Grimm, Jacob Ludwig Karl

Grimm, Jacob Ludwig Karl

1785–1863. Saksalainen kielitieteilijä. Göttingenin yliopiston filosofian professori ja yliopiston kirjastonhoitaja 1829–38. Professori Berliinissä vuodesta 1841.

Saima nro 25, 19.6.1845

Päivämäärä: 
19.6.1845
Kuopio Vaikka sää on kylmä, on saatu hieman sadetta, mikä on ollut sangen hyödyllistä vuodentulon kannalta. Kylmyys ei ole suinkaan vähentänyt kasvua, vaikka kesäiloa ei juuri saa tämän vuodenajan viettämisestä takkatulen ääressä. Hiippakunnan Piispa, joka saapui kaupunkiin 15. päivänä, on matkustanut pois 18. päivänä oltuaan läsnä täkäläisten oppilaitosten vuositutkinnoissa. H. K. suvaitsi ilmaista tyytyväisyytensä näiden oppilaitosten tilaan. Samoissa tutkintotilaisuuksissa järjestettiin myös Herra Valtioneuvos Grotin läsnäollessa sekä lukiossa että ylä-alkeiskoulussa venäjän kielen oppim...
Termit: 

Saima nro 35, 28.8.1845

Päivämäärä: 
28.8.1845
Kuopio Sateen ja kylmän sään jälkeen jyrisi ukkonen 22. päivänä, ja sen jälkeen alkoi taas lämpimämpi loppukesä. Sato on enimmäkseen erinomainen. Tuleentunutta ohraa on monissa paikoissa niitetty viikatteella karjan rehuksi. Vuoden viljasta leivottu leipä on hyvin valkoista ja hyvänmakuista. Täkäläiset oppilaitokset ovat täydessä toiminnassa, ja uuden lukion oppilasmäärä on kaksinkertaistunut. Nuorison saapuminen ja vanhempien ja holhoojien tiheät käynnit vilkastuttavat näinä päivinä liikennettä kaduilla. Kaupunkiin saapuneiden kävijöiden joukossa on myös toht. Lönnrot, joka edelleenkin asu...
Paikat: 
Termit: 

Mathias Alexander Castrénille

Päivämäärä: 
23.10.1845
Kuopio 23.10.1845   Hyvä Veli Castrén!    Haluan mielelläni käyttää mahdollisimman paljon tilaa tosiasioiden selvittämiseen, sillä tiedän, että jaarittelu on ikävää kaukaa tulevassa kirjeessä. Minun on kuitenkin sanottava, että olen kauan pitänyt näiden rivien kirjoittamista omantunnon määräämänä velvollisuutenani, vaikka viivyttelinkin asiassa niin kauan, että lähdit jälleen luotamme. Minuun nimittäin sattui kipeästi se, että Sinä olit käsittänyt väärin minun viimeksi esittämäni ainoan asian ja luullut minun pitävän teidän vakavia pyrkimyksiänne hedelmättöminä. Olin saanut teiltä terveisiä...
Paikat: 

Kallavesi nro 17, Saiman liite, 12.12.1846

Päivämäärä: 
12.12.1846
Kotimaista kirjallisuutta Fosterländskt Album II [Isänmaallinen albumi] Helsingfors 1845 (Hinta 60 kopeekkaa hopeaa). Vaikka yllä mainittu teos onkin ollut kirjakaupoissa jo pitkään, haluamme silti täyttää tähän asti laiminlyömämme velvollisuuden kertoa sen olemassaolosta. Fosterländskt Albumin toinen nide on huomionarvoinen monessakin mielessä. Kuten ensimmäisessäkin vihossa, sen sisältö on kauttaaltaan omiaan herättämään mielenkiintoa kansakuntamme kieleen ja kirjallisuuteen. Tässä suhteessa merkittävin on kuitenkin herra Kellgrenin artikkeli ”I hvad förhållande står Nationalitetet till S...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, elokuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1848
Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus matelee perin hitaasti eteenpäin kaikenlaisina pikkukirjasina, joiden julkaisemisesta kerrotaan yhdellä lehti-ilmoituksella, mutta kustantajat näyttävät yleensä epäröivän niiden päästämistä kirjakauppoihin. Turussa toimiva hra Lillja näkyy kuitenkin päättäneen, että hän ei piilota julkaisemiaan teoksia lukevan yleisön silmiltä. Ainakin me olemme nähneet niitä hyvin nopeasti kuopiolaisessa kirjakaupassa. Kustantaja on ollut jopa niin kohtelias, että on lähettänyt toimitukselle kappaleen – ja se on harvinaista Litteraturbladetin tapauksessa, vaikka sitä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1855: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1855
Deutsche Mythologie von Jacob Grimm. 3:e Auflage. [Saksalainen mytologia, kirjoittanut Jacob Grimm. Kolmas painos.] Göttingen 1854.   Toim. saa tähän lausua tarkoituksesta, ettei missään olisi toivottavampaa kuin täällä Suomessa, jos joku haluaisi omistaa ponnistelunsa tutkimuksille J. Grimmin hengessä. Siinä suhteessa olemme onnellisempia kuin saksalaiset että meillä on kansanlauluissa kylliksi aarteita suomalaiselle mytologialle, niin ettei meidän ensiksi tarvitse ottaa selvää jumalien nimistä ja ominaisuuksista nykyisistä ja menneiden aikojen traditioista ja tavoista; ja Castrén on tässä...
Paikat: 

Anton von Schiefneriltä

Päivämäärä: 
26.2.1857
Pietarissa 26.2./10.3.1857   Suuresti kunnioitettu Ystävä,    Vasta tänään ennätän vastaamaan Teidän kunnianarvoisaan kirjeeseenne helmikuun 28. päivältä. Liitän heti oheen liuskan, jolla olen yrittänyt luonnehtia Castrénin aikaansaannoksia. Tekstistä puuttuu paljon, jotta se olisi edes kutakuinkin tyydyttävä; juuri nyt en kuitenkaan tunne pystyväni saamaan aikaan parempaa. Käyttäkää siis tarpeellista harkintaa. Arvioidessanne ponnistuksiani Castrénin jäämistön parissa Te joka tapauksessa yliarvioitte ansioni. Ette saa unohtaa sitä, että meidän akatemiamme velvollisuus on julkaista tämän me...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Erik Rudbeckin lisensiaattityö, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 18.11.1857

Päivämäärä: 
18.11.1857
Lisensiaatin tutkintoa varten esitetyltä opinnäytteeltä ei voida vaatia eikä ole koskaan vaadittu, että siinä pitäisi esittää uusia, omaperäisiä, tieteellisesti hedelmällisiä käsityksiä aiheesta, joka on tarkastelun kohteena. Lisensiaatin opinnäytteeltä voidaan mielestäni vaatia ainoastaan, että kirjoittaja osoittaa siinä kykynsä soveltaa hankkimaansa tietämystä yksittäiseen tapaukseen ja hyväksyttävillä perusteilla osoittaa oikeaksi jokin käsitys ja hylätä vastakkainen kanta vertaillessaan eri tutkijoiden aiheesta esittämiä mielipiteitä. Maisteri Rudbeckin kyseessä oleva opinnäyte vastaa t...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Kielen olemuksesta

Päivämäärä: 
1.7.1860
K. Claësonin julkaiseman Nordisk Universitetstidskriftin vuoden 1858 neljännessä numerossa on ilmes­tynyt tämän, valitettavasti kuoleman tieteellisten pyrintöjen parista jo varhaisessa iässä tempaaman kirjoittajan tutkielma ”Kielen alkuperästä ja olemuksesta”. Tämä tutkimus sekä muutamat samassa numerossa julkaistut kielitieteellisten teosten arvostelut paljastavat kirjoittajan epätavallisen lukeneisuuden tälläkin alalla samoin kuin hänen kykynsä ymmärtää ja eritellä sillä esiin tulevia kysymyksiä. Kuten lukijamme jo tietävät, hänen keskeisin tutkimusalansa oli filosofia. Claësonin mainittu...
Paikat: