Carlén, Johan Gabriel

Carlén, Johan Gabriel

1814–1875. Ruotsalainen juristi ja kirjailija. Puoliso vuodesta 1841 kirjailija Emilie Flygare-Carlén.

Rakkauden riemu ja tuska, näytelmäkäsikirjoitus Aganippiselle seuralle

Päivämäärä: 
30.1.1840
Yksinäytöksinen näytelmä kirjoittaneet J. V. Snellman ja J. G. Carlén 1840   Henkilöt: Dahlgren, Eno Emelie Mamselli Maria Carlo, ensirakastaja Melitta, toinen samanmoinen Blanche, ent. Sihteeri, traaginen henkilö Arvidson, uskottu mies Vahtimestari (Herra Göranson) (Piispa, kylpylävieraita kumpaakin sukupuolta)   Tapahtumat sijoittuvat kylpyläsalonkiin, jota kamarit reunustavat. Aika asettuu klo kuuteen iltapäivällä.     I Kohtaus   (Emelie istuu kylpyläsalongissa pianon ääressä ja laulaa:) Trararam – suukko! Tra-ra-ram – – suukko! (Dahlgren tulee sisään.) Dahlgren Ketä sinä tahdot suudell...
Asiat: 

August Blanchelta

Päivämäärä: 
4.5.1841
Tukholmassa 4.5.1841   Kelpo Veljeni!    Suunnilleen 12 päivää sitten sain kirjeesi, joka oli joutunut lojumaan postikonttorissammekin liian kauan, ja lähetän sinulle nyt näiden rivien myötä vekselin, jonka olen joutunut ostamaan tavalliseen tapaan. En ole mitenkään voinut auttaa sinua aikaisemmin, koska nämä viimeksi kuluneet kuusi kuukautta ovat olleet hankalia monessa mielessä ja etenkin siitä syystä, että olen jäänyt pulaan eräiden ystävieni takia, joiden joukossa on myös Tollin, jolle olen antanut tukea 400 bankoriksiä hänen keksimänsä pikapainokoneen valmistamiseen, mutta jonka hanke ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
18.4.1842
Helsingissä 18.4.1842   Parahin Veli!    Tuli aamu ja tuli ehtoo monen monta kertaa sen jälkeen, kun viimeksi meidän korviimme kantautui äännähdystäkään Sinulta. Tämä oli Sinulta pahasti tehty tai oikeammin tekemättä jätetty. Lienet varmaan jotenkin pahastunut allekirjoittaneeseen – ja siihen Sinulla saattaa tavallaan olla syytäkin – mutta tavallaan juuri Sinulla ei sitä ole. Joka tapauksessa me olemme tässäkin asiassa aika pitkälti samaa mieltä, vaikka luultavasti minä olen tällä kertaa mennyt Sinua pitemmälle: kukaan ei nimittäin voi olla pahastuneempi minuun kuin olen itse – niin kiukkui...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Carl Julius Lénströmiltä

Päivämäärä: 
1.6.1842
Upsala [kesäkuussa 1842]   H. V.    Tervetuloa, tervetuloa. Sinä asut luonani; sinua varten on sänky; sänkytoverin voinet varmaan hankkia, vaikka minun papillinen arvokkuuteni kärsisi pienen kolauksen, jos sinä minun naapuruudessani, esim. ulommassa huoneessani, panisit toimeen jonkin actuksen. Olen 11. päivänä täysin vapaa, sillä 10. päivänä suoritan pastoraalitutkinnon. Sen takia aion seuraavina päivänä viettää dolce far nienteä [suloista joutilaisuutta]. Höyrylaivan laiturilla näet minun papilliset piirteeni. Ajopelejä ei tarvita, koska höyrylaiva tulee nykyisin kaupunkiin asti. Muutamia...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta. Heinäkuusta joulukuuhun 1846

Päivämäärä: 
1.6.1847
Lukijan palvelemiseksi luetellaan seuraavassa muutamien mainittuna aikana ilmestyneiden Ruotsin kirjankustannustoiminnan parhaiden tuotteiden nimet. Eräiden mainittujen teosten sisältöä selostetaan tuonnempana lyhyesti. Ensi sijassa on mainittava kaksi aikakausjulkaisua, joille on annettu mitä tarpeellisin, mutta tähän mennessä tuollaisten julkaisujen piirissä Ruotsissa tuntematon tehtävä. Toinen niistä on: ”Öfversigt af Kongl. Vetenskapsakademins förhandlingar för år 1846”, jota on julkaistu kymmenen numeroa ja jonka tilaushinta on 1 riikintaalari 16 killinkiä bankorahaa. Lehti on ilmaus y...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Johan Oskar Immanuel Ranckenille

Päivämäärä: 
22.4.1877
H:gissä 22.4.1877   Suuriarvoinen Herra Lehtori ja Ritari.    Suokaa anteeksi, että olen jättänyt arvoisan kirjeenne vastaamatta näin pitkään. En kuitenkaan vielä tiedä, mihin tämä pitää lähettää. Luentoilmoituksesta kuitenkin havaitsen, että Hra Lehtori on vielä Helsingissä. Olette tervetullut käymään luonani, mieluimmin illalla klo ½ 8:n jälkeen, vaikka olen yleensä tavoitettavissa myös aamupäivisin klo 9–12. Lähetän kuitenkin takaisin Arwidssonin kannanotot. Niistä näkyy, että ne ovat hänen nopealiikkeisen mielensä tuotteita. Tiedän, että hän on aina ollut hyvä ystäväni, johon olen myös ...
Paikat: