Flygare-Carlén, Emilie

Flygare-Carlén, Emilie

1807–1892. Ruotsalainen kirjailija. Toinen puoliso vuodesta 1841 Johan Gabriel Carlén.

Emilie Flygarelta

Päivämäärä: 
31.7.1840
 [Heinäkuun lopussa 1840]   Hyvä, parahin Maisteri Snellman   Olen täällä lankoni, Starrkärrin kirkkoherran luona. Juuri aamulla kävin Maisteri apupapin ja tyttöjen kanssa kirkossa katsomassa siellä olevia monia muinaisjäännöksiä. Lähdin pois ennen muita ja seisoin juuri kirkon kynnyksellä katsellen hautojen välissä rehottavaa korkeata ruohikkoa, kun Edvard juoksi paikalle tuoden isokokoista kirjettä. Se oli asioitteni hoitajalta Göteborgista, ja mukana oli joukko epistoloita tukholmalaisilta ystäviltä. Päällekirjoitukset tarkastin, yhtä en tuntenut. Ja uskallan vakuuttaa, että kun avasin s...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Runo Emilie Flygarelle

Päivämäärä: 
18.8.1840
[18.8.1840] Sun kynäs hankki mainetta ympäri maailmaa, ja kirjoillasi ihastutit koko Pohjolaa. Siis ylpein mielin sinulle me maljan kohotamme!   Älysi toki säkenöi ja luomuksesi, mutta sun olemukses säteilee myös naisen suloutta. Siis armain mielin sinulle me maljan kohotamme!   On sielus puhdas, mielesi kuin lapsella on avoin ja mainees, muistos elävä on meissä monin tavoin. Siis hyvästi! me ystävinä maljas kohotamme!    
Asiat: 

Freja nro 70, 4.9.1840: Kirjallisuutta, arvostelu Emilie Flygaren romaanista Fosterbröderne

Päivämäärä: 
4.9.1840
Fosterbröderne, romaani, kirjoittanut Emilie Flygare, jolta on aikaisemmin ilmestynyt Gustaf Lindorm, Professorn och hans Skyddslingar ym. (Kabinetts-Biblioteket.)   Suosittu kirjailijatar, joka jo kaksi vuotta sitten astui huntuun verhoutuneena yleisön eteen, on nyt riisunut huntunsa ja esittäytyy meille kahden nuoren ja kauniin, mutta jo avioituneen miehen, kahden kasvinkumppanin seurassa. Lukijan ei pidä toki luulla, että kasvinkumppanit olisivat ehtineet avioon niin nopeasti kuin arvostelumme perusteella näyttää. Ei, he ovat molemmat naimisissa – naisen kanssa, ja niin kuin tiedetään, s...

August Blanchelta

Päivämäärä: 
4.5.1841
Tukholmassa 4.5.1841   Kelpo Veljeni!    Suunnilleen 12 päivää sitten sain kirjeesi, joka oli joutunut lojumaan postikonttorissammekin liian kauan, ja lähetän sinulle nyt näiden rivien myötä vekselin, jonka olen joutunut ostamaan tavalliseen tapaan. En ole mitenkään voinut auttaa sinua aikaisemmin, koska nämä viimeksi kuluneet kuusi kuukautta ovat olleet hankalia monessa mielessä ja etenkin siitä syystä, että olen jäänyt pulaan eräiden ystävieni takia, joiden joukossa on myös Tollin, jolle olen antanut tukea 400 bankoriksiä hänen keksimänsä pikapainokoneen valmistamiseen, mutta jonka hanke ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 31, 19.4.1842: Kirjallisuutta. ”Rosen på Tistelön”, kirjoittanut Emelie Carlén

Päivämäärä: 
19.4.1842
Ei riitä, että kirjoittaa kirjan, sitä on myös myytävä. Tässä vanhassa väittämässä annetaan melko luotettava mittapuu ainakin tieteellisten ja kaunokirjallisten teosten arvolle – saarnatkoon rigoristi ja pedantti miten haluaa kansantajuistamista vastaan. Tieteen osalta on ymmärrettävää, että sen eri haarat voivat saada vain suhteellisen rajallisen yleisön, mutta taidenautinto on varsinaisesti suuren yleisön asia. Sivistys ja opinnot voivat lisätä nautintoa, mutta sellainen taideteos, joka ei ole käsitettävissä aikansa yleissivistyksen perusteella, ei oikeastaan ansaitse taideteoksen nimeä. ...

Carl Julius Lénströmiltä

Päivämäärä: 
1.6.1842
Upsala [kesäkuussa 1842]   H. V.    Tervetuloa, tervetuloa. Sinä asut luonani; sinua varten on sänky; sänkytoverin voinet varmaan hankkia, vaikka minun papillinen arvokkuuteni kärsisi pienen kolauksen, jos sinä minun naapuruudessani, esim. ulommassa huoneessani, panisit toimeen jonkin actuksen. Olen 11. päivänä täysin vapaa, sillä 10. päivänä suoritan pastoraalitutkinnon. Sen takia aion seuraavina päivänä viettää dolce far nienteä [suloista joutilaisuutta]. Höyrylaivan laiturilla näet minun papilliset piirteeni. Ajopelejä ei tarvita, koska höyrylaiva tulee nykyisin kaupunkiin asti. Muutamia...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Wendela Hebbeltä

Päivämäärä: 
25.6.1842
[kesäkuussa 1842]   Parahin herra Professori!    Ankara viime keskiviikosta saakka jatkunut pää- ja kasvosärky estää tänään lennähtämiseni etelän suuntaan; anteeksi, että lähetän tämän peruutuksen näin myöhään, mutta olen koko ajan ajatellut, että voisin hangoitella vastaan ja lopulta päästä tilanteen herraksi, mutta minun on nyt pakko kirjoittaa ja lähettää ”pieni vihreäjalkainen Signe-tyttönen” sanansaattajaksi. Saanen pyytää, että terveiseni rouva Carlénille hyväntahtoisesti esitetään, ja pyydän omasta puolestani anteeksiantoa hänelle, joka on Your humble servant [nöyrä palvelijanne] Wen...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta. Heinäkuusta joulukuuhun 1846

Päivämäärä: 
1.6.1847
Lukijan palvelemiseksi luetellaan seuraavassa muutamien mainittuna aikana ilmestyneiden Ruotsin kirjankustannustoiminnan parhaiden tuotteiden nimet. Eräiden mainittujen teosten sisältöä selostetaan tuonnempana lyhyesti. Ensi sijassa on mainittava kaksi aikakausjulkaisua, joille on annettu mitä tarpeellisin, mutta tähän mennessä tuollaisten julkaisujen piirissä Ruotsissa tuntematon tehtävä. Toinen niistä on: ”Öfversigt af Kongl. Vetenskapsakademins förhandlingar för år 1846”, jota on julkaistu kymmenen numeroa ja jonka tilaushinta on 1 riikintaalari 16 killinkiä bankorahaa. Lehti on ilmaus y...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...