Teollisuus

Teollisuus

Saima nro 17, 24.4.1845

Päivämäärä: 
24.4.1845
Kuopio Hra Kuvernööri palasi t. k. 17. päivänä virkamatkaltaan, joka ulottui läänin koko karjalaiselle alueelle. Matkan aiheena kerrotaan olleen viljavarojen ja rahvaan taloudellisen aseman tutkiminen, ja tutkimus kuuluu päätyneen yleensä tyydyttäviin tuloksiin. Viljaa on useimmissa pitäjissä yhä tuntuvasti varastossa, niin että ruista myydään eteläisessä Karjalassa 15 ruplan 50 kopeekan hintaan. Toisaalta pohjoisimmassa kolkassa, Pielisjärven pitäjässä, on maksettu jopa 17 1/2 ruplaa tynnyriltä sekaviljasta, jossa on puolet ohraa ja puolet ruista. Rahanpuute, jonka juuret juontuvat jo vuod...
Termit: 

Saima nro 47, 20.11.1845

Päivämäärä: 
20.11.1845
Kuopio Etelätuuli ja sade ovat täällä jälleen pilanneet jo aluillaan olleen rekikelin, ja vaikka jää onkin salmissa vahvaa, tuuli voisi kuitenkin yhä särkeä sen, jolloin ne laivat ja pienemmät alukset, jotka ovat joutuneet jäämään Varkauteen, pääsisivät vielä tänne. Tästä olisi paljon hyötyä koko paikkakunnalle, koska tänne tilatut yli kaksituhatta tynnyriä suolaa ja tuhatviisisataa tynnyriä viljaa on muussa tapauksessa varastoitava Varkauteen. Tähän mennessä lunta on ollut enemmän maakunnan eteläosassa, jossa onkin kaikkialla ollut rekikelit, kuin Kuopion ympäristössä ja yleensäkin pohjois...
Paikat: 
Termit: 

Saima nro 1, 8.1.1846

Päivämäärä: 
8.1.1846
Kuopio Joulu on mennyt hyvin lumisena ja päivän tuskin kajastaessa, sen suuret spektaakkelit saivat vähän yleisöä. ”Amerikkalaisen apinan” näytöksessä on nähty itsensä tit. Springerin oppilas, ja moninkertaiset kuperkeikat ilahduttivat lapsia ja paratiisin asukkaita, jotka kuitenkin täällä ovat suosiollisesti laskeutuneet kuolevaisten istuinpenkeille. ”Brottslingarne”, Cramaerin näyttämösovitus teoksesta Rosen på Tistelön, lienee aiottu ainoastaan meidän kuopiolaisten katsottavaksi. Ainakaan ei ole kuultu mitään tämän näytelmän esittämisestä Ruotsissa. Sovituksen laatija kuuluu olevan sama ...
Paikat: 
Termit: 

Litteraturblad nro 2, toukokuu 1847: Sanomalehtikatsaus. Tammi–huhtikuu 1847

Päivämäärä: 
1.5.1847
Mikäli sivistyksen nousua saa arvioida aikakausjulkaisujen määrän mukaan, on kahden viime vuosikymmenen tunnustettava olleen Suomelle varsin erinomaista aikaa. Maassa ilmestyy nykyisin kolme tieteellistä aikakauslehteä ja viisitoista sanomalehteä, joista yksi uskonnollisen tietämyksen ja hengellisen elämän edistämiseksi, yksi koululaitoksen, yksi teollisuuden asioita varten ja ainakin yksi, jonka yleislinja on kirjallinen; vuonna 1827 taas ilmestyi vain neljä sanomalehteä, jotka olivat kaikki pääasiassa uutis- ja ilmoituslehtiä. Itse asiassa aikakausjulkaisujen määrän pitäminen maan sivisty...

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1847: Maanviljelys-kokouksen kysymyksiä

Päivämäärä: 
1.10.1847
Vaikka tämä lyhyt selostus ilmestyy varmaankin liian myöhään toimiakseen vertailukohteena tulevalle Turun maanviljelyskokoukselle, voi kuitenkin olla mielenkiintoista jälkeenpäin verrata ulkomaan mielipiteitä kotimaisten maanviljelijöittemme käsityksiin, varsinkin kun ne tulevat taloudellisilta suhteiltaan niin Suomen kaltaisesta maasta kuin Ruotsi. Ruotsin maanviljelyskokous, joka tänä vuonna pidettiin Tukholmassa 5.–9.7., oli maan toinen ”yleinen” kokous. Sen keskustelut olivat edellisen vuoden kokouksen tavoin mitä kiintoisimpia, sillä ne ilmaisivat vankkaa kokemusta ja lämmintä kiinnost...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1847: Lehdistökatsaus. Toukokuu-syyskuu

Päivämäärä: 
1.11.1847
Jos rakastaa valistusta ja sivistystä, toivottaa jatkuvasti ilmestyvälle lehdistölle hyvää menestystä, nämä ajatustavat ovat meidän aikanamme erottamattomat. Lehdistön tuomitsijat ja vastustajat teeskentelevät turhaan omaavansa jonkinmoista korkeampaa viisautta, joka vaatii heitä pitämään poissa meidän, tietämättömien ja ymmärtämättömien joukkojen, ulottuviltamme niin sanotun väärän valistuksen, mutta sitä vastoin mielellään katselemaan sitä, että meille levitetään tietoa kateederilta ja saarnastuolista – ja ehkä saman viisauden huolenpidon ansiosta myös kirjakaupasta. Kaikissa sivistysmais...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, 13 ja 14, marraskuu ja joulukuu 1847: Pariisi ja Lontoo

Päivämäärä: 
1.11.1847
I Silläkin uhalla, että tulee kerrotuksi jo usein kerrottua, rohkenemme saattaa lukijan tietoon muutamia otteita erään matkalaisen näissä kummassakin kaupungissa tekemistä muistiinpanoista siinä toivossa, että jokuset huomiot sentään saattaisivat olla erikoislaatuisia sekä lukijan että kirjoittajan silmissä, koska kummankin katsomuksia yhdistää sama kansallinen leima.   Ranskalaiset ja englantilaiset ovat olleet kilpailijoita valtaa ja mainetta tavoitellessaan Euroopan sivistyksen alkuajoista asti ja jatkavat kilpailuaan luultavasti edelleenkin niin kauan kuin tämä sivistys kykenee kasvatta...

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä: 
6.1.1848
Kuopiossa 6.1.1848   Hyvä Kunnioitettu Setä!    Kiitän sydämellisesti viimeksi saapuneesta sangen tervetulleesta kirjeestä. Jotakin sen sisällöstä olen käyttänyt muistokirjoitukseeni toivoen, että Setä sen hyväksyy, kun en yleensäkään ole pyrkinyt ylistelyyn, vaan lukijaa valistavaan esitystapaan. Minun on myös ilmaistava iloni muotokuvan saamisesta. Se on näköinen ja lapsenomaisen kaunis. Sekin on antanut minulle aihetta korjata tekstiäni. Olen luovuttanut yhden kappaleen Kellgrenille, toisen musiikkimies Lagille, joka pyysi sitä. Hän on Robertin entinen koulutoveri, muuten yleisistä asioi...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
18.1.1848
Hki 18.1.1848   Hyvä Veli Snellman!    Sen mitä viime kirjeessäsi minun kirjeestäni löytämäsi perusteella esitit minua moittiaksesi pidän hyvänäni, kun kerran Sinä olet voinut sen noin käsittää. Luotan kuitenkin siihen, ettet nähnyt siinä pelkästään seikkoja, joista huomautit, vaan myös vakavan tarkoituksen juuri sanoissa, jotka ovat minun menettelyni takia näyttäneet olevan vain keino toisen tarkoituksen edistämiseen. Jotta en antaisi aihetta samaan moitteeseen, en lisää tähän mitään. Sen sijaan haluan esittää mielipiteeni itse asiasta, jonka edistämisessä käyttämästäsi menettelytavasta er...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1848: Metsänhoito ja puutavarakauppa Suomessa

Päivämäärä: 
1.2.1848
Metsänkäytön merkitys Suomen kaupalle ja hyvinvoinnille ymmärretään niin yleisesti, ettei aihetta varmaankaan voida liian usein ottaa julkisesti tarkasteltavaksi. Saimassa pari vuotta sitten julkaistu artikkeli antoi aiheen kiivaaseen hyökkäykseen, jonka kohteena oli allekirjoittaneen yritys ottaa osaa aiheen selvittelyyn; ja vaikka työn tarkastaja esitti vain lausuntonsa minun kyvyttömyydestäni käsitellä tätä aihetta eikä osoittanut mitään virheitä väitteistäni, minun on pakko todeta, että kysymys ansaitsi ja vaati tarkempaa tutkimista kuin minulla siihen mennessä oli ollut tilaisuutta sii...
Paikat: