Humboldt, Wilhelm von

Humboldt, Wilhelm von

1767–1835. Saksalainen kielitieteilijä, poliitikko ja filosofi. Vuodesta 1809 lähtien Preussin kulttuurihallinnon johtavissa viroissa, mm. perustamassa yliopistoa Berliiniin.

Kallavesi nro 17, Saiman liite, 12.12.1846

Päivämäärä: 
12.12.1846
Kotimaista kirjallisuutta Fosterländskt Album II [Isänmaallinen albumi] Helsingfors 1845 (Hinta 60 kopeekkaa hopeaa). Vaikka yllä mainittu teos onkin ollut kirjakaupoissa jo pitkään, haluamme silti täyttää tähän asti laiminlyömämme velvollisuuden kertoa sen olemassaolosta. Fosterländskt Albumin toinen nide on huomionarvoinen monessakin mielessä. Kuten ensimmäisessäkin vihossa, sen sisältö on kauttaaltaan omiaan herättämään mielenkiintoa kansakuntamme kieleen ja kirjallisuuteen. Tässä suhteessa merkittävin on kuitenkin herra Kellgrenin artikkeli ”I hvad förhållande står Nationalitetet till S...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3 ja 5, kesäkuu 1847: Ihmisrotujen muutokset

Päivämäärä: 
1.6.1847
I Esittämättä pitempää johdantoa seuraavaan artikkeliin, joka itse parhaiten ilmaisee oman arvonsa, pyydämme lukijaa sitä läpikäydessään pitämään mielessään totuuden: että ihmishenki muovaa oman ruumiinsa samoin kuin ulkoisen luonnon tarkoitustensa palvelijaksi eivätkä rotujen erilaiset henkiset voimavarat, niiden niin sanotut taipumukset, sen takia muotoudu ruumiin elinten mukaisesti, vaan hengen kehitys muovaa myös sen ulkonaisen toiminnan tarvitsemat elimet. Tämän totuuden tunnustavat jo yleisimmin kallontutkijat, jotka eivät enää ole sitä mieltä, että kyhmy kallossa leimaa yksilön autta...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Lukijalle

Päivämäärä: 
1.12.1848
Meidän maassamme on lukevan yleisön ulkopuolella kaksi isompaa ryhmää, joiden jäsenillä on kaikesta huolimatta halua kuulua sivistyneeseen yhteiskuntaluokkaan. Heitä voisi sanoa aineellisen ja henkisen oman edun tavoittelijoiksi. Edelliseen ryhmään kuuluvat eivät ole saaneet muuta opetusta kuin mitä kokemus ja päivittäinen kanssakäyminen antaa. Jos sivistyksen tunnusmerkkinä pidetään sitä, että käsittää joitakin yleisinhimillisiä asioita ja toimii niiden hyväksi, jää tämän ryhmittymän sivistys mitoiltaan vähäiseksi. Osallistuminen kunnallisiin asioihin on sille ainoaa yleisluontoista toimin...
Paikat: 

Anton von Schiefneriltä

Päivämäärä: 
26.2.1857
Pietarissa 26.2./10.3.1857   Suuresti kunnioitettu Ystävä,    Vasta tänään ennätän vastaamaan Teidän kunnianarvoisaan kirjeeseenne helmikuun 28. päivältä. Liitän heti oheen liuskan, jolla olen yrittänyt luonnehtia Castrénin aikaansaannoksia. Tekstistä puuttuu paljon, jotta se olisi edes kutakuinkin tyydyttävä; juuri nyt en kuitenkaan tunne pystyväni saamaan aikaan parempaa. Käyttäkää siis tarpeellista harkintaa. Arvioidessanne ponnistuksiani Castrénin jäämistön parissa Te joka tapauksessa yliarvioitte ansioni. Ette saa unohtaa sitä, että meidän akatemiamme velvollisuus on julkaista tämän me...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 4 ja nro 7, huhtikuu ja heinäkuu 1857: Yliopisto ja pääkaupunki

Päivämäärä: 
1.4.1857
Pelkäämme, että monen mielestä tämä kirjoitus vastaa huonosti otsikkoaan. Odotetaan näet ehkä, että tässä kuvaillaan Suomen yliopiston kolmikymmenvuotisen pääkaupunkielämän vaiheita tai vain luodaan katsaus nykypäivän oloihin tässä suhteessa. Mutta sellainen ei kuulu tämän artikkelin eikä tämän lehden ohjelmaan. Voi olla kiintoisaa kuulla yhtä ja toista päiväntapahtumista. Ajattelevan ihmisen on kuitenkin paljon kiinnostavampaa perehtyä johtaviin periaatteisiin. Sillä vain siten voi yleisissä kysymyksissä täysin vakuuttua siitä, miten on oltava, kun taas tieto siitä, miten nykyään on, jättä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Kielen olemuksesta

Päivämäärä: 
1.7.1860
K. Claësonin julkaiseman Nordisk Universitetstidskriftin vuoden 1858 neljännessä numerossa on ilmes­tynyt tämän, valitettavasti kuoleman tieteellisten pyrintöjen parista jo varhaisessa iässä tempaaman kirjoittajan tutkielma ”Kielen alkuperästä ja olemuksesta”. Tämä tutkimus sekä muutamat samassa numerossa julkaistut kielitieteellisten teosten arvostelut paljastavat kirjoittajan epätavallisen lukeneisuuden tälläkin alalla samoin kuin hänen kykynsä ymmärtää ja eritellä sillä esiin tulevia kysymyksiä. Kuten lukijamme jo tietävät, hänen keskeisin tutkimusalansa oli filosofia. Claësonin mainittu...
Paikat: 

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...
Paikat: