Teollisuus

Teollisuus

Freja nro 60, 31.7.1840: Kirjallisuutta, arvostelu

Päivämäärä: 
31.7.1840
Om nödvändigheten af förbudsskyddets bibehållande för inhemska sockerfabrikationen. M. M. Stockholm 1840.   Esitelemme tämän kirjasen sekä sen tieteellisen sisällön että sen aiheen käytännöllisen merkityksen tähden. Kirjanen näet osoittaa, kuinka tullitaksaa laadittaessa jokaiselle elinkeinohaaralle välttämätön tutkimus tullimaksun määräämiseksi pitäisi tehdä. Tällainen yksityiskohtainen selvitys tosiasioista ehkä riittäisi havahduttamaan ne vapaakauppaintoilijat, jotka sanan pelkkä soinnahdus panee pyörälle päästään. Heille kirjanen tarjoaa paljon muutakin merkittävää kuin vain yksityiskoh...

Muistiinpanoja matkoilta 1841

Päivämäärä: 
1.1.1841
20. toukokuuta – klo 5 1/2 aamup. Schaffhauseniin, vielä kiihtyneenä ja valpastuneena Alppien näkemisestä ensi kerran. Uni otti kuitenkin pian oikeutensa, ja niin meni osa aamupäivästä. Kaupunki vanhanaikainen sen mukaisine muureineen ja torneineen. Kaikissa taloissa katetut parvekkeet = Erker. toisinaan ne on koristeltu maalauksin ja mietelausein. ”Gli amici mi guardi Dio; gli inimici mi guardero io” [”ystäviäni kaitsekoon Jumala, vihamiehiäni tulen pitämään silmällä minä”], nyt pikkupuoteja – jokainen, jolla on nimenä ”Zum Hahn” tai siihen tapaan, on majatalo. Kaikki saksalaista, paitsi k...

Freja nro 92, 93 ja 96, 25.11., 26.11. ja 7.12.1841: Katsaus Saksan nykyisiin poliittisiin ja uskonnollisiin pyrkimyksiin

Päivämäärä: 
25.11.1841
I Koska olemme tämän lehden aikaisemmassa numerossa (nro 79) kertoneet lukijalle tästä artikkelista, säilytämme ylle merkityn otsikon senkin uhalla, että artikkelin sisältö ei ehkä lukijan mielestä täysin vastaa otsikkoa. Jos lukija haluaa viittauksen näiden kirjoitusten pääsisällöstä, niin sanottakoon yksinkertaisesti, että pyrimme osoittamaan, miten Saksan itsenäisen poliittisen olemassaolon lisäksi myös germaanisen sivistyksen kehitys riippuu uskonpuhdistuksen avaaman uran johdonmukaisesta noudattamisesta. Johdonmukaisuus sisältyy siihen, mitä olemme sanotussa numerossa kuvanneet uskonno...

Saima nro 2, 11.1.1844

Päivämäärä: 
11.1.1844
Työtätekevien luokkien historia Työtätekevien luokkien historia on jotain niin uutta, että joku voisi luulla otsikkomme tarkoittavan pikemmin näitä luokkia varten kirjoitettua yleistä historiaa kuin kertomusta, jonka sankareita ne itse ovat. Tähän asti historia on ollut kuninkaitten, ritareiden, aatelin ja papiston historiaa. Vähitellen myös uskonto, tiede ja kaunokirjallisuus ovat saaneet oman paikkansa sen kuvagalleriassa hallitsijanvaihdosten, sotien ja kapinoiden rinnalla. – Sen sijaan kauppa, käsityö ja maanviljely tai niiden harjoittajat eivät ole historiantutkijoita juuri askarruttan...
Termit: 

Saima nro 5, 1.2.1844

Päivämäärä: 
1.2.1844
Uutisia Ranska: Iäkäs kuningas on avannut kamareiden istunnot tavanmukaisella valtaistuinpuheella. Euroopan yleiseen tilanteeseen nähden puhe sisältää sen erikoisuuden, että se vetoaa vain Ranskan ja Englannin politiikan ”sydämelliseen yksimielisyyteen” takeena asioiden onnellisesta kehityksestä Kreikassa ja Espanjassa. Ainakin viimeksi mainitussa maassa nämä sanat herättävät varmasti huomiota. Ranskan tärkein asia taas näyttää tämän puheen mukaan olevan luvattu lakiehdotus opetuslaitoksesta. Sen sijaan ne varotoimet, joihin ryhdytään heti kun Ludvig Filip jättää hyvin vartioidun huoneensa,...
Termit: 

Saima nro 9, 29.2.1844

Päivämäärä: 
29.2.1844
Uutisia H:gistä kuultu huhu Ruotsin Kuninkaan kuolemasta on osoittautunut täysin perättömäksi, kun Tukholmasta on nyt saatu tammikuun [p.o. helmikuun] 9. päivältä uutisia, joiden mukaan korkean potilaan sairaudessa on tammikuun 30. päivän jälkeen tapahtunut käänne parempaan suuntaan. Hänen Majesteettinsa on 1. helmikuuta valtuuttanut Kruununprinssin käyttämään Kuninkaan täyttä valtaa maaliskuun 1. päivään saakka, jolloin H. M. antaa asiasta uuden määräyksen. Englanti. Kuningatar on avannut parlamentin 1. helmikuuta puheella, jonka merkittävin osa koskee Irlantia. Siinä mainitaan, että on as...
Termit: 

Saima nro 12, 21.3.1844

Päivämäärä: 
21.3.1844
Ulkomailta Tukholma Kuningas Kaarle XIV Juhana on 8. maaliskuuta kello puoli neljä iltapäivällä rauhallisesti nukkunut pois. Kuningas Oskar I on samana päivänä laaditulla julistuksella ilmoittanut astuvansa valtaistuimelle sen jälkeen kun hän on antanut hallitsijanvakuutuksensa valtioneuvostolle sekä ottanut vastaan asianomaisten virastojen ja korkeiden virkamiesten uskollisuuden- ja kuuliaisuudenvalat. Espanjassa ei Esparteron kannattajien tekona pidetty vallankumousyritys ole saanut menestystä. Kapinalliset pitävät kuitenkin hallussaan Cartagenaa ja Alicantea. Nuori kuningatar on saanut k...
Termit: 

Saima nro 15, 11.4.1844

Päivämäärä: 
11.4.1844
Eräs maamme elinkeinoelämän masentavista seikoista on ilman muuta höyrylaivaliikenteen heikko menestys. Varmaa on, että asianomaiset johtokunnat ovat harkinneet olosuhteiden vaatimuksia asiantuntevammin kuin mihin joku ulkopuolinen tarkastelija pystyy. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jossakin on tehty virhelaskelmia, kun suurin yhtiö päätti panna liikenteeseen vielä yhden laivan samalle reitille kahden muun kanssa, vaikkeivät ne tuottaneet erityisen hyvin. On tämän asian kanssa miten tahansa, niin olisi erittäin ikävää, jos maamme menettäisi jonkin näistä aluksista. Höyrylaiva Murtajan hyvi...
Termit: 

Saima nro 22, 30.5.1844

Päivämäärä: 
30.5.1844
Ulkomailta Ruotsi. Kuten tunnettua, jätti Vasan prinssi, entisen kuninkaan Kustaa IV Aadolfin poika, joka nykyään on kenraalina Itävallan palveluksessa, pian Kuningas Oskarin valtaistuimelle nousun jälkeen useille hoveille omista luulotelluista oikeuksistaan muistuttavan protestin. Asiaa on kommentoitu Ruotsin lehdissä ja muiden muassa Den Konstitutionelle on tarkastellut mainittujen oikeuksien legitiimisyyttä. Lehti esittää jälleen käytettävissä olevat todisteet sen yhtä usein esitetyn kuin kiistetynkin väitteen puolesta, että Kustaa Aadolf ei olisi ollut isänsä poika. Mutta kiistattomimma...
Termit: 

Saima nro 31, 1.8.1844

Päivämäärä: 
1.8.1844
Uutisia Tukholma. Emme ole vielä saaneet minkäänlaista tietoa valtiopäivien muodollisesta avaamisesta tavanmukaisella valtaistuinpuheella säätyjen yhteisistunnossa, vaikka tämä kerrotaan määrätyn 20. päiväksi heinäkuuta. Kreivi Possen, joka vuoden 1840 valtiopäivien jälkeen toimi lyhyen aikaa valtaneuvoston johdossa, nimittäminen maamarsalkaksi on vahvistettu. Häntä pidettiin silloin ritarihuoneen opposition liittolaisena ja hänen myötään muodostetulla ministeristöllä oli jopa Aftonbladetin tuki. Tullilaitoksen aiempana päällikkönä, joka vielä tuohon aikaan oli sekaantunut kuuluisaan tullit...
Termit: