Teollisuus

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä:

23.4.1864

Oulussa 23.4.1864 Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori. Metsänhoitaja Strömborg ja täällä asuva satulaseppä ja yrittäjä Reis ovat tiedustelleet minulta, voisivatko he odottaa myöntävää vastausta, jos he anoisivat valtion lainaa (suuruudeltaan 3 000 ruplaa, kolmen vuoden maksuajalla ja 6 %:n korolla) perustaakseen kamfeenitehtaan metsänhoitaja Strömborgin Pulkkilan kappeliseurakunnassa omistamalle maatilalle. Vaikka Keisarillinen Senaatti on toki viime syksynä vastauksessaan avustustoimia koskevaan esitykseeni antanut minulle luvan esittää erilaisia ehdotuksia nimenomaan tapauksissa, ...

Henkilöt:

Strömborg, Elis Viktor

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

13.9.1864

Helsingissä 13.9.1864 Jalosukuinen Herra Kreivi. Rohkenen jälleen vaivata Jalosukuista Herra Kreiviä anomuksella, jonka sisällön selvittää oheen nöyrimmin liitetty muistio. Minun on lisättävä, että anojat, jotka ovat pyytäneet minua myötävaikuttamaan heidän anomuksensa myönteiseen ratkaisemiseen, eivät ole rohjenneet vaivata sillä Jalosukuista Herra Kreiviä, koska he tietävät, että tulitikkutehtaan entinen johtaja, ruotsalainen huijari Oldenburg, on jo perin juurin kyllästyttänyt Herra Kreivin useilla samaa asiaa koskeneilla toimenpide-ehdotuksillaan. Otin siksi vapauden lähettää muis...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Oldenburg, Hampus Julius

Aleksanteri II

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Porthan, Henrik Gabriel

Lillja, Johan Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Päivämäärä:

26.9.1864

H:ki 26.9.1864 Rakas Veli! Olen aikanaan saanut ystävälliset kirjeesi elokuun 10. ja 24. päivältä sekä niitä ennen saapuneen kirjeen kruununmetsien tukkien myynnistä. Toivon, että titulus Biesen anomus on hyväksytty niin nopeasti kuin on ollut mahdollista, vaikka ollessani silloin lomalla maaseudulla minulla ei ollut vaikutusta ratkaisuun. Muuten on valitettavaa, ettei kauppakoulun opettajaksi ole voitu palkata oman maan miestä. Suomenkielisellä väestöllä on oikeus vaatia opetusta ainakin teollisuuden, kaupan ja merenkulun aloilla; ja jos missään niin juuri Oulussa toki pitäisi yrittää...

Henkilöt:

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Paikat:

Asiat:

Säädyt ja Suomen Pankin johtokunta, lausunto senaatin täysistunnossa 12.10.1864

Päivämäärä:

12.10.1864

...tällöin senaattori Snellman antoi seuraavan lausunnon: Rahalaitoksen vakaus on maan aineelliselle hyvinvoinnille niin ylivertaisen tärkeä asia, että mitään sille asetettavia takuita ei voida pitää tarpeettomina. Voidaan kysyä, eikö tämän vakauden ylläpitämistä olisi mieluumminkin jätettävä yksityisten intressien kuin valtionpankin huoleksi. Mutta siellä, missä valtionpankilla on tämä tehtävä, on kokemus osoittanut, miten välttämätöntä on, että sen hallinto ei ole pelkästään hallituksesta riippuvainen. Sillä lähes kaikkialla on käynyt niin, että hallitukset ovat aikoina, jolloin valtion t...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Muistio Suomen rahauudistuksesta Venäjän finanssikomitealle, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

Muistio Hänen Ylhäisyydelleen Valtiovarainministerille koostuu seuraavista osista: I Suoritettuja toimenpiteitä II Tämänhetkinen tilanne III Pankin hopeanvaihtoa varten tarvittavat varat ja suunnitelma niiden hankkimiseksi IV Venäjän setelirahan tuleva asema Suomessa Esitys Venäjän sotilasmenoista kuuluu osaan 4. (Ks. arkki 4 s. 4 huom.) Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on asiasta tehdyn alamaisen esityksen johdosta armollisimmin antanut määräykset seuraavista Suomen rahalaitosta koskevista muutoksista: Armollinen manifesti 23. maaliskuuta/4. huhtikuuta 1863 – että suuriruhtinaskunnalla...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Artikkeli Suomen rahalaitoksesta Russkij Invalid -lehdelle, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

– – Te pyydätte myös kaikenlaisten huhujen takia tietoa rahan arvon parantamisesta ja Venäjän setelirahan luotosta tässä maassa. Meidän rahalaitostamme koskeva tarina on pitkä. Haluan kuitenkin yrittää antaa siitä teille niin lyhyen esityksen kuin suinkin mahdollista. Vuodesta 1809 lähtien, jolloin Suomi yhdistyi Venäjän kanssa, oli maassa kierrossa kahdenlaista setelirahaa, Venäjän bankoassignaatteja ja Ruotsin seteleitä, joilla molemmilla oli jatkuvasti kasvava agio hopeaan. Mutta jo 1830 tapahtui Ruotsissa realisaatio, jonka seurauksena 4 riikintaalarista seteleinä sai Ruotsin Pankissa y...

Asiat:

Muistio Suomen kauppasuhteista Venäjän kanssa, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

Vapaakaupasta voidaan sanoa paljon, puolesta ja vastaan. Mutta jos maasta on vapaa tuonti toiseen maahan, joka tarvitsee sen tuotteita, niin on aksiooma, että ensiksi mainittu sulkee oman vientinsä kaikilla mahdollisilla esteillä, joita se asettaa viimeksi mainitun maan tavaroitten tuonnille. Sillä mikään maa ei halua tavarastaan rahaa, jos se voi saada vaihdossa tavaraa. Syynä on, että puhtaassa myynnissä voitto on yksinkertainen, mutta tavaranvaihdossa se on kaksinkertainen. Kaupanharjoittaja saa voittoa kerran myymästään tavarasta, sillä hän ostaa vielä kerran. Ja missään maassa ei tarvi...

Paikat:

Asiat:

Muistokirjoitus Fabian Langenskiöldistä, käsikirjoitus

Carl Fabian Teodor Langenskiöld, Ruotsin kuninkaallisen armeijan majurin, sittemmin maaherra Anders Gustaf Langenskiöldin ja Hedvig Gustafva Gripenbergin nuorin poika, oli syntynyt 17. marraskuuta 1810, tuli ylioppilaaksi Turun yliopistossa 1825 ja promovoitiin filosofian maisteriksi Helsingissä 21. kesäkuuta 1832. Hänestä tuli vuonna 1838 Haminan kadettikoulun matematiikanopettaja; hänet määrättiin 1842 Keisarillisen Suomen Senaatin kielenkääntäjäksi ja siirrettiin 1846 vastaavaan virkaan valtiosihteerinvirastoon Pietariin ja nimitettiin siellä toiseksi kansliasihteeriksi 1848 sekä ensimmä...

Henkilöt:

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Langenskiöld, Hedvig Gustava (o. s. Gripenberg)

Langenskiöld, Anders Gustaf

Langenskiöld, Bror Carl Johan

Langenskiöld, Gustaf Adolf

Langenskiöld, Maria Magdalena (o. s. af Björksten)

Haartman, Lars Gabriel von

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nesselrode, Karl Robert von

Asiat:

Kauppa-asiamiehen palkkaamisesta Moskovassa, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

Sen johdosta, että joukko tehtailijoita ja maanviljelijöitä on jättänyt Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen alamaisen anomuksen Moskovaan palkattavasta kauppa-asiamiehestä, joka auttaisi hakijoita heidän elinkeinojensa tuotteitten myymisessä siellä, on minulla kunnia kehottaa Arvoisaa Vastaanottajaa ilmoittamaan muille Helsingissä ja Tampereella asuville hakijoille (paikkakunnalla asuvien hakijoitten nimet) seuraavaa, ja neuvottelemaan toimista, jotka herrat sen johdosta katsovat tarkoitukseen sopiviksi: 1. Olisi selvästi periaatteessa väärin, että valtio asettaisi ja palkkaisi kaupitsija...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Ehdotus rautatien rakentamiseen tarvittavien varojen hankkimisesta, lausunto senaatin täysistunnossa 26.5.1865 (sub secreto)

Päivämäärä:

26.5.1865

Koska rautatien rakentamiseen tarvitaan varoja: 1. ennen kuin niitä saadaan viinapolttoverosta, 2. tästä verosta tarkoitusta varten varatun vuosittaisen määrän lisäksi; ja koska kyseisten varojen hankkiminen ulkomaanlainalla käy mahdottomaksi – ainakin lähitulevaisuudessa, niin ehdotetaan seuraavaa: Otetaan lainaa maan sisällä, ja maksetaan se takaisin viinanpolttoverosta viimeistään kymmenen vuoden kuluessa. Kotimaista valtionlainaa vastaan voidaan maan vähäiset rahavarat huomioon ottaen väittää, että se vie pääomaa pois tuotannosta: a) käytettäväksi rautatien raaka-aineitten tuontiin; b) ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: