Moberg, Adolf

1813–1895. Fysiikan professori Helsingin yliopistossa 1849–75, yliopiston rehtori 1872–75.

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä:

5.12.1841

Veli Snellman! [5.12.1841] Olipa rajattoman helvetillistä, ettet voinut oleilla Tukholmassa juuri niinä aikoina, jolloin minä paljon muun ohessa imin itseeni sekä sen tervettä että sen saastaista ilmaa, jolla olen lääkinnyt sielun ja mielen kipeitä haavoja. Vähemmän vastahakoisesti kuin minkään muun ihmisruumiin olisin, jos toisin olisi käynyt, laskenut Sinun ystävyydessä lujalle sydämellesi sen, mitä minun on nyt pakko liian myöhään sille kuormata. Kuten toki itse tiedät, tukholmalaiset ovat genus quoddam [muuan ihmisluokka], joka raapii täitä niin henkisestä kuin ruumiillisestakin olemu...

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Ingman, Berndt Wilhelm

Gyldén, Nils Abraham

Hertzberg, Fredrik

Willander, Nils August

Paikat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä:

6.1.1844

Helsinki 6.1.1844 Kelpo Ystäväni ja Veljeni Kiitos viime kirjeestäsi, johon nyt loppiaisiltana vastaan. Olen useasti hymyillyt sille ja Sinun tuumailuillesi. Etenkin minua tietysti ilahdutti ylistys, jota suitsutit kirjeitteni täsmälliselle kielenkäytölle, ja Sinun terävä selityksesi sen takana olevasta syystä, ”velvollisuudesta täyttää odotukset, jotka nousu-uralla olevaan mieheen kohdistuvat”. – Olen äskettäin lukenut erään ranskalaisen kirjoittaneen, ettei terveeseen järkeen (bon sens) suhtauduttaisi niin epäluuloisesti, jos se ei koskaan tuottaisi isännälleen mitään. Minulle nyt ku...

Henkilöt:

Nervander, Johan Jakob

Ursin, Nils Abraham af

Nervander, Agatha Emerentia (o. s. Öhman)

Nervander, Augusta Matilda

Fritze, Carl Edvard Stucker

Retzius, Anders Adolph

Ahrenberg, Carl Wilhelm

Haeggström, Zacharias

Wallenstjerna, Otto Fredrik

Lindfors, Mårten Johan

Lundahl, Augusta Charlotta

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervander

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä:

8.5.1847

Hki 8.5.1847 Kelpo Veljeni, Olen usein aikonut kirjoittaa Sinulle, mutta koska olen sairastellut koko tämän talven, minulla on välillä terveenä ollessani ollut niin paljon rästiin jääneitä töitä, että minun on aina täytynyt tarttua niihin. Tiedäthän, että kun voi neuvotella omantuntonsa kanssa ja syytellä töitä, jotka ”pitäisi” saada pois käsistä, tästä tulee usein veruke kaiken tekemättä jättämiseen. Voin kuitenkin lisäksi mainita, että Collanin lähtiessä Kuopiota kohti minulla oli kaksi tiheästi kirjoitettua kirjepaperiarkkia käsittävä kirje valmiina annettavaksi hänen mukaansa, mutt...

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervander

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1856

Acta Societatis Scientiarum Fennicae. [Suomen Tiedeseuran kirjoituksia] Tom. IV Fascic. II. Helsingfors 1856. Öfversigt Af Finska Vetenskapssocietetens Förhandlingar. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan] III. 1855–56. Helsingfors 1856. Vaikka teoksista edellinen, Vetenskapssocietetens Handlingar -sarjan neljännen niteen toinen vihko, onkin oppineelle maailmalle tarkoitettu teos, se sisältää kuitenkin monenmoista myös oppimattomille, lukijoillemme ja meille. Se alkaa herra H. J. Holmbergin saksaksi kirjoittamalla artikkelilla ”Etnografisia kuvauksia Venäjän Amerikan kansoista”. Siinä ku...

Henkilöt:

Holmberg, Henrik Johan

Lönnrot, Elias

Sjögren, Anders Johan

Nordmann, Alexander von

Mannerheim, Carl Gustaf

Arppe, Adolf Edvard

Bonsdorff, Pehr Adolf von

Moberg, Adolf

Woldstedt, Fredrik

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Sucksdorff, Christian Gustaf

Bernard, Claude

Lundahl, Carl

Tavaststjerna, Carl Gustaf

Rosenplänter, Johann Heinrich

Masing, Karl Johannes

Fählmann, Friedrich Robert

Hupel, August Wilhelm

Kreutzwald, Friedrich Reinhold

Frey, Peter Heinrich von

Luce, Johann Wilhelm Ludwig von

Willman, Friedrich Wilhelm von

Hell, Theodor (Karl Gottfried Theodor Winkler)

Aleksanteri I

Runeberg, Johan Ludvig

Rancken, Johan Oskar Immanuel

Brahe, Per (Pietari) nuorempi

Linde, Erik von der

Creutz, Ernst Johan vanhempi

Paikat:

Asiat:

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä:

12.9.1856

Helsinki 12.9.1856 Rakas Vaimoni! Olen pahoillani siitä, että sää muuttui ja että teillä on siellä niin kylmä. Rusthollari voisi varmaan tunnissa tukkia pahimmat raot sisäkamarissa. Jos Sinulla on ikävää ja olet muutoin valmis, niin voithan jo ensi perjantaina 19 päivä aloittaa matkan ja saapua tänne lauantaina, jolloin minä toivon mukaan olen saanut kaiken kuntoon. Täällä on ollut paljon levottomuutta ja hälinää niin että me olemme pari päivää asuneet Callen kamarissa. Hätätapauksessa Hanna voi asua pari päivää Lönnroteilla tai Tikkasilla. Tosin luulen saavani oman kamarini valmiiksi ...

Paikat:

Helsinki

Vihti

Asiat:

Perhe

Kirjeenvaihto:

Johanna Lovisa Snellman

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1857

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 20 osa. Helsingissä 1856–57. – Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på Finska äfvensom öfver några andra arbeten, innehållande någon uppsats på detta språk eller annars ledande till dess kännedom. – Luettelo suomeksi painetuista kirjoista – jne. H:fors 1856–57. Kooltaan paksu (96 arkkia 4:o-kokoa) ja sisällöltään ja hyödyltään yhtä arvokas teos on entisen professorin ja yliopiston kirjastonhoitajan, valtioneuvos Fredr. Wilh. Pippingin monivuotisten vaivalloisten tutkimusten tuottama hedelmä. Julkaisijan nimi takaa äärimmäisen tarkkuuden...

Henkilöt:

Pipping, Fredrik Wilhelm

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Cygnaeus, Fredrik

Sand, George (Dupin, Amantine Lucie Aurore)

Chateaubriand, François René de

Sapfo

Juteini, Jaakko (Jacob Judén)

Paikat:

Asiat:

Litteraturbladet nro 5, toukokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1858

Olemme vähän jäljessä vuoden kirjallisuuden arvioinnissa. Tähän mennessä se on kuitenkin melko säästeliäästi vaatinut huomiota. Onneksi vakavuutta ei puutu niistä teoksista, jotka meillä tällä kertaa on tilitettävänä. Mutta juuri ne teokset puuttuvat, joiden arviointi parhaiten olisi omiaan tälle lehdelle, nimittäin teokset, jotka voitaisiin lukea kansalliskirjallisuuteen ei vain sisältönsä vaan myös kansalliskielen muodon puolesta. Etenkin juuri nuoremmalta sukupolvelta voisi odottaa jotain siihen tähtäävää. Se näyttää kuitenkin ilmiselvästi olevan hengeltään köyhää. Kahteen vuoteen ei Cyg...

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Moberg, Adolf

Bonsdorff, Evert Julius

Lönnrot, Elias

Schultén, Nathanael Gerhard af

Arppe, Adolf Edvard

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Törnroth, Lars Henrik

Castrén, Mathias Alexander

Ilmoni, Immanuel

Hisinger, Edvard Viktor Eugène

Nylander, Anders Edvin

Chiewitz, Georg Theodor Policron

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.9.1860

Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik. H. 7 [Lisiä Suomen luonnon tuntemukseen sekä Suomea koskeviin kansatieteellisiin ja tilastotietoihin. 7. vihko]. H:ki 1860. Tämän seitsemännen vihkon sisältönä on ”Ilmasto-opillisia havaintoja Suomessa 1846–1855; I. luonnonhistoriallisia merkintöjä”; ne on koonnut ja järjestänyt Adolf Moberg. Kuten useimmat lukijat tietänevät, Tiedeseura on pyrkinyt muistiinpanolomakkeita jakamalla saada maanmiehiämme maan kaikissa osissa antamaan tietoja kasvien kukinnasta, muuttolintujen saapumisesta ym., jotta näiden perusteella voitaisiin te...

Henkilöt:

Moberg, Adolf

Bednař, Alois

Ingman, Erik Alexander

Lagus, Robert Erik

Lagus, Knut Ferdinand

Schoultz, Carl Adolf von

Lafforgue‑Robertson, Pierre Charles Théodore

Alfthan, Georg von

Eklund, August Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Pituus-, tilavuus- ja painomittojen metrisen järjestelmän käyttöönotto, lausunto senaatin täysistunnossa 21.3.1864

Päivämäärä:

21.3.1864

...jolloin senaattori Snellman lausui, – että kun säädyt ovat omasta puolestaan hylänneet esityksen nykyisin käytössä olevien jalka- ja naulamääräisten mittojen ja painojen jakamisesta desimaalijärjestelmän mukaan, mutta sitä vastoin puoltaneet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa esityksen mukaisesti pituus-, tilavuus- ja painomittojen järjestämistä useissa Euroopan maissa käyttöön otetun metrijärjestelmän mukaisesti, jota uudistusta myös keisarillinen senaatti on aiemmin puoltanut, katsoi senaattori kuuliaisuutensa Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista määräystä kohtaan lähinnä vaat...

Henkilöt:

Laurell, Gustaf Fredrik

Avellan, Carl Christian

Pipping, Johan Fridolf

Moberg, Adolf

Becker, Frans Josef von

Lindelöf, Lorenz Leonard

Soldan, August Fredrik

Lindström, Bror Alexander

Neovius, Edvard Engelbert

Aleksanteri II

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Pituus-, tilavuus- ja painomittojen metrisen järjestelmän käyttöönotto, lausunto senaatin talousosastossa 9.5.1864 (salainen)

Päivämäärä:

9.5.1864

Kun senaattori Snellman oli tarkemmin selvittänyt komitean asettamisen tarkoitusta, ja että komitean pitäisi antaa keisarilliselle senaatille esitys asetukseksi pituus- ja tilavuusmittojen ja painojärjestelmän muutoksesta maassa metrisen järjestelmän mukaiseksi, syntyi aiheesta keskustelu. Komitea katsoi, harkittuaan kaikkia sellaiseen uudistukseen liittyviä seikkoja, että uudistus olisi heti toteutettava kokonaisuudessaan, ja että perusyksiköiksi olisi otettava: pituusmitaksi metri = 40 tuumaa, pintamitaksi hehtaari = 2 tynnyrinalaa, tilavuusmitaksi hehtolitra = 38 kannua sekä painomitaksi...

Henkilöt:

Moberg, Adolf

Lindelöf, Lorenz Leonard

Neovius, Edvard Engelbert

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori