Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

1832–1901. Luonnontutkija ja tutkimusmatkailija. Filosofian kandidaatti 1853, lisensiaatti 1855 ja tohtori 1857. Mineralogian dosentti 1856. Siirtyi Ruotsiin jouduttuaan erimielisyyksiin kenraalikuvernööri Bergin kanssa. Ruotsin tiedeakatemian mineralogian professori vuodesta 1858. Saavutti maailmanlaajuisen maineen löytöretkeilijänä, erityisesti koillisväylän löytämisen jälkeen 1878–79.

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Nordiska resor och forskningar af M. A. Castrén. II B. Reseberättelser och Bref åren 1845–1849. H:fors 1855. [Pohjoisia matkoja ja tutkimuksia, kirjoittanut M. A. Castrén. II B. Matkakertomuksia ja kirjeitä vuosilta 1845–1849. Hki 1855.]   Tämä kirja tai, miksi ei, tämä työ on vuoden suurtapahtuma kotimaisessa kirjallisuudessa. Castrénin toiminta on suurtapahtuma Suomen tieteellisessä kirjallisuudessa yleensä ja Suomen on syytä puhua erityisestä onnesta, jos tämän kirjallisuuden suodaan esittää jotain vastaavaa sen jälkeen kun Castrénin jälkeenjääneet teokset on ehditty julkaista. Asian luo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1856
Acta Societatis Scientiarum Fennicae. [Suomen Tiedeseuran kirjoituksia] Tom. IV Fascic. II. Helsingfors 1856. Öfversigt Af Finska Vetenskapssocietetens Förhandlingar. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan] III. 1855–56. Helsingfors 1856.   Vaikka teoksista edellinen, Vetenskapssocietetens Handlingar -sarjan neljännen niteen toinen vihko, onkin oppineelle maailmalle tarkoitettu teos, se sisältää kuitenkin monenmoista myös oppimattomille, lukijoillemme ja meille. Se alkaa herra H. J. Holmbergin saksaksi kirjoittamalla artikkelilla ”Etnografisia kuvauksia Venäjän Amerikan kansoista”. Siinä ku...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Herra professori Nyblaeuksen lausunnot Suomesta

Päivämäärä: 
1.6.1857
Professori Nyblaeus on antanut Svenska Tidningenin julkaista lausunnon kokemuksistaan herra professorin käynniltä tässä maassa. Hän haluaa näin pääasiallisesti kumota muutamia ruotsalaisissa lehdissä esitettyjä perättömiä kertomuksia tapauksista professorin ja Upsalan ruotsalaisten vieraiden oleskellessa Helsingissä viime promootiojuhlallisuuksissa. Tekee todella hyvää nähdä muutamia oikaisuja niihin monituisiin vääriin tietoihin Suomesta, joita Ruotsissa kiertää. Nämä tiedot ja arvelut kulkeutuvat harvoin tänne, ja tavallisesti ne myös liikkuvat alalla, joka täällä ei voi tulla julkisesti ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
10.8.1857
Öfversigt af vetenskaps-societetens förhandlingar 1856–1857. H:fors 1857. [Katsaus tiedeseuran toimintaan 1856–1857.]   Käsillä oleva, järjestyksessä neljäs vihko on sisällöltään melko vaihteleva, joukossa useita tutkimuksia ja uutisia maamme oloista. Omalta osaltamme kiinnittäisimme erityisesti viimeksi mainittuun seikkaan huomiota, koska katsauksien lukijat odotettavasti ovat etupäässä maamme kirjallisesti sivistyneitä. Tiedeseuran jäsenet ansaitsevat kiitoksen siitä että he pitävät huolen lukijoistaan kirjoittamalla yleistajuisesti tieteellisistä aiheista. Lukijoista monet näet tarvitsev...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 5, toukokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1858
Olemme vähän jäljessä vuoden kirjallisuuden arvioinnissa. Tähän mennessä se on kuitenkin melko säästeliäästi vaatinut huomiota. Onneksi vakavuutta ei puutu niistä teoksista, jotka meillä tällä kertaa on tilitettävänä. Mutta juuri ne teokset puuttuvat, joiden arviointi parhaiten olisi omiaan tälle lehdelle, nimittäin teokset, jotka voitaisiin lukea kansalliskirjallisuuteen ei vain sisältönsä vaan myös kansalliskielen muodon puolesta. Etenkin juuri nuoremmalta sukupolvelta voisi odottaa jotain siihen tähtäävää. Se näyttää kuitenkin ilmiselvästi olevan hengeltään köyhää. Kahteen vuoteen ei Cyg...
Paikat: 

Morgonbladet nro 114, 19. 5.1879: Vegan talvisijainti

Päivämäärä: 
19.5.1879
Tämänkin lehden viime numerossa julkaistu Gothan sähke otteineen Nordenskiöldin kirjeestä on tarjonnut kaikille lukijoille iloisen yllätyksen, vaikka aina on ollut toivoa, että sittenkin jokin tieto tulisi talven mittaan. Aiemmat, amerikkalaisten valaanpyytäjien kautta tulleet uutiset antoivat olettaa, että Vega oli jäätynyt jonnekin Tšuktšien niemimaan uloimman osan länsipuolelle. Puhe 40 peninkulmasta rannikolta kuulosta aika epäilyttävältä. Mutta paras käsitys siitä näytti olevan, että alus oli 40 peninkulmaa länteen siitä tšuktšiasemasta, josta uutinen saapui Lorenzonlahteen ja jonka pi...
Paikat: