Teollisuus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1860

System af samfundsekonomins läror – ett försök af Axel Liljendstrand [Yhteiskuntataloustieteen oppijärjestelmä – tutkielma, kirjoittanut Axel Liljenstrand]. Vihko 1. H:ki 1860. Vaikka tämän teoksen kirjoittaja on antanut käsittelemälleen tieteenalalle uuden nimen yhteiskuntataloustiede, jokainen lukija havaitsee helposti, että kyseessä on yleensä kansantaloustieteeksi sanottu ala. Kirjoittaja ilmoittaa nimenmuutoksen syyksi käsityksensä, että sana kansantalous viittaisi oppiin, joka tarkastelee nimenomaan yksittäisen kansakunnan taloutta, vaikka tämän tieteen pitäisi selvittää yleisesti k...

Henkilöt:

Liljenstrand, Axel Wilhelm

Lindh, Anders Theodor

Lagus, Wilhelm Gabriel nuorempi

Öhberg, Viktor Wilhelm

Freudenthal, Axel Olof

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1860

Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860. Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Ihmiskunnan uudistamisesta lastentarhojen välityksellä

Päivämäärä:

1.10.1860

Emme ole omasta puolestamme pitäneet soveliaana ottaa vielä mitään kantaa tähän maan lehdistössä virinneen polemiikin aiheeseen, ns. lastentarhoihin; tähän menettelyyn meillä on ollut kaksi syytä: allekirjoittanut ei ensinnäkään ole nähnyt yhtään tuollaista laitosta, ja toiseksi lastentarhojen suurta merkitystä ja arvoa koskevan väitteen kriittinen tarkastelu voitaisiin tulkita epäluottamuksen osoitukseksi miehelle, joka on sangen jalon innostuksen vallassa omistautunut Suomen kansakoululaitoksen järjestämiseen. Mutta kun nyt muukalainen, muuan hra Joseph Paulson, ”opettaja Hänen Keisarilli...

Henkilöt:

Paulson, Joseph

Maria Alexandrovna

Cygnaeus, Uno

Fröbel, Friedrich Wilhelm August

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1860

Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860. Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Nylander, Fredrik

Saelan, Anders Thiodolf

Rein, Gabriel

Akiander, Matthias

Frenckell, Otto Reinhold

Slöör, Karl Alexander

Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Uhland, Johann Ludwig

Wecksell, Josef Julius

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Haminassa 1860 pidetyn Suomen viidennen yleisen maatalouskokouksen asiakirjat

Päivämäärä:

1.3.1861

Kenenkään, joka on kiinnostunut kansansa aineellisesta ja henkisestä edistymisestä, ei pitäisi lyödä laimin maatalouskokousten pöytäkirjoihin tutustumista. Tosin ne koskevat lähinnä maataloutta, mutta maatalous on pysyvästi se luja perusta, jolla Suomen kansan tulevaisuus lepää, maanviljely on pohja, jota vailla tällä kansalla ei voi olla ylimalkaan minkäänlaista viljelyä, kulttuuria. Valtiolaitoksen olemassaolo perustuu maatalouteen; se maksaa valtionkassan kolmen miljoonan tuloista miljoonan maaveroina, suurimman osan 1½ miljoonan tullimaksuista ja lisäksi manttaalimaksut, suurimman osan ...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Suuresta maailmasta

Päivämäärä:

1.4.1861

Yksilön elämässä vuorottelevat toiminta ja lepo. Kansojen elämässä tällaista vuorottelua ei ole. Silloinkin kun toiminnan maailma näyttää olevan jonkin aikaa niiden tavoittamattomissa, olojen pakko kypsyttää niiden keskuudessa oppeja ja vakaumuksia, jotka myöhemmin murtavat itselleen tien vakaaseen todellisuuteen. Perin tavallista on, että hetkellisiä ilmiöitä arvioitaessa unohdetaan niiden näennäisesti merkityksettömään menneisyyteen kätkeytyvä perusta. Etsitään nykyajan lähtökohtia ja koska se todetaan täysin erilaiseksi kuin menneisyys, ei kuvitellakaan että sen juuret voisivat olla siel...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä:

1.12.1861

Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...

Henkilöt:

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Porthan, Henrik Gabriel

Arwidsson, Adolf Ivar

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Paloviinaverotuksesta

Päivämäärä:

1.12.1861

Tuskin erehdymme arvioidessamme, että keis. senaatin toukokuun 4. päivän pöytäkirjassa 38. kohtana mainittu ehdotus viinanpolton vapauttamisesta ja ankarammasta verottamisesta kuuluu ensimmäisten valtiopäivien ja siis myös [tammikuun] valiokunnan pohdintojen tärkeimpiin kysymyksiin. Kysymyksen suuri tärkeys ei johdu pelkästään sen ratkaisun vaikutuksesta paloviinan saatavuuteen ja kulutukseen maassa, vaan myös siitä eräässä aiemmassa artikkelissa osoittamastamme ja muutenkin tiedetystä seikasta, etteivät valtion nykyiset varat anna mahdollisuuksia sellaisiin maan henkistä ja aineellista vau...

Henkilöt:

Zilliacus, Henrik Wilhelm Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1862: Uusivuosi 1862. Ulkomaat

Päivämäärä:

2.1.1862

Miten pahasti Euroopan rauhaa uhkaavalta juuri kulunut vuosi näyttikään astuessaan vuosien jonoon! Sytykkeitä oli monessa kohdassa, eikä kukaan ihminen voinut tietää, milloin ja missä kipinä leimahtaisi liekkeihin. Herkästi säikkyviä sieluja on myös aina runsaasti, ja heidän huudahduksensa suurentavat vaaraa – eivätkä pelkästään näennäisesti, vaan todellisuudessakin, sillä ne vahvistavat vaaran tuntua lietsovien rohkeutta. Jos viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana oli jossakin vaiheessa tuudittauduttu uskoon, että aineellisilla eduilla on ylittämätön voima pitää rauhaa yllä, tämä luott...

Henkilöt:

Napoleon III

Cavour, Camillo Benso di

Palmerston, Henry John Temple

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Rautatiet

Päivämäärä:

1.4.1862

Kaikenlaisia uusia rataehdotuksia näkyy nousevan esiin samaan aikaan, kun rautateiden rakennustyöt lopetetaan. Ensiksi mainittu seikka tuskin aiheuttaa vahinkoa, niin kauan kuin suunnitelmat pysyvät suunnitelmina; jälkimmäinen on todellinen tappio kansakunnalle. Ehdotus, jonka mukaan olisi luovuttava sisämaan vesistöjen yhdistämisestä kanavilla mereen ja rakennettava sen sijaan rannikon suuntaisia rautateitä, ei voi olla vakavaksi tarkoitettu. Sellainen hanke olisi kohtuuton maassa, jonka ainoana liikenneväylänä on meri ja jossa Saimaan kanava on yhä ainoa helpotusta tuonut yhteys tälle val...

Paikat:

Asiat: