Kaarle X (Charles)

Kaarle X (Charles)

1757–1836. Ranskan kuningas 1824–30.

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä: 
5.12.1846
Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3 ja 5, kesäkuu 1847: Ihmisrotujen muutokset

Päivämäärä: 
1.6.1847
I Esittämättä pitempää johdantoa seuraavaan artikkeliin, joka itse parhaiten ilmaisee oman arvonsa, pyydämme lukijaa sitä läpikäydessään pitämään mielessään totuuden: että ihmishenki muovaa oman ruumiinsa samoin kuin ulkoisen luonnon tarkoitustensa palvelijaksi eivätkä rotujen erilaiset henkiset voimavarat, niiden niin sanotut taipumukset, sen takia muotoudu ruumiin elinten mukaisesti, vaan hengen kehitys muovaa myös sen ulkonaisen toiminnan tarvitsemat elimet. Tämän totuuden tunnustavat jo yleisimmin kallontutkijat, jotka eivät enää ole sitä mieltä, että kyhmy kallossa leimaa yksilön autta...
Paikat: 

Johanna Lovisa Snellmanille 4.9.1847, konsepti

Päivämäärä: 
4.9.1847
[Pariisi] 4. syyskuuta   Rakas, hellästi kaivattu pikku Vaimo!    Kohta on kulunut jo kaksi viikkoa siitä kun kirjoitin Sinulle. Ja taitaa kulua vielä lähes viikko, ennen kuin saan tämän kirjeen lähetetyksi. Älä silti luule, että olen tällä välin unohtanut Teidät, minun rakkaani. Ei kulu yhtäkään päivää, etteivät ajatukseni kävisi usein Teidän luonanne. Mutta huoleni on tänä aikana ollut vähäisempi, koska Sinun kirjeesi ja tieto teidän hyvinvoinnistanne ovat olleet minulle suurena lohtuna, ja koska niin monet uudet vaikutelmat ovat täällä vyöryneet ylleni, ja minun on ollut joka päivä pakko...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1856
Sveriges Historia under konungarne af Pfalziska huset – af Fredrik Ferd. Carlson. Första delen. Carl X Gustaf. Stockholm 1855. [Ruotsin historia Pfalzin kuningashuoneen aikana. Ensimmäinen osa. Kaarle X Kustaa. Tukholma 1855.] Voi sanoa jokaisen, joka on lukenut Geijerin Ruotsin kansan historiaa, epäilemättä kokeneen tuskallisen tunteen teoksen keskeytyessä Kristiinan hallitukseen. Ruotsin historia Kustaa I:stä Kaarle XII:een on yhtä ainoaa yhtenäistä, suurenmoista murhenäytelmää, jonka neljännen näytöksen alussa ollaan Kristiinan ajassa; ja niin vavahduttava kuin viides näytös loppukohtauk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1857: Uutta ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1857
Nerokas historiankirjoittaja Jules Michelet jatkaa teossarjaansa Histoire de France, jonka julkaisemisen hän aloitti 1833. Nyt ilmestynyt 10. nide sisältää kuvauksen Henrik IV:n taisteluista ns. liigan, Guise-suvun puolueen kanssa 1572–98. Ulkomaisen lehden mukaan tekijän perusajatus tältä ajalta on, että protestanttisuuden johtava periaate, yhteiskunnallinen vapaus, alkoi silloin levitä Ranskaan muuttuakseen sata vuotta myöhemmin eli 1700-luvulla yleiseksi vakaumukseksi. Tekijä näyttää tuomitsevan liigan toiminnan yksipuolisen hedelmättömäksi, koska se epäilemättä oli ilmausta samasta heng...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1859
Meillä on harvoin ollut aihetta näin tyytyväisenä kertoa mitään kotimaisesta kirjallisuudesta. Mielihyvin uskommekin tämän lehden arvoisien lukijoiden tunnustavan kanssamme, että on syytä iloita kun tämä kirjallisuus nyt on kasvanut tässä ensimmäisenä esiteltävällä teoksella, joka on vastikään ilmestynyt toinen osa teoksesta   Nuija-sota sen syyt ja tapaukset. Kertoellut Yrjö Koskinen. II osa. Turussa 1859.   Tämän teoksen 1857 ilmestynyttä ensimmäistä osaa tervehdittiin yleisesti vielä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden harvinaisena ilmiönä. Se oli osoitus tekijän vakavista tutkimuksista...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1861
A. Thiers, Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome XVII [Konsulikauden ja (Napoleon I:n) keisarikunnan historia. XVII osa]. Pariisi 1860. Lord Macaulay, The History of England. Vols 9 & 10 [Lordi M., Englannin historia, osat 9 & 10]. Leipzig 1861. (Tauchnitz Collection.)   Kuusi vuotta sitten tässä lehdessä esiteltiin näiden kummankin maailmankuulun teoksen ensimmäiset osat. Oli ennustettavissa, ettei Macaulayn Englannin historia, vaikka se aloitettiin vasta Jaakko II:sta ja sen oli siis määrä kattaa vain noin puolitoista vuosisataa, ehtisi koskaan valmistua niin laajana kuin kirj...
Paikat: