Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

1775–1854. Saksalainen filosofian professori Jenassa 1798–1803, Erlangenissa 1820–27 ja Münchenissä 1827–41.

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä:

1.1.1848

I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Henkilöt:

Ehrenstrahl, David Klöcker

Hartmansdorff, Jakob August von

Wingård, Carl Fredrik af

Nybom, Johan

Heurlin, Christopher Isac

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Bergfalk, Per Erik

Thomander, Johan Henrik

Shakespeare, William

Schlyter, Carl Johan

Franzén, Frans Mikael

Dahlgren, Carl Fredrik

Holmberg, Emilie Augusta Kristina

Blanche, August Theodor

Kullberg, Karl Anders af

Mellin, Gustaf Henrik

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Lénström, Carl Julius

Flygare-Carlén, Emilie

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Röhl, Maria Kristina

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kiellman-Göranson, Julius Axel

Rudbeck, Thure Gustaf

Wenström, Carl Edmund

Nicander, Carl August

Braun, Wilhelm August Detlof von

Paikat:

Asiat:

[Latinankielinen väitöskirja filosofian professuurin hakua varten, julkistettu 27.9.1848] HENGEN SUHTEESTA AINEESEEN Helsinki 1948

Päivämäärä:

27.9.1848

Ajastamme löytyy vain harvoja sellaisia luonnontutkijoita, jotka eivät ole sitä mieltä, että koko maailman järjestys on alisteinen pelkästään ns. luonnonlaeille. Kun luonnon sisin koneisto, joka on luonut oliot ja luo niitä alituisesti, on kuitenkin kätketty ihmisten katseelta ja kun taas henkisen, sinänsä näkymättömän maailman kokonaisjärjestys jää luonnontutkijalta huomaamatta, niin havaitaan, että tutkija arvokkaana ja varovaisena hyvin harvoin ilmoittaa sanoin sitä oppia, jota hän sydämessään kannattaa. Tämän lisäksi yleinen käsitys, joka nojautuu uskonnon opetuksiin, vastustaa material...

Henkilöt:

Berzelius, Jöns Jakob

Valentin, Gabriel Gustav

Humboldt, Friedrich Heinrich Alexander von

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Michelet, Karl Ludwig

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Schultz (myös Schultzenstein), Karl Heinrich

Oken (Okenfuss), Lorenz

Burdach, Karl Friedrich

Carus, Carl Gustaf

Lucretius (Titus Lucretius Carus)

Roget, Peter Mark

Scheitlin, Peter

Condillac, Étienne Bonnot de

Cabanis, Pierre Jean George

Michel (August Michael Benoît Gaudichot)

Broussais, François Joseph Victor

Paikat:

Asiat:

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä:

18.4.1854

Palossa 18.4.1854 Rakas oma poikani! Aika ajoin olemme tämän talven kuluessa saaneet terveisiä toisiltamme matkustavien ystävien välityksellä ja Jumalan kiitos aina ilahduttavia. Kun meidän Ingmanimme palasi, loppui toivo siitä, että saisimme nähdä Sinut luonamme. Siitä saakka olen ollut surullisempi kuin tavallisesti ja kaipaan rakkaitteni seuraa, josta sain nauttia viime vuonna tähän aikaan. Lapset, lapset ja Jeanette vaikuttivat niin syvästi; kadehdin sitä äidinisää, joka saa tavata heitä alituisesti. Säilytän Teidät kaikki rakkaudella muistissani, ja Teidän ajattelemisenne on ajanv...

Henkilöt:

Snellman Christian Henrik

Ingman, Anders Vilhelm

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Essen, Anna Christina von (o. s. Snellman)

Essen, Otto von

Napoleon I (Bonaparte)

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Snellman, August

Snellman, Henrik Albert

Snellman, Carl Constantin (Calle)

Paikat:

Alahärmä

Asiat:

Perhe

Kirjallisuus

Kirjeenvaihto:

Christian Henrik Snellman

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.9.1855

P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854. Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä:

20.9.1856

Akateeminen opiskelu I Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...

Henkilöt:

Fichte, Johann Gottlieb

Bacon, Francis

Cartesius

Spinoza, Baruch de

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Kant, Immanuel

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1859

Minnen från Tyskland och Italien af P. D. A. Atterbom. B. I. II. Örebro 1859. [Muistelmia Saksasta ja Italiasta, kirj. P. D. A. Atterbom. Osat I ja II. Örebro 1859.] Nämä muistelmat käsittävät kaksi ensimmäistä nidettä Atterbomin ”Kootuista teoksista vapaaseen tyyliin”. Tässä lehdessä on aiemmin kerrottu niistä, jotka ovat ilmestyneet runoilijan ”Koottuina runoina”, nimittäin ”Lycksalighetens Ö” ja ”Fogel Blå”. Kuten kaikilla todella merkittävillä kirjailijoilla myös Atterbomilla oli nuoruuskaudestaan päästyään tapana olla julkaisematta mitään, mikä ei ollut myös muodoltaan täydellistä. N...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Lausunto yliopiston konsistorille Wilhelm Bolinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä:

6.11.1868

J. V. Snellmanin lausunto tri Wilhelm Bolinin teoksesta ”Undersökning af läran om viljans frihet” [”Tutkimus tahdon vapauden teoriasta”] Tahdon vapautta koskevan teorian esitteleminen ja tarkastelu sellaisena kuin se koko uuden ajan filosofian edistymisen myötä on kehittynyt, on niin laaja tehtävä, että siitä selviytyminen akateemisen väitöskirjan puitteissa täytyy olla vaikea tehtävä. Tämä vaikeus näkyy johtaneen kirjoittajan siihen, että hän vailla mitään historiallista järjestystä esittää lainauksia niin kutsutuista deterministisistä opeista ja liittää ne ainoastaan abstrakteihin vapau...

Henkilöt:

Bolin, Andreas Wilhelm

Spinoza, Baruch de

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Kant, Immanuel

Fichte, Johann Gottlieb

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Filosofia