Tikkanen, Paavo

Tikkanen, Paavo

1823–1873. Lehtimies, kustantaja ja kääntäjä. Suometar-lehden toimittaja vuodesta 1847. Filosofian lisensiaatti 1860.

Saima nro 51, 18.12.1845

Päivämäärä: 
18.12.1845
Kuopio Talvi on täällä jo luja ja pysyvä. Kallavesi jäätyi 13. päivän vastaisena yönä ja jatkuva pakkanen on vahvistanut jäätä niin että 16. päivä ajettiin Toivalan salmen yli. Tänään H K. Majesteettinsa arvoisana nimipäivänä kokoontuivat kaupungin ja lähimmän maaseudun niin ylemmät kuin alemmatkin virkamiehet läänin maaherran luokse tuomaan alamaisimmat onnittelunsa. Illalla kaupunki on valaistu ja tavanmukaisessa tanssisalissa pidetään tanssiaiset. Tuonnempana tässä lehdessä lukija saa uuden todisteen siitä, että kysymys Kuopion markkinoista on nostanut esiin tähän asti tuntemattomia, mut...
Paikat: 
Termit: 

Saima nro 50, 19.12.1846

Päivämäärä: 
19.12.1846
Uutisia Allm. Tidningissä on jopa uutisia ”Saksasta”. Preussissa myös tiukasti kirkolliset ovat taipuvaisia luopumaan valtiokirkosta. Ei-kirkolliset ovat tunnetusti samaa mieltä. Siitä seuraa, että valtiokirkon kannalla ovat enää kohtalaisesti ja lievästi kirkolliset, siis yleensä kirkosta piittaamattomat. Königsbergissä valmistaudutaan vaatimaan seuraavilla maapäivillä jälleen perustuslakia, painovapautta jne. Naumburgissa kaikkea tätä pidetään turhana ja päätetään olla lähettämättä edustajia maapäiville. Berliinissä ollaan oikein hyväntahtoisia – Muuan määräys on kieltänyt naisia Königsbe...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1849
Suomi, Tidskrift i Fosterländska Ämnen. 1847. Hfors 1848.   Mikään ei voi olla mieluisampaa kuin saada aloittaa tämä lehden vuosikerta kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittelyllä. Isänmaan kirjallisuuden ystävä kohtaa lisäksi mielellään uudelleen sen aikakauslehden, johon liittyy niin monia muistoja kirjallisuutemme jälleenluojista, etenkin Lönnrotista ja Castrénista. Käsillä oleva vuosikerta puolestaan on merkittävä siksi, että uusi sukupolvi niin sanoakseni ottaa sen myötä perinnön haltuunsa. Vanhemmista nimistä tapaamme tässä vain herrat Rabben ja Fellmanin. Lehden sisällön pääosa si...

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
26.5.1849
Helsingissä 26.5.1849   Parahin Veli.    Toivo, jota olemme elätelleet ja vaalineet niin kauan, niin monta vuotta, niin iloisesti sen toteutumiseen luottaen ja niin suuresti siihen kiintyneinä, on nyt siis viety, haihtunut savuna ilmaan, tämä toivo, että saisimme Sinut tänne, pienen piirimme keskuuteen ja että Sinä pysyisit yhteiskunnan yhteisedun palvelijana. Jäljellä on tyhjyys, joka muistuttaa tyhjyyttä jonkun sellaisen mentyä, joka on todella jo kuulunut omiin. Miten suurta iloa minulle olisikaan vanhuuden päivinäni tuottanut yhteyden solmiminen uudelleen täällä yhteisellä asuinseudulla...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä: 
15.12.1854
Olen tilannut Sinulle lähettäväksi korjatun vedoksen 5. arkista, jossa s. 66 ”sovittaja”, ”olettaa”, ”sammuttaa” sekä s. 76 rivit 13–14 ovat hyvin epäilyttäviä. Ohessa Tikkasen kehnosti korjailema vedos. 6. arkin ensimmäinen vedos on toki luettu. Lähetä se painoon madamen mukana, kun olet ottanut huomioon huom!-merkinnän s. 96. Neljännen näytöksen 2. kohtauksessa ja siitä eteenpäin Jackia ei mainita – eikä ketään hänen kaltaistaankaan henkilöä. J. V. S:n    
Kirjeenvaihto: 

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä: 
12.9.1856
Helsinki 12.9.1856   Rakas Vaimoni!    Olen pahoillani siitä, että sää muuttui ja että teillä on siellä niin kylmä. Rusthollari voisi varmaan tunnissa tukkia pahimmat raot sisäkamarissa. Jos Sinulla on ikävää ja olet muutoin valmis, niin voithan jo ensi perjantaina 19 päivä aloittaa matkan ja saapua tänne lauantaina, jolloin minä toivon mukaan olen saanut kaiken kuntoon. Täällä on ollut paljon levottomuutta ja hälinää niin että me olemme pari päivää asuneet Callen kamarissa. Hätätapauksessa Hanna voi asua pari päivää Lönnroteilla tai Tikkasilla. Tosin luulen saavani oman kamarini valmiiksi ...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Puhe Johan Jakob Tengströmin haudalla 15.4.1858

Päivämäärä: 
15.4.1858
Uskonto opettaa, ettei inhimillistä oikeudenmukaisuutta ole olemassa, ja jokaisen ihmisen omatunto vahvistaa tämän opin oikeaksi. Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna ja inhimillisesti puhuen maailmasta löytyy kuitenkin ilonaiheeksi ja rohkaisuksi ihmiskunnalle joitakin sellaisia ihmisiä, jotka ovat oikeamielisesti kulkeneet maallisen vaelluksensa. Tuollaisen miehen vaellus päättyy tämän haudan partaalle; eikä tässä sen ympärillä seisovien joukossa eikä laajemmassa kaikkien tämän poismenneen elämänvaellusta ja toimintaa tunteneiden keskuudessa ole ketään, joka ei ole valmis todistamaan, e...

Tuntemattomalle vastaanottajalle

Päivämäärä: 
3.5.1863
Helsingissä 3.5.1863   Suuresti kunnioitettu Herra Rovasti!    Suokaa ystävällisesti anteeksi, että lähetän tarkastettavaksi ja allekirjoitusta varten vain oheisen ”esityksen”. Tämä johtuu siitä, että varsinaisesta liikenneyhteyksiä koskevasta ehdotuksesta on tullut niin pitkä ja sen valmistaminen on vaatinut niin paljon työtä, että aika on käynyt vähiin ja sen puhtaaksikirjoittamista on kiirehdittävä. Siinä ehdotetaan: rautatietä Tampereelle; – samoin Päijänteelle; – pieniä kanavia Näsijärven vesistöön – Virroille ja Keuruulle; – samoin Längelmäveden, Mallasveden ja Sääksmäen järvien välil...
Paikat: 

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1871

Päivämäärä: 
16.3.1871
[suomeksi] Seuran juhlapäivän tavallisiin menoihin kuuluu, että seuran esimies muutamilla sanoilla muistuttakoon läsnäolevaisia seuran tarkoituksista ja työstä näiden tarkoitusten toteutumiseksi. Näin minäkin vuorostani tehdessäni en unhota, että meille kaikille täällä läsnäolevaisille ruotsin kieli on vanha tuttava, Suomen sitä vastaan mahtais jollekulle olla oudompi – enkä kiellä, että meidän jokaisen velvollisuus on tavoittaa kaikkien isänmaan ystäväin suosiota seuran tarkoitusten edistyttämisessä – ja minä lisään: paraastakin päästä niiden, jotka Suomalaisen kirjallisuuden menestystä ha...