Fichte, Johann Gottlieb

Fichte, Johann Gottlieb

1762–1814. Saksalainen filosofi. Professori Jenassa vuodesta 1794, Erlangenissa 1805–07 ja Berliinissä 1810. Immanuel Herman von F:n isä.

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä: 
1.1.1843
[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia?   Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...
Paikat: 

Kallavesi nro 1, Saiman liite, 15.8.1846

Päivämäärä: 
15.8.1846
Lukijalle Vaikka emme pidäkään pitkistä esipuheista, niin tämä on kuitenkin senlaatuinen yritys, että meidän on pyydettävä arvoisalta Lukijalta tavallista enemmän hyväntahtoisuutta. Täältä syrjäisestä maankolkasta, jossa meillä on erittäin niukasti kirjallisuutta käytössämme eikä minkäänlaista varmuutta avustajista, me rohkenemme tarjota yleisön tilattavaksi kirjallista lehteä. Me olemme siihen ryhtyneet, koska maan ”kirjallisessa keskuksessa” ei ole tehty minkäänlaista yritystä yleisluontoisemman kirjallisuuslehden suuntaan. Lisäksi tuoreet kokemukset naapurimaasta ovat osoittaneet, ettei ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1848: Hra A. A. Laurellin ”vastine” allekirjoittaneelle

Päivämäärä: 
1.7.1848
Herra Laurell on tullut niin levottomaksi siitä Väktarenin vihkojen 1 ja 2/1847 esittelystä, jonka julkaisin Litteraturbladetin viime vuosikerrassa, että hän on laatinut kokonaisen vihon täyttävän vastauksen. Tämän vihon lukijoiden annetaan selvästi tietää, että esittelyni on pelkkää suunpieksäntää, jossa ei ole edes loogisesti tai kieliopillisesti käsitettäviä sanoja tai lauseita. Silti hra L. on katsonut tarpeelliseksi haaskata vastineen laatimiseen kallisarvoista aikaansa, kirjailijankykyään ja – mikä pahinta – niin suuren osan Väktarenin niukkaa palstatilaa. Myönnän, että hra L:lla voi ...
Paikat: 

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä: 
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I   Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...
Paikat: 
Asiat: 

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä: 
5.1.1860
Psykologia 1 & 2   Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...
Paikat: 

Puhe maisteri Bolinin väitöstilaisuudessa 18.4.1860

Päivämäärä: 
18.4.1860
Lectio precursoria 18. huhtikuuta 1860 maisteri Bolinin väitökseen ”Perhekäsitteen kehitys reformaatioon saakka”   Filosofian historiaa tutkaillessa hämmästyy huomatessaan, miten vähän perhe on ollut filosofisen tutkimuksen kohteena. Ihmisen tutkimisen halussa nähdään tosin yleisesti se puute, että katsomme mieluummin mahdollisimman kauas kuin siihen mikä on lähinnä, ja että ihmisen ajatus askartelee mieluummin sen parissa, mitä sanonnan mukaan ei koskaan voida käsittää, kuin sen, mikä on hänen oman päivittäisen kokemuksensa piirissä. Tämä ihmisen halu etsiä, tavoittaa ja käsittää kaikkein ...
Paikat: 

Lausunto yliopiston konsistorille Wilhelm Bolinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä: 
6.11.1868
J. V. Snellmanin lausunto tri Wilhelm Bolinin teoksesta ”Undersökning af läran om viljans frihet” [”Tutkimus tahdon vapauden teoriasta”]   Tahdon vapautta koskevan teorian esitteleminen ja tarkastelu sellaisena kuin se koko uuden ajan filosofian edistymisen myötä on kehittynyt, on niin laaja tehtävä, että siitä selviytyminen akateemisen väitöskirjan puitteissa täytyy olla vaikea tehtävä. Tämä vaikeus näkyy johtaneen kirjoittajan siihen, että hän vailla mitään historiallista järjestystä esittää lainauksia niin kutsutuista deterministisistä opeista ja liittää ne ainoastaan abstrakteihin vapau...
Paikat: 

Morgonbladet nro 78, 7.4.1874: Puhe Vilhelmin päivänä 1874

Päivämäärä: 
7.4.1874
Hyvät Herrat! Tiedän toki, että näen täällä vanhempia ystäviäni, jotka eivät ole väsyneet osoittamaan minulle vuodesta toiseen aina 6. huhtikuuta muistavansa minua, tiedän, että saan ensisijaisesti kiittää heitä tänään ja kiitän heitä sydämellisesti. Nuoremmat herroista eivät voi tietää minusta paljonkaan, vaikka tuntisivatkin nimeni, tuskin senkään vertaa, olenko jo kuollut ja haudattu vaiko vielä elävien kirjoissa; kuulunhan ensimmäisiin vuorossa oleviin sen sukupolven keskuudessa, joka pian täältä poistuu. Niinpä kiitänkin herroja siitä, että he ovat kuitenkin hyväntahtoisesti saapuneet ...