Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

1770–1831. Saksalainen filosofi. Professori Jenassa 1805. Nürnbergin kymnaasin rehtori 1808. Professori Heidelbergissä 1816 ja Berliinissä 1818–.

Saima nro 8, 26.2.1846

Päivämäärä: 
26.2.1846
Kuopio Sitkeästi jatkuneen ankaran talven jälkeen lämpömittarin lukema kohosi 21. päivänä -10 asteeseen ja 23. päivänä alkoi sangen leuto ja sateinen sää. Siitä lähtien säät ovat olleet leutoja ja auringon lämpö sulattaa lumia katoilta ja alavilta mailta. Todella viehättävä kevätsää ilahduttaa jokaista suomalaista, ehkä kuitenkin eniten niitä köyhiä, joilta on leipä lopussa ja jotka ovat tähän saakka kärsineet sekä vilua että nälkää. Tappavaa tämä kylmyys on ollut etenkin pienille kolmevuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille, joita on päivittäin raahattu kylästä kylään, ovelta ovelle. Nytki...
Paikat: 

Kallavesi nro 1, Saiman liite, 15.8.1846

Päivämäärä: 
15.8.1846
Lukijalle Vaikka emme pidäkään pitkistä esipuheista, niin tämä on kuitenkin senlaatuinen yritys, että meidän on pyydettävä arvoisalta Lukijalta tavallista enemmän hyväntahtoisuutta. Täältä syrjäisestä maankolkasta, jossa meillä on erittäin niukasti kirjallisuutta käytössämme eikä minkäänlaista varmuutta avustajista, me rohkenemme tarjota yleisön tilattavaksi kirjallista lehteä. Me olemme siihen ryhtyneet, koska maan ”kirjallisessa keskuksessa” ei ole tehty minkäänlaista yritystä yleisluontoisemman kirjallisuuslehden suuntaan. Lisäksi tuoreet kokemukset naapurimaasta ovat osoittaneet, ettei ...
Paikat: 

Kallavesi nro 9, Saiman liite, 17.10.1846

Päivämäärä: 
17.10.1846
Kotimaista kirjallisuutta Finska Läkaresällskapets Handlingar [Suomen Lääkäriseuran julkaisuja], 2. osa, 4. vihko, 1845 ja 3. osa, 1. vihko, 1846 (hinta 30 kopeekkaa hopeaa vihkolta) Meillä on kerrottavana suuri uutinen. Meidän maassamme käydään todella tieteellistä polemiikkia. Tämä harvinainen ilmiö esiintyy lääketieteen alueella. Kiista koskee kuitenkin asiaa, jolla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä ja jonka jokainen sivistynyt ihminen voi käsittää ja ottaa siihen kantaa. Jokainen lukija tietää, kuinka paljon lääkärintodistus joissakin erittäin tärkeissä tilanteissa merkitsee. Tuom...
Paikat: 

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
9.10.1847
Uudessakaarlepyyssä 9.10.1847   Rakas poikani!    Toivoen, että voit tarkoitettuna aikana ryhtyä toteuttamaan kutsumustasi uusin voimin niitä hankittuasi ja nähdä jälleen omat rakkaasi kiirehdin ottamaan Sinut vastaan näillä riveillä. Sinä saat nyt kerrankin maailmassa nauttia ja tuntea kaipuun ja jälleennäkemisen riemua, jonka kokemiseen Sinulla ei niin pitkään ole ollut mahdollisuuksia, mutta joka on sirotellut niin runsaasti ruusuja minun vaivalloiselle elämäntaipaleelleni. Sinun avokätinen rakkautesi on järjestänyt minullekin huolettoman toimeentulon, huvejakin. Heinä-elokuussa olin Ben...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 14, joulukuu 1847: Johan Robert Tengströmin muistokirjoitus

Päivämäärä: 
1.12.1847
Johan Robert Tengström, professori J. J. Tengströmin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Sophia af Tengströmin poika, syntyi Turussa toukokuun 24. päivänä 1823. Hänen isänsä periaatteista, joissa vallitsi tiukka järjestys, ja niihin yhdistyneestä mitä ennakkoluulottomimmasta ja kaikkeen inhimilliseen lämpimästi suhtautuvasta mielenlaadusta voi jokainen, jolla oli ilo tuntea tämä mies, myös päätellä, että pojan kasvatus oli sekä suunnitelmallista että vapaata pedanttisesta pakosta ja useinkin tavallisista aineellisista etulaskelmista. Niinpä poismenneen samanikäisten toverien kuultiinkin usein puh...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä: 
31.7.1848
Kuopiossa 31.7.1848   Kunnioitettu Setä!    Olen vaiennut näin pitkään ilman mitään nimenomaista syytä, ellen vetoa yleiseen syyhyn, masentuneeseen mieleen ja moniin huolehdittaviin asioihin. Valitettavasti lisään siten mieleni levottomuutta, koska en voi silloin odottaa myöskään saavani ottaa vastaan ystävällisiä rivejä. Ja tunnen yhä vahvemmin asemani yksinäisyyden, kun posti nykyisin tuo kerran toisensa jälkeen vain surkeita sanomalehtiämme ja jokusen ikävän liikekirjeen. Olen kuitenkin saanut suullisten viestien perusteella iloita Sedän edelleenkin järkkymättömästä terveydestä ja tyytyv...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

[Latinankielinen väitöskirja filosofian professuurin hakua varten, julkistettu 27.9.1848] HENGEN SUHTEESTA AINEESEEN Helsinki 1948

Päivämäärä: 
27.9.1848
Ajastamme löytyy vain harvoja sellaisia luonnontutkijoita, jotka eivät ole sitä mieltä, että koko maailman järjestys on alisteinen pelkästään ns. luonnonlaeille. Kun luonnon sisin koneisto, joka on luonut oliot ja luo niitä alituisesti, on kuitenkin kätketty ihmisten katseelta ja kun taas henkisen, sinänsä näkymättömän maailman kokonaisjärjestys jää luonnontutkijalta huomaamatta, niin havaitaan, että tutkija arvokkaana ja varovaisena hyvin harvoin ilmoittaa sanoin sitä oppia, jota hän sydämessään kannattaa. Tämän lisäksi yleinen käsitys, joka nojautuu uskonnon opetuksiin, vastustaa material...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Hra C. G. v. Essenille

Päivämäärä: 
1.9.1855
Meistä tuntuu pahalta nähdä herra v. Essenin nimi Helsingfors Tidningarissa puolustamassa niitä anonyymejä syytöksiä joita sama lehti on esittänyt meidän hra Stenbäckin väitöstä ja uskonnonopetusta koskevasta artikkelistamme. Vastauksemme hra E:n uusiin väitteisiin jää melko lyhyeksi. Hra E:n yritys pyydellä anteeksi ja selitellä hyökkäystään todistaa hänen kiitettävästä halustaan lieventää sitä. Meidän on silti huomautettava että tässä yrityksessä on se pääpuute, ettei hän sanallakaan selitä, miksi hän on asettanut kyseenalaiseksi meidän tahtomme ymmärtää ja esittää oikein hra Stenbäckin v...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Inhimillisen kehityksen historia

Päivämäärä: 
1.2.1856
Tuskin löytyy laaja-alaisempaa otsaketta kirjailijantyölle kuin tämä. Itse ihmishengen, ihmiskunnan, inhimillisen sivistyksen historian käsite on verraten uusi. Kuten huomataan, on jo ollut tarpeen päästä korkealle kehitysasteelle jotta yleensä on voitu käsittää historia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi eikä pelkästään satunnaisten tapahtumien sarjaksi. Ranskalainen Michelet kiinnitti huomiota italialaiseen Giovanni Battista Vicoon, joka hänen nähdäkseen oli 1725 julkaisemassaan teoksessa ”Uuden tieteen periaatteet” ensimmäisenä käsittänyt historian siltä kannalta, että se on inhimillisen sivis...
Paikat: