Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

1689–1755. Ranskalainen kirjailija ja valtioteoreetikko.

G. O. Wasenius & Kumpp:lle

Päivämäärä: 
7.12.1843
Kuopiossa 7.12.1843   Herrat Vasenius & Kumpp. Helsingissä  Nöyrimmin saan pyytää, että herrat tilaisuuden tullen ystävällisesti lähettävät minulle ne kirjat, jotka olen viime elokuussa tilannut herrojen kirjakaupan kautta sekä puuttuvan 2. osan Montesquieun teoksesta ”De l'esprit des lois”, jonka teoksen samaan aikaan ostin herroilta saaden lupauksen, että puuttuva osa toimitetaan myöhemmin. Jos koko sarja ”Grekiska och romerska prosaiker i svensk öfversättning” on saatavissa, toivoisin myös kappaleen sitä. Maksu saaduista kirjoista minulla on ilo suorittaa ennen vuoden päättymistä. Ku...

Jakob Friedrich Reiffille, konsepti 21.12.1843

Päivämäärä: 
21.12.1843
Kuopio, Suomessa 21. joulukuuta 1843 63 astetta pohjoista leveyttä, 47 itäistä pituutta Ferrosta Rakas ystävä Reiff!   Minua ilahduttaa kovasti, että saan yllättää Sinut tällä kirjeellä. Sillä uskon vielä lujasti, että yllätys tulee olemaan iloinen, koska rehti sydämesi ei koskaan saata halveksia todistusta ystäväksesi nimeämäsi miehen kiitollisuudesta ja kiintymyksestä. Juuri se että tämä todistus tulee niin myöhään, kun tuskin enää odotit sitä, kertoo, ettei aika ole vienyt kiintymyksestäni rahtuakaan, että minulla on oikein sisimmässäni tarve lähettää se Sinulle kuullakseni jälleen jotai...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 46, 21.11.1846

Päivämäärä: 
21.11.1846
Outo tapa torjua hyökkäystä Arvon lukija muistanee, kuinka me sattuneesta syystä tässä lehdessä muutamalla sanalla viittasimme siihen merkilliseen tilanteeseen, että sellaiset miehet kuin Runeberg, Lönnrot, Castrén ja Crusell eivät ole saaneet kirjallisille pyrkimyksilleen tukea maan kirjallisesta keskuksesta eikä heitä ole kiinnitetty sinne, missä heidän toiminnastaan olisi sivistyksen etenemiselle suurin hyöty. Toivoimme myös hartaasti tilanteen tulevaisuudessa olevan toisenlainen. Olisimme luulleet, että tällainen menettely osoittaisi yhtä lailla lämmintä kiinnostusta isänmaan kuin yliop...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3 ja 5, kesäkuu 1847: Ihmisrotujen muutokset

Päivämäärä: 
1.6.1847
I Esittämättä pitempää johdantoa seuraavaan artikkeliin, joka itse parhaiten ilmaisee oman arvonsa, pyydämme lukijaa sitä läpikäydessään pitämään mielessään totuuden: että ihmishenki muovaa oman ruumiinsa samoin kuin ulkoisen luonnon tarkoitustensa palvelijaksi eivätkä rotujen erilaiset henkiset voimavarat, niiden niin sanotut taipumukset, sen takia muotoudu ruumiin elinten mukaisesti, vaan hengen kehitys muovaa myös sen ulkonaisen toiminnan tarvitsemat elimet. Tämän totuuden tunnustavat jo yleisimmin kallontutkijat, jotka eivät enää ole sitä mieltä, että kyhmy kallossa leimaa yksilön autta...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä: 
2.1.1860
Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...
Paikat: 

Puhe maisteri Bolinin väitöstilaisuudessa 18.4.1860

Päivämäärä: 
18.4.1860
Lectio precursoria 18. huhtikuuta 1860 maisteri Bolinin väitökseen ”Perhekäsitteen kehitys reformaatioon saakka”   Filosofian historiaa tutkaillessa hämmästyy huomatessaan, miten vähän perhe on ollut filosofisen tutkimuksen kohteena. Ihmisen tutkimisen halussa nähdään tosin yleisesti se puute, että katsomme mieluummin mahdollisimman kauas kuin siihen mikä on lähinnä, ja että ihmisen ajatus askartelee mieluummin sen parissa, mitä sanonnan mukaan ei koskaan voida käsittää, kuin sen, mikä on hänen oman päivittäisen kokemuksensa piirissä. Tämä ihmisen halu etsiä, tavoittaa ja käsittää kaikkein ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
15.3.1862
M. Alexander Castrén's Reisen u. Forschungen V. Kleinere Schriften [M. A. C., Matkoja ja tutkimuksia 5. Lyhempiä kirjoituksia]. Pietari 1862.   Tämä nide päättää sarjan, ja sen on toimittanut sarjan muutkin osat julkisuuteen saattanut akateemikko Schiefner, niin Castrénin muiston kuin Suomenkin kannalta ansioitunut mies. Matkakuvaukset käsittävät kaksi osaa, kahdessa osassa on julkaistu kansatieteelliset ja tarustoa koskevat luennot, ja käsillä oleva osa on julkaisuohjelman tämän jakson viides. Ohjelman toisessa jaksossa julkaistaan seitsemässä osassa kieliopilliset ja sanastotyöt, joiden p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1863
Esittelemme tässä juuri edellä julkaistun katkelman yhteydessä paitsi teosta, josta se on lainattu, myös muutamia muita ruotsalaisten kirjapainojen tuotteita, mm. eräitä jo vanhempia maataloutta käsitteleviä julkaisuja, jotka on meille lähetetty, mutta joiden esittely on ajan puutteen takia lykkääntynyt. Lehden viime vuosikerrassa julkaistiin lainaus teoksesta   Lufthavet, en fysisk framställning för bildade läsare, ur E. J. Reimanns efterlemnade manuskripter. Öfvers. från 2:a upplagan af C. [Ilmameri, fysikaalinen selvitys sivistyneille lukijoille E. J. Reimannin jälkeenjääneistä käsikirjo...
Paikat: 

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...
Paikat: