Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

1805–1879. Saksalainen filosofi ja kirjallisuushistorioitsija. Professori Königsbergissä vuodesta 1833.

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
1.11.1845
Hki 1.11.1845   Kelpo Ystävä.    Kiitos ja kunnia Sinulle viimeksi tulleesta elokuisesta kirjeestäsi. Nyt Sinäkin siis pian kuulut kunnon ihmisiin, niin kuin on tapana sanoa; Sinusta tulee samanlainen ihminen kuin muistakin, otat Vaimon, saat Hänestä taimia, lapsia, ja kukan, Sinun on puututtava kaikenmoisiin taloushuoliin ja vaellettava kaiken kaikkiaan samaa tietä kuin muukin maailma. – Toden totta niin minulle kuin kaikille Sinun täkäläisille ystävillesikin on tuottanut suuren ilon ja tyydytyksen tieto, että olet tehnyt ratkaisusi ja valinnut itsellesi kumppanin kulkemaan kanssasi elämän...
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä: 
31.7.1848
Kuopiossa 31.7.1848   Kunnioitettu Setä!    Olen vaiennut näin pitkään ilman mitään nimenomaista syytä, ellen vetoa yleiseen syyhyn, masentuneeseen mieleen ja moniin huolehdittaviin asioihin. Valitettavasti lisään siten mieleni levottomuutta, koska en voi silloin odottaa myöskään saavani ottaa vastaan ystävällisiä rivejä. Ja tunnen yhä vahvemmin asemani yksinäisyyden, kun posti nykyisin tuo kerran toisensa jälkeen vain surkeita sanomalehtiämme ja jokusen ikävän liikekirjeen. Olen kuitenkin saanut suullisten viestien perusteella iloita Sedän edelleenkin järkkymättömästä terveydestä ja tyytyv...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
9.9.1849
Hki 9.9.1849   Parahin veli Snellman!    Pääasiallisesti auttaakseni edes hiukan Sinua, joka pysyttelet vaatimattomasti Uudenmaan nurmikentillä ja vaivaat aivojasi minun huidellessani maailmalla, olen kirjoittanut oheen liittämäni paperit. Halu kohentaa kykyjeni mukaan eräiden isompien tai pienempien hulttioiden mainetta on varmaan lisäksi hieman vaikuttanut kynän painamiseen paperille ja pitämiseen liikkeessä. Mutta kun opusculus [pikku teos] nyt on valmiina lähtemään pitkälle matkalleen, viriää kuitenkin monenmoisia papereiden lähettämistä koskevia epäilyksiä. Hittolainen tietää, ansaitse...
Kirjeenvaihto: 

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä: 
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus   Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...
Paikat: 

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä: 
5.1.1860
Psykologia 1 & 2   Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...
Paikat: 

Kasvatustieteen luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1861

Päivämäärä: 
10.1.1861
Kasvatustiede. Kevätlukukausi 1861. 1–4   Hyvät herrat. Johdatteleva esipuhe lyhyesti. Tilapäinen velvollisuus luennoida kasvatustieteestä. Käytössä olevista oppikirjoista puuttuu yleisesti järjestelmä ja siksi myös johtava periaate. Toivonut tekeväni oman yritykseni tämän puutteen korjaamiseksi. Ja edelleen: Kasvattaminen on käytäntöä, toimintaa. Periaatteidensa toteuttamisessa sen tulee menetelmien ja keinojen suhteen nojautua kokemukseen. Siksi kasvatustieteellä tieteenä on oma, kokemukseen tukeutuva metodioppinsa. En voi sanoa, että oma kokemukseni olisi suuri. Jotain sentään. Mutta suu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1862
Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861.   Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...
Paikat: 

Ylioppilaan velvollisuuksista. Pohjalaiselle osakunnalla omistettuja sanoja. Finska Studenten, Helsingfors 1875

Päivämäärä: 
30.5.1875
Tervehdys uusille tulokkaille.   Pohjalaiselle osakunnalle omistettuja sanoja. Ylioppilaaksi tulo on aina täyttänyt entisen koulupojan mielen ilolla, joka on sitä voimakkaampaa ja puhtaampaa, mitä paremmin hän koulusta lähtiessään tuntee, että hän on täyttänyt velvollisuutensa. Siirtymän merkitys on tunnettu ja tunnustettu. Se on siirtymistä pakosta vapauteen. – Koulussa on läksyjen ja kurin pakko, yliopistossa opintojen vapaus, yhtä lailla niiden kohteen valinnan kuin niiden järjestyksen ja ajoituksenkin määräämisessä; samoin siellä voi väljissä rajoissa päättää myös omasta elämäntavastaan...
Paikat: