Juteini, Jaakko (Jacob Judén)

Juteini, Jaakko (Jacob Judén)

1781–1855. Suomenkielinen kirjailija ja runoilija. Ylioppilas Turussa 1800. Vt. sihteeri Haminan maistraatissa 1812, Viipurissa 1813–1840. Kunniatohtori 1840.

Pietari Hannikaiselta

Päivämäärä: 
3.12.1845
Viipuri 3.12.1845   Korkeasti oppinut Herra Rehtori!    Olen lähettänyt tämän päivän postissa Maamiehen Ystävän toimitukselle paketin, joka sisältää ensi vuoden Kanavan näytelehtiä, mutta kun en tiedä, pitääkö mainittu toimitus soveliaana näytelehden jakamista oman lehtensä mukana, olen ottanut vapauden kääntyä Herra Rehtorin puoleen nöyrästi anoen, että näytelehteä voitaisiin siinä tapauksessa levittää Saiman seuraavan numeron mukana. Koska olen koko kesän ja osan syksyä ollut tiiviisti maanmittaustehtävissä kentällä enkä saanut ketään auttamaan minua sillä aikaa Kanavan toimitustyössä, ei...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Pietari Hannikaiselta

Päivämäärä: 
29.4.1846
Viipurissa 29.4.1846   Korkeasti oppinut Herra Rehtori!    Tuskin olette voinut aavistaakaan ukonilmoja, jotka uhkasivat lehteänne äskettäin, ja se, mitä haluan lyhyesti kertoa, hämmästyttää Teitä varmasti aika lailla. Saiman kirjoitus toiminnasta, jolla aktiivisesti tuotetaan kerjäläisiä, sai nimittäin paroni Kothenin aivan raivoihinsa, ja hän on halunnut kääntää nurin maat ja taivaat saadakseen Saiman ja Kanavan nujerretuksi. Sensuurikomitealle lähti tästä syystä muutamia viikkoja sitten virallinen kirje, jossa esitettiin isänmaallinen anomus, että esitetyllä tavalla olemassaolo-oikeuttaa...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Kallavesi nro 2, Saiman liite, 29.8.1846

Päivämäärä: 
29.8.1846
Kotimaista kirjallisuutta Eräs suomenkielisen kirjallisuuden kauneimpia puolia on viimeksi kuluneiden vuosikymmenien jatkuva ponnistelu suomen kieliopin selvittämiseksi. Ensimmäisen tämänsuuntaisen yrityksen teki Eskil Petraeus teoksessaan Linguae Fennicae Institutio, Abo 1649. Noin puolen vuosisadan välein ilmestyivät Mathias Martinuksen Hodegus Finnicus, Holm. 1689, ja Barth. G. Vhaëlin Grammatica Finnica, Abo 1733. Lähes vuosisadan ajan kaksi viimeksi mainittua kirjaa olivat ainoa johdatus isänmaamme kieleen. Vuodesta 1733 vuoteen 1816 ei sen rakenteen selvittämiseksi tehty mitään. Jusle...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1856
Jak. Juteinin kirjoja. 1 osa: Kandeleen kaksoiset eli laulu- ja runokokous; 2. Osa: Leikki lauluja ja pila puheita. Wiipurissa 1856.   Hän on vaeltanut pois rauhan majoille, tämä vanhus, joka puoli vuosisataa sitten lauloi ensimmäiset suomenkieliset laulunsa ja jonka rakkain puuha vielä elämänsä ehtoossa oli harjoittaa suomalaista runoa. Hän kokosi, järjesti, muutti ja kirjoitti uudelleen, kaikki julkaistavaksi kuolemansa jälkeen; ja nämä hänen kootut teoksensa ovat nyt edellä esitetyn otsikon alla nähneet päivänvalon. Ensimmäinen osa sisältää sisällöltään vakavahkoja runoja sekä runomitass...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1857
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 20 osa. Helsingissä 1856–57. – Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på Finska äfvensom öfver några andra arbeten, innehållande någon uppsats på detta språk eller annars ledande till dess kännedom. – Luettelo suomeksi painetuista kirjoista – jne. H:fors 1856–57.   Kooltaan paksu (96 arkkia 4:o-kokoa) ja sisällöltään ja hyödyltään yhtä arvokas teos on entisen professorin ja yliopiston kirjastonhoitajan, valtioneuvos Fredr. Wilh. Pippingin monivuotisten vaivalloisten tutkimusten tuottama hedelmä. Julkaisijan nimi takaa äärimmäisen tarkkuuden...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1858
Nya källor till Finlands medeltidshistoria, samlade och utgifna af D:r Edvard Grönblad. 1:a samlingen. Köpenhamn 1857. [Suomen keskiajan historian uusia lähteitä, kerännyt ja julkaissut tri Edvard Grönblad. 1. Kokoelma. Kööpenhamina 1857.]   Ahkeran ja taitavan kokoajan, hra Grönbladin uusi Suomen historiaa valaiseva asiakirjalisäys kuuluu lähinnä aikaan juuri ennen Kustaa I:ä ja uskonpuhdistusta 1500-luvun alussa. Siltä ajalta, 1504–24, kokoelma sisältää peräti 344 eri dokumenttia. Voi sanoa, että asiakirjat ja kirjallinen data valaisevat jo melko runsaasti Suomen keskiajan historiaa. Sama...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...