Kiellman-Göranson, Julius Axel

Kiellman-Göranson, Julius Axel

1811–1869. Ruotsalainen kirjailija ja pappi. (Käytti kasvatti-isänsä nimeä Kiellmann vuodesta 1837.) 302

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1861
Storfurstendömets Finlands grundlagar jemte till dem hörande statshandlingar [Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait sekä niihin liittyvät valtiolliset asiakirjat]. H:ki 1861.   On siis päästy niin pitkälle, että yritys sen seikan selvittämiseksi, millä säädöksillä Suomessa on perustuslain asema, on painettuna julkaistu. Tämän olisi epäilemättä pitänyt tapahtua jo kauan sitten; painattaminen olisi ollut mahdollista, tämän näyttää osoittavan se, että varsinaiset perustuslait, vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja voitiin viisitoista vuotta sitten julkaista suomen...
Paikat: