Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

1816–1871. Roomalaisen kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1851–71.

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1856

Acta Societatis Scientiarum Fennicae. [Suomen Tiedeseuran kirjoituksia] Tom. IV Fascic. II. Helsingfors 1856. Öfversigt Af Finska Vetenskapssocietetens Förhandlingar. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan] III. 1855–56. Helsingfors 1856. Vaikka teoksista edellinen, Vetenskapssocietetens Handlingar -sarjan neljännen niteen toinen vihko, onkin oppineelle maailmalle tarkoitettu teos, se sisältää kuitenkin monenmoista myös oppimattomille, lukijoillemme ja meille. Se alkaa herra H. J. Holmbergin saksaksi kirjoittamalla artikkelilla ”Etnografisia kuvauksia Venäjän Amerikan kansoista”. Siinä ku...

Henkilöt:

Holmberg, Henrik Johan

Lönnrot, Elias

Sjögren, Anders Johan

Nordmann, Alexander von

Mannerheim, Carl Gustaf

Arppe, Adolf Edvard

Bonsdorff, Pehr Adolf von

Moberg, Adolf

Woldstedt, Fredrik

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Sucksdorff, Christian Gustaf

Bernard, Claude

Lundahl, Carl

Tavaststjerna, Carl Gustaf

Rosenplänter, Johann Heinrich

Masing, Karl Johannes

Fählmann, Friedrich Robert

Hupel, August Wilhelm

Kreutzwald, Friedrich Reinhold

Frey, Peter Heinrich von

Luce, Johann Wilhelm Ludwig von

Willman, Friedrich Wilhelm von

Hell, Theodor (Karl Gottfried Theodor Winkler)

Aleksanteri I

Runeberg, Johan Ludvig

Rancken, Johan Oskar Immanuel

Brahe, Per (Pietari) nuorempi

Linde, Erik von der

Creutz, Ernst Johan vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.7.1856

Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.] Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä:

12.9.1856

Helsinki 12.9.1856 Rakas Vaimoni! Olen pahoillani siitä, että sää muuttui ja että teillä on siellä niin kylmä. Rusthollari voisi varmaan tunnissa tukkia pahimmat raot sisäkamarissa. Jos Sinulla on ikävää ja olet muutoin valmis, niin voithan jo ensi perjantaina 19 päivä aloittaa matkan ja saapua tänne lauantaina, jolloin minä toivon mukaan olen saanut kaiken kuntoon. Täällä on ollut paljon levottomuutta ja hälinää niin että me olemme pari päivää asuneet Callen kamarissa. Hätätapauksessa Hanna voi asua pari päivää Lönnroteilla tai Tikkasilla. Tosin luulen saavani oman kamarini valmiiksi ...

Paikat:

Helsinki

Vihti

Asiat:

Perhe

Kirjeenvaihto:

Johanna Lovisa Snellman

Litteraturblad nro 8, elokuu 1857: Ikävää sanasotaa

Päivämäärä:

10.8.1857

Emme voineet evätä ylläolevalta pikku kiistakirjoitukselta paikkaa lehdestä, vaikka olisi ollut toivottavaa, että se olisi auttanut valaisemaan otsikkonsa mainitsemaa asiaa eikä vain tuulettanut haavoitettua turhamaisuutta. Jos meitä vaadittaisiin vain myöntämään, että tekijän järkeily Suomen maaveron kapitalisoinnista on esimerkki, ei ehdotus, olemme siihen sekä halukkaat että velvolliset. Varauksemme ei siis suuntaudu ehdotusta vaan esimerkkiä vastaan, kun se on otettu oman maan oloista ja väittää esittävänsä toivottavan uudistuksen – ottamatta huomioon eri varauksia sen toteuttamisesta. ...

Henkilöt:

Bergh, Johan Herman Edvard

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Say, Jean Baptiste Léon

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Lause ja arvostelma

Päivämäärä:

1.12.1857

Ne lukijat, joita tällaiset kysymykset jollain tapaa kiinnostavat, muistavat ehkä sen sanasodan, johon lehtemme joutui julkaistuaan moittivan arvostelun vasta ilmestyneestä ns. ”Yleisestä kieliopista”. Kirjaa ja sen määritelmiä ryhtyi kirjeenkirjoittaja B–r [E. J. W. af Brunér] innolla puolustamaan H:fors Tidningarissa. Puolustukseen, jossa olemme mieluusti jättäneet hra B–r:lle viimeisen sanan, meillä ei liioin ole muuta muistuttamista. Kyseisen kirjan laadusta ei voi olla muuta kuin yksi ajatus, kun myös maan koulumiehet tietääksemme lienevät täysin yhtä mieltä siitä, ettei kouluille sove...

Henkilöt:

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Lavoisier, Antoine Laurent de

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Asiat:

Litteraturbladet nro 5, toukokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1858

Olemme vähän jäljessä vuoden kirjallisuuden arvioinnissa. Tähän mennessä se on kuitenkin melko säästeliäästi vaatinut huomiota. Onneksi vakavuutta ei puutu niistä teoksista, jotka meillä tällä kertaa on tilitettävänä. Mutta juuri ne teokset puuttuvat, joiden arviointi parhaiten olisi omiaan tälle lehdelle, nimittäin teokset, jotka voitaisiin lukea kansalliskirjallisuuteen ei vain sisältönsä vaan myös kansalliskielen muodon puolesta. Etenkin juuri nuoremmalta sukupolvelta voisi odottaa jotain siihen tähtäävää. Se näyttää kuitenkin ilmiselvästi olevan hengeltään köyhää. Kahteen vuoteen ei Cyg...

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Moberg, Adolf

Bonsdorff, Evert Julius

Lönnrot, Elias

Schultén, Nathanael Gerhard af

Arppe, Adolf Edvard

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Törnroth, Lars Henrik

Castrén, Mathias Alexander

Ilmoni, Immanuel

Hisinger, Edvard Viktor Eugène

Nylander, Anders Edvin

Chiewitz, Georg Theodor Policron

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1859

Tällä kertaa arvosteltavanamme oleva kirjallisuus koostuu suurimmaksi osaksi koulukirjoista. Lukijalla tuskin on ylipäänsä mitään kiinnostusta tutustua niiden sisältöön, sillä se on tietenkin vanhaa ja hyvin tunnettua. Tässä lehdessä ei myöskään voi tulla kysymykseen mikään valaiseva kritiikki sellaisista kirjoista. Kuten usein on muistutettu, sellaisen voivat laatia vain koulujen opettajat; huolellisempi tarkastelu vaatisi siihen oman lehtensä ja yleisönsä. Silti emme sulkisi lehtemme palstoja muutamalta perusteellisemmalta arvostelulta, jos jotain sellaista sille tarjottaisiin. Syy siihen...

Henkilöt:

Berlin, Nils Johan

Eukleides

Rudenschöld, Torsten

Murman, Johan Wilhelm

Helander, Anders

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1861

Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861. Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus