Franzén, Frans Mikael

Franzén, Frans Mikael

1772–1847. Runoilija ja pappi. Turun akatemian kirjastonhoitaja 1795. Åbo Tidningar -leh­den toimittaja 1797. Turun akatemian oppihistorian professori 1798–1803, käytännöllisen filosofian ja yleisen historian professori 1803–11. Ruotsin Akatemian jäseneksi 1808. Muutti 1811 Ruotsiin. Kumlan kirkkoherra 1812–24, kirkkoherra Tukholmassa ja Ruotsin akatemian sihteeri 1824. Härnösandin piispa 1831–47.

Osakunnan kunnian merkityksestä [1832], puheluonnos

Päivämäärä: 
1.1.1832
Olemme kokoontumisissamme kuulleet monen kysyvän mikä on Osakunnan kunnia? olemme kuulleet sen arvioiden osoittavan melkoista harkitsemattomuutta, ilman että kukaan edes olisi yrittänyt vastata kysymykseen tai oikaista näitä ajattelemattomia/motivoimattomia huudahduksia. Seikka on varsin kiin­toisa ja vajavainenkin selvitys lienee parempi kuin ei minkäänlainen. Ottakaamme pelkästään kokemus avuksi. Emmekö katsokin että Osakunnalle ovat kunniaksi ne sen jäsenet jotka tutkinnoissaan ovat saavuttaneet erinomaisimmat arvosanat. Eikö esim. katsotakin joka promootiossa suurta määrää promovoitavia...
Asiat: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
6.1.1833
Kelpo Ystävä ja Veli!   Mitä suurimmassa kiireessä minun on kerrottava Sinulle, että Westin on saanut Franzénin muotokuvan valmiiksi. Se on näköinen ja hyvin maalattu. Tapauksen yhteydessä on kuitenkin sattunut sellaista, mikä saa tämän asian johdosta tuntemamme ilon tuntumaan melkoisesti karvaammalta. Franzén, joka luuli tekevänsä meille palveluksen hankkimalla meille Porthanin kuvan, pyysi Westiniä maalaamaan Porthanin rintakuvan viereensä pöydälle. Sen takia taulusta tuli suuri kuin ikkuna, jossa on neljä isoa ruutua. (Käytän tätä mittaa, koska minulla on sellainen tässä edessäni.) Kaike...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Carl Robert Ehrströmiltä kesällä1838, konsepti

Päivämäärä: 
30.6.1838
Veli Janne!   Meidän ei pitäisi lakata olemasta toisillemme vain siksi että lakkasimme elämästä yhdessä. – Kynän antama lohdutus on heikko, mutta se on ainoa, ja siksi tartun quasi aq. stridente correptus arundinem [ikään kuin veden kohistessa ruokoon tartutaan]. Olen Muonionniskassa, siis maantieteemme mukaisesti Lapissa, mutta jos Sinä minun laillani näkisit nämä ympärillä olevat talonpoikaistalot peltoineen ja niittyineen, voisit luulla olevasi missä Suomen osassa tahansa. Illuusio katoaa kuitenkin pian, jos katsomme hieman etäämmälle ja näemme lumihuippuiset vuoret. Kartta antaa niistä ...
Kirjeenvaihto: 

Karl Robert Looströmiltä

Päivämäärä: 
8.4.1843
Tukholmassa 8. ja 10.4.1843   Parahin Veli!    Nyt alan kyllästyä pitkään odotukseen, tai Tegnérin sanoin ”se odotus kävi nuorelle verelle lopulta liian pitkäksi”. Alan pelätä, että olet lähettänyt käsikirjoituksen, joka on jäänyt meren pohjaan tai kalojen vatsaan. Äskettäin oli lehdissä nimittäin uutinen, että soutajat olivat joutuneet jättämään veneen, jossa oli postilaukkuja, ja saaneet pelastetuksi henkensä, mutta eivät venettä. Olisikohan ehkä ”Niin siinä käy” ollut laukussa? Niinpä niin, noin käy joskus, mutta joskus käy toisin. Ja koska lähetettävän käsikirjoituksen ei pitänyt olla ”...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad till Saima, 31.10.1844

Päivämäärä: 
31.10.1844
Runebergin ”Kuningas Fjalar” Kaikelle taiteelle on ominaista, että se suo jaloa nautintoa jokaiselle, jolla on turmeltumaton mieli. Täydellisesti taiteesta pystyy nauttimaan kuitenkin vain se, joka kykenee selvittämään itselleen tämän nautinnon olemuksen, sanomaan sen ”miksi?”, johon vastaaminen on ja tulee olemaan kaiken ylevän nautinnon lähde. Taidekritiikkiä ei tarvita yksinoikeutettuna ratkaisemaan, mikä on kaunista. Välitön tunne ratkaisee helposti sen kysymyksen. Kritiikin tehtävä ei myöskään ole taiteilijan luomusten sitominen johonkin annettuun normiin, sillä arvion on lähdettävä it...

Sofia Margareta von Knorringilta

Päivämäärä: 
11.7.1845
Skara & Skålltorp 11.7.1845 Oi kuinka monesti olenkaan halunnut vastata Kuopiosta saamaani äärettömän tervetulleeseen talvikirjeeseen, mutta minua on aina siitä estänyt huonoin kaikista mahdollisista syistä, nimittäin se, etten ole pystynyt, en ole jaksanut, en ole voinut kirjoittaa niin kuin olen ajatellut, sillä ihminen voi ajatella paljon vaikka onkin hyvin sairas, ja tämä on ollut minun kova osani koko tämän vuoden ja viime vuodenkin loppuajan. En ole, Jumala nähköön, paremmassa kunnossa nytkään, mutta sen jälkeen kun joku tutuistani matkustaa täältä Kuopioon niin suoraan kuin ammut...

Saima nro 30, 1.8.1846

Päivämäärä: 
1.8.1846
Kuopio Mätäkuun alun myötä kesä on täällä muuttanut muotoaan: kylmä ja sateinen sää, jota tähän asti jatkui harvoja keskeytyksiä lukuun ottamatta useita viikkoja, on vaihtunut trooppiseksi ilmastoksi. Kuumuus on kohonnut aina +30 asteeseen varjossa. Jo unikeonpäivänä painostava ilma kuitenkin purkautui kovaksi ukonilmaksi, jota seurasi kaatosade. Ukkonen ja saderyöpyt toistuivat 28. ja 29. heinäkuuta. Sen jälkeen on taas ollut selkeää ja lämmintä. Ihanampia aamuja, iltoja ja öitä, kuumempia päiviä kuin mitä me nyt elämme pohjoisen taivaamme alla ei – kohtuuden nimessä – juuri voine toivoa. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1847: Lehdistökatsaus. Toukokuu-syyskuu

Päivämäärä: 
1.11.1847
Jos rakastaa valistusta ja sivistystä, toivottaa jatkuvasti ilmestyvälle lehdistölle hyvää menestystä, nämä ajatustavat ovat meidän aikanamme erottamattomat. Lehdistön tuomitsijat ja vastustajat teeskentelevät turhaan omaavansa jonkinmoista korkeampaa viisautta, joka vaatii heitä pitämään poissa meidän, tietämättömien ja ymmärtämättömien joukkojen, ulottuviltamme niin sanotun väärän valistuksen, mutta sitä vastoin mielellään katselemaan sitä, että meille levitetään tietoa kateederilta ja saarnastuolista – ja ehkä saman viisauden huolenpidon ansiosta myös kirjakaupasta. Kaikissa sivistysmais...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: