Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

1759–1805. Saksalainen runoilija.

Saima nro 1, 8.1.1846

Päivämäärä: 
8.1.1846
Kuopio Joulu on mennyt hyvin lumisena ja päivän tuskin kajastaessa, sen suuret spektaakkelit saivat vähän yleisöä. ”Amerikkalaisen apinan” näytöksessä on nähty itsensä tit. Springerin oppilas, ja moninkertaiset kuperkeikat ilahduttivat lapsia ja paratiisin asukkaita, jotka kuitenkin täällä ovat suosiollisesti laskeutuneet kuolevaisten istuinpenkeille. ”Brottslingarne”, Cramaerin näyttämösovitus teoksesta Rosen på Tistelön, lienee aiottu ainoastaan meidän kuopiolaisten katsottavaksi. Ainakaan ei ole kuultu mitään tämän näytelmän esittämisestä Ruotsissa. Sovituksen laatija kuuluu olevan sama ...
Paikat: 
Termit: 

Kallavesi nro 7, Saiman liite, 3.10.1846

Päivämäärä: 
3.10.1846
Lyyrisiä runoja Viimeksi kuluneet kaksi vuotta ovat olleet hyvin tuottoisia lyyrisen runouden alalla – tai pikemmin sen riimittelyn alalla, joka väärinkäyttää runouden nimeä. Jo näiden runojen ja niiden alla olevien nimimerkkien paljous osoittanee riittävän selvästi, että kaikki nuo loppusointulähteet eivät voi olla todellisia runosuonia. On hemmottelevaa näennäiskritiikkiä opettaa, että kritiikin tulee kohdella aloittelevaa kirjailijaa, ja riimittelijää eritoten, lempeästi ja anteeksiantavasti. On vaikea ymmärtää, mistä tällainen käsitys on peräisin, ellei sen taustalla sitten olen asianom...
Paikat: 

Kallavesi nro 10, Saiman liite, 24.10.1846

Päivämäärä: 
24.10.1846
Matkakertomuksia Matkakertomukset ovat maamme yksityiskirjastoissa nykyään melko harvinainen kirjallisuudenlaji. Siihen aikaan, kun Etelämeren saaret vielä tarjosivat uusien löytöjen jälkisatoa ja kun eurooppalaisen kaupan ja kulttuurin myötä myös tutkimus tunkeutui jo aiemmin tunnettuihin maanosiin, matkakertomuksilla oli sivistyneistön lukuharrastuksissa varsin tärkeä sija. Sittemmin ne ovat menettäneet paikkansa romaaneille, jotka joskus onnistuvatkin havainnollistamaan kaukaisten maiden erikoista luontoa ja niiden asukkaiden tapoja paremmin kuin maltillinen asiateksti. Kukapa ei tuntisi...
Paikat: 

Kallavesi nro 14, Saiman liite, 21.11.1846

Päivämäärä: 
21.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomennettua runoutta Saimme Lönnrotin Suomi 1845 -kirjassa julkaisemista käännöksistä aiheen tähän artikkeliin, jota varten olisimme kovin kaivanneet parempaa isänmaamme kielen taitoa. Toivomme silti, että taitavammatkin suhtautuvat vaivannäköömme niin suopeasti kuin voivat. Mielestämme on erittäin tärkeää, että nouseva suomenkielinen kirjallisuus alistetaan tarkan kritiikin kohteeksi, ei vain kielen vaan myös sisällön suhteen. Pelkästään kielentutkijoille ja kieliopin tuntijoille kirjoittaminen olisi samaa kuin jättää kakki toiveet suomenkielisestä kirjallisuudes...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, toukokuu 1847: Ruotsin näytelmäkirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1847
Kun Ruotsin romaanikirjallisuus näyttää saavuttaneen sen kehitystason, jolle tämä kirjallisuus on nykyaikaan mennessä voinut päästä, on näytelmäkirjallisuus alkanut tulla sen sijaan. Hra Blanchen tämän alan teokset ovat jo tulleet jossakin määrin tunnetuiksi Suomessa. Ne on koottu julkaisuun ”Theaterstycken af August Blanche”, Tukholma, Hjerta. Tunnustusta saaneen nokkeluutensa ja hauskuutensa lisäksi pari hra B:n huvinäytelmää yltää kiistatta myös sellaiseen ylempään arvoon, joka riittää leikinlaskun hyvitykseksi. Yhtä varmasti jäänevät useimmat kuitenkin arkipäivän piloiksi ja jättävät ki...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3 ja 5, kesäkuu 1847: Ihmisrotujen muutokset

Päivämäärä: 
1.6.1847
I Esittämättä pitempää johdantoa seuraavaan artikkeliin, joka itse parhaiten ilmaisee oman arvonsa, pyydämme lukijaa sitä läpikäydessään pitämään mielessään totuuden: että ihmishenki muovaa oman ruumiinsa samoin kuin ulkoisen luonnon tarkoitustensa palvelijaksi eivätkä rotujen erilaiset henkiset voimavarat, niiden niin sanotut taipumukset, sen takia muotoudu ruumiin elinten mukaisesti, vaan hengen kehitys muovaa myös sen ulkonaisen toiminnan tarvitsemat elimet. Tämän totuuden tunnustavat jo yleisimmin kallontutkijat, jotka eivät enää ole sitä mieltä, että kyhmy kallossa leimaa yksilön autta...
Paikat: 

Litteraturblad nro 14, joulukuu 1847: Johan Robert Tengströmin muistokirjoitus

Päivämäärä: 
1.12.1847
Johan Robert Tengström, professori J. J. Tengströmin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Sophia af Tengströmin poika, syntyi Turussa toukokuun 24. päivänä 1823. Hänen isänsä periaatteista, joissa vallitsi tiukka järjestys, ja niihin yhdistyneestä mitä ennakkoluulottomimmasta ja kaikkeen inhimilliseen lämpimästi suhtautuvasta mielenlaadusta voi jokainen, jolla oli ilo tuntea tämä mies, myös päätellä, että pojan kasvatus oli sekä suunnitelmallista että vapaata pedanttisesta pakosta ja useinkin tavallisista aineellisista etulaskelmista. Niinpä poismenneen samanikäisten toverien kuultiinkin usein puh...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 9, toukokuu ja elokuu 1848: Modernia ranskalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1848
Siitä vähästä, mitä tämä lehti on yrittänyt tuoda lukijan tietoon, ei mikään aihe ole ollut hankalampi meidän käsiteltäväksemme ja arvioitavaksemme kuin se, jota ryhdymme nyt selvittelemään. Olemme myös lykänneet tämän esityksen julkaisemista päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, ja kun me nyt päästämme sen yleisön silmien eteen, teemme sen tietoisena asiantuntemuksemme riittämättömyydestä. Modernilla ranskalaisella kirjallisuudella, joka on sinänsä mitä antoisin ja laajin aihe tutkivan tarkastelun kohteeksi, ei ole vielä historiankirjoittajaansa. Saksalaisella kirjakaupalla on joka vuosi ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1848: Tietoja Kuopion eri oppilaitoksista

Päivämäärä: 
1.5.1847
Olemme jo muutaman kerran yrittäneet herättää kiinnostusta naisten kasvatukseen ja sen tilaan isänmaassamme. On näet ilmeistä, että valtio ja kunnat ovat viime aikoina tehneet naissukupuolen kasvatuksen hyväksi perin vähän tai eivät mitään. Nyt sitä vastoin voi ilolla todeta, että vasta perustetuissa tyttökouluissa on runsaasti oppilaita ja kuulemamme mukaan on aihetta olettaa, että tämä koulunkäynti perustuu yleisön todelliseen luottamukseen näitä laitoksia kohtaan, eikä vain siihen taloudelliseen etuun, minkä ne tarjoavat verrattuna yksityisiin sisäoppilaitoksiin. Se into, millä maan mone...
Paikat: