Strauss, David Friedrich

Strauss, David Friedrich

1808–1874. Saksalainen uskontokriittinen teologi, filosofi ja kirjailija.

Freja nro 86, 30.10.1840: Ote Tübingenistä 14. lokakuuta lähetetystä kirjeestä

Päivämäärä: 
30.10.1840
– – Ne kirjalliset tuttavuudet, jotka olen tähän mennessä solminut Bonnissa ja Heidelbergissä, eivät ole tuoneet esiin mitään uhkaavaa, joten uskon menestyväni täällä hyvin. Stuttgartissa sentään Strauss hämmästytti minua, joskin nuoruudellaan. Hän kuuluu olevan kolmissakymmenissä, mutta häntä voisi hyvin pitää 22–24-vuotiaana. On sentään melkoinen temppu antaa siinä iässä maailmalle sellainen sysäys. Hän on esiintymisessään hiljainen ja yksinkertainen ja asuu yhtä yksinkertaisesti kahdessa pienessä opiskelijakamarissa puutarhan perällä. Hän näkyy tottuneen niin idästä kuin lännestäkin tule...
Paikat: 

Freja nro 31 ja 32, 23.4. ja 27.4.1841: Uusimmat ilmiöt Saksan kirjallisuudessa. Matkailevan maanmiehen merkintöjä

Päivämäärä: 
23.4.1841
I Suurimman huomion Saksan uusimmassa kirjallisuudessa ansaitsee epäilemättä viime lokakuussa julkaistu Straussin ”Dogmatiikan” ensimmäinen osa. Teoksen nimi kuuluu: ”Die christliche Glaubenslehre in ihrer geschichtlichen Entwickelung und im Kampfe mit der modernen Wissenschaft, dargestellt von D:r David Friedrich Strauss”. Paitsi ammattiteologille, teos on kiinnostava myös kristillisen seurakunnan jokaiselle tieteellistä sivistystä saaneelle jäsenelle sen kamppailun puitteissa, jota nykyään käydään järjen oikeudesta uskonnonkin alueella. Kiinnostavuutta lisää se yleinen hälinä, jonka saman...

Freja nro 72, 73, 74 ja 75, 14.9., 17.9., 21.9. ja 24.9.1841: Painokanteesta ”Strauss och evangelierna” -teosta vastaan.

Päivämäärä: 
14.9.1841
I Uskonnollinen suvaitsevaivuus   Vaikka Straussin teoksen julkaisijaan nyt kohdistetussa vainossa ei olekaan ajanmukaisen valistuksen ja uskonnollisen suvaitsevuuden merkkejä, täytyy kysymyksen kaikkialla herättämää mielenkiintoa silti pitää hyvänä ajan merkkinä. Jokaisella totuuden ja vapaan tutkimuksen ystävällä on jonkin verran perusteltua toivoa siitä, että tästä vähäisestä alusta kehkeytyisi Ruotsissakin lämpimämpää suhtautumista vakaumuksen pyhyyteen, suurempaa harrastusta tiedon korkeimpien kysymysten selvittelyyn. Kirjoitimme tässä lehdessä jokin aika sitten (kuluvan vuoden nro 31)...

Freja nro 80, 81 ja 82, 12.10., 15.10. ja 19.10.1841: Vastine Bietinkirjoitukseen ”Frejan 'Strauss och evangelierna' –teoksen saamaa syytettä koskevien artikkelien tutkiskelua” (Svenska Biet, nro 225 Ff)

Päivämäärä: 
12.10.1841
I Frejan julkaistua ensimmäisen artikkelinsa Svenska Biet piti sitä tarkastelun arvoisena. Sittemmin lehti näyttää empineen mahtaako moinen maksaa vaivan. Nyt lehti on kuitenkin useammassa numerossaan alentunut hyödyttämään artikkelien kirjoittajaa ja sanomalehtiä lukevaa yleisöä terävyydellään ja syvällisellä oppineisuudellaan. Vaikka tämän kirjoittaja kaikessa vähäpätöisyydessään tunteekin suurta kunnioitusta Bi-tutkailijan verrattomia oivalluksia kohtaan, on hänen kuitenkin tunnustettava oppineensa tästä tutkailusta vain seuraavat seikat. Hänen (on tarkoin pantava merkille, että tarkoite...

Freja nro 85, 29.10.1841: Bi-tutkailija on ojennuksekseen köytettävä valheisiinsa

Päivämäärä: 
29.1.1841
Emme saa yllä mainitusta syystä antaa Bi-tutkailijan heitellä hiekkaa niiden silmiin, jotka ehkä näkevät paremmin hänen vakuuttelunsa kuin itse asian. Hän sanoo näin: ”Strauss och evangelierna”-teoksen tekijä ”ei käsittele maailman Vapahtajaa edes rehellisenä ihmisenä”, ja näin (ks. nro 235, 7. palsta): ”kirja opettaa, että Vapahtaja tuskin oli edes rehellinen ihminen”. Me lainasimme molempia ilmauksia, mutta eilisessä anteeksipyynnössään tutkailija vaikenee viisaasti jälkimmäisestä. Eikä se jätä hänelle pienintäkään kiemurtelun tilaa. On valetta, että kirja ”opettaisi” jotain sellaista, ja...
Paikat: 

Freja nro 88, 9.11.1841: Painovapauslain 3 § 2 mom.

Päivämäärä: 
9.11.1841
Jos tahtoo etsiä kirjoitetuista laeista lainsäätäjän tarkoitusta, voi usein joutua naurettavuuksiin. Lainsäätäjältä voi näet löytää korkeampaa viisautta, näkemystä ja kannanottoja, muuta kuin mitä lain kirjain sanoo. Toisaalta asian luonteeseen kuuluu, että lainsäädännön kirjaimellisen sisällön mitään osaa ei tule pitää merkityksettömänä eikä kokonaan tarkoituksettomana. Näin käy kuitenkin osittain painovapauslain 3 §:n 2. momentille, jos sitä tulkitaan niin kuin tietyllä taholla on tarkoitettu. Momentti kuuluu: ”Jos joku kieltää Jumalan tai kuoleman jälkeisen elämän tai puhtaan evankelisen...

Freja n:o 88, 9.11.1841: ”Oikeutta myös juutalaisille”

Päivämäärä: 
9.11.1841
Biet , joka mitä suurimmalla innolla hyväksyy juutalaisuuden, Straussin ja Pyhän kirjan vain sillä varauksella, että ”kirkon auktoriteetti” on niiden kaikkien yläpuolella, on tämän otsikon alla koettanut osoittaa vääräksi lausumamme, että käsky ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” kuuluu yksinomaan kristinuskoon, ei juutalaiseen. Biet on nimittäin esittänyt juutalaisesta uskonopista otteita, joissa muun muassa mainittua käskyä lainataan kohdasta 3. Moos. 19:18. Jos kuitenkin käsky luetaan yhteydessä siihen, mikä edeltää sitä samassa jakeessa: ”Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä ...

Freja nro 89, 12.11.1841: Työmehiläisten keskinäinen kohteliaisuus

Päivämäärä: 
12.11.1841
Jos joku Bietin harvoista lukijoista on jaksanut kahlata läpi vuodatukset Frejan nimimerkki F:ää vastaan, hän on huomannut toimitukselle lähetetyn kirjoituksen, jonka alla on nimimerkki ”– – m”. Se jatkuu useissa numeroissa, märehtii alusta loppuun yhtä ja samaa aihetta ja jättää itse asian kokonaan sivuun puuttuen henkilökohtaisuuksiin. Näissä kirjoituksissa ylistetään ja kehutaan Bi-tutkailijan tekemisiä ja tämä puolestaan ilmaisee ihailunsa lähetetyn kirjoituksen laatijaa kohtaan. Keiksi lukija nyt luulee näitä toisilleen niin kohteliaita herroja? No, he ovat Bietin ”kaksi oppinutta”. Ku...

Per Magnus Lindhille

Päivämäärä: 
25.1.1842
Tukholmassa 25.1.1842.   Herra P. M. Lindh Örebrossa    Otan vapauden tarjota Tituluksen kustannusliikkeelle käännöksen teoksesta ”Die Christliche Glaubenslehre in ihrer Geschichtlichen Entwickelung und im Kampfe mit der modernen Wissenschaft, dargestellt von Dr David Friedrich Strauss”, jonka Osiander on painattanut Tübingenissä 1840–41 kahtena oktaavokokoisena niteenä, täydennettynä kääntäjän huomautuksilla. Alkuteoksen laajuus on 85 arkkia. Tarkoituksenani on ollut jättää käännöksestä pois kaikki viitteistöön sisältyvät otteet muiden kirjoittajien teoksista säilyttäen kuitenkin tekstissä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 8 ja 9, 28.1. ja 1.2.1842: Hivenen suolaa kirvelevään silmään

Päivämäärä: 
1.2.1842
Vaikka onkin turha odottaa, että mielet olisivat täysin rauhoittuneet Straussin oikeudenkäynnin ja teoksen aiheuttaman yllättävän yhteenoton jäljiltä, voinee silti toivoa, että asiasta sanottu järkevä sana löytää siellä täällä tyyntyneen ja järjellisen lukijan. Jos tarkastelee tapauksesta syntynyttä pienoista kirjallisuutta, ei voine juuri ällistyä, mutta silti voi hiukan ihmetellä kuinka kyseiset kirjoittajat pelkäävät käydä käsiksi asiaan. Sitä enemmän on fanaattista huutoa ja jonkinlaista ylhäistä nenän nyrpistystä. Sillä halutaan suunnilleen sanoa: ”Meidän tietomme eivät suinkaan ole vä...