Geijer, Erik Gustaf

Geijer, Erik Gustaf

1783–1847. Ruotsalainen historioitsija, runoilija ja säveltäjä. Upsalan yliopiston historian professori 1817, akateemikko.

Litteraturblad nro 11, lokakuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1847
Svenska Siare och Skalder af Atterbom. 4. Delen: Thorild. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kirjoittanut Atterbom, 4. osa: Thorild] 1847. (2 pankkoriksiä).   Jos eivät syrjäinen asema ja suomalaisen kirjakauppamme tila tekisi anteeksiannettavaksi sitä, että edellisen vuoden lopulla ilmestynyt kirja esitellään tämän vuoden lopulla, löytyisi anteeksipyynnön aihe joka tapauksessa siitä, ettei tämä teos kuulu päivänkirjallisuuteen ja vuosi tai pari eivät siksi merkitse mitään sen uutuuden ja arvon kannalta. Emme todellakaan ole havainneet, että Ruotsin kansalliskirjallisuudella olisi esi...
Henkilöt: 
Geijer, Erik Gustaf
Strinnholm, Anders Magnus
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Thorild, Thomas
Descuret, Jean Baptiste Félix
Ekström, Fredrik August
Paikat: 
Kuopio
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Henkilöt: 
Biberg, Nils Fredrik
Höijer, Benjamin Carl Henrik
Grubbe, Samuel
Geijer, Erik Gustaf
Tegnér, Esaias
Wallin, Johan Olof
Franzén, Frans Mikael
Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Stagnelius, Erik Johan
Vitalis
Nicander, Carl August
Ling, Per Henrik
Braun, Wilhelm August Detlof von
Strinnholm, Anders Magnus
Fryxell, Anders
Bremer, Fredrika
Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von
Flygare-Carlén, Emilie
Mellin, Gustaf Henrik
De Geer, Louis Gerhard
Sparre af Söfdeborg, Per Georg
Wetterbergh, Carl Anton
Carlén, Johan Gabriel
Börjesson, Johan
Blanche, August Theodor
Jolin, Johan
Kraemer, Anders Robert von
Ridderstad, Carl Fredrik
Kullberg, Karl Anders af
Berzelius, Jöns Jakob
Mosander, Carl Gustaf
Berlin, Nils Johan
Åkerman, Joachim
Svanberg, Lars Fredrik
Wahlenberg, Göran
Fries, Bengt Fredric
Agardh, Carl Adolf
Sundevall, Carl Jacob
Lovén, Nils
Boheman, Carl Henric
Paikat: 
Kuopio
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1849
Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on:   Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849.   Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...
Henkilöt: 
Rawert, Ole Jørgen
Hagberg, Carl August
Shakespeare, William
Tegnér, Esaias
Wallin, Johan Olof
Geijer, Erik Gustaf
Franzén, Frans Mikael
Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm
Steffens, Henrik
Oehlenschläger, Adam Gottlob
Ingemann, Bernhard Severin
Hauch, Johannes Carsten
Heiberg, Johan Ludvig
Andersen, Hans Christian
Jerichau, Jens Adolf
Hartmann, Johan Peter Emilius
Molbech, Christian Knud Fredrik
Petersen, Niels Matthias
Schouw, Joachim Frederik
Sibbern, Fredrik Christian
Martensen, Hans Lassen
Flygare-Carlén, Emilie
Wetterbergh, Carl Anton
Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)
Paikat: 
Kuopio
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus
Teollisuus
Kaupankäynti

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1849
IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...
Henkilöt: 
Goethe, Johann Wolfgang von
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Tegnér, Esaias
Geijer, Erik Gustaf
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Stagnelius, Erik Johan
Scott, Walter
Taillandier, René Gaspard Ernest
Mundt, Theodor
Gutzkow, Karl Ferdinand
Laube, Heinrich
Wienbarg, Ludolf Christian
Immermann, Karl Leberecht
Grabbe, Christian Dietrich
Heine, Heinrich
Menzel, Wolfgang
Brockhaus, Hermann
Eckermann, Johann Peter
Schlegel, August Wilhelm von
Schlegel, Friedrich von
Tieck, Johann Ludwig
Ruge, Arnold
Herwegh, Georg
Hoffmann, August Heinrich (Hoffmann von Fallersleben)
Freiligrath, Ferdinand
Beck, Karl
Hartmann, Moritz
Lenau, Nikolaus (Nikolaus Franz Niembsch von Strehlenau)
Prutz, Robert Eduard
Geibel, Emanuel
Duisburg, Luise von
Seubert, Reinhold
Kretz, Konrad
Bernhard, Gustav
Hessemer, Friedrich Maximilien
Böttger, Adolf
Rogge, Friedrich Wilhelm
Strachwitz, Moritz Karl Wilhelm von
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Henkilöt: 
Porthan, Henrik Gabriel
Hällström, Gustaf Gabriel
Nervander, Johan Jakob
Castrén, Mathias Alexander
Lönnrot, Elias
Runeberg, Johan Ludvig
Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe
Tham, Carl Wilhelm August
Geijer, Erik Gustaf
Kaarle IX
Oxenstierna, Axel
Eerik XIV
Juhana III
Sigismund III 1566–1632. Ruotsin kuningas
Macaulay, Thomas Babington
Jaakko II
Strinnholm, Anders Magnus
Fryxell, Anders
Kristiina
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus
Historia

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
20.4.1855
3. Försök till framställning af Finlands kyrkohistoria, [Yritys esitykseksi Suomen kirkkohistoriasta] af G. F. Helsingius. 1 Del. Tavastehus 1855.   Suomen uskonpuhdistusta edeltävälle kirkkohistorialle on ominaista, että se suurin piirtein lankeaa yhteen sen kanssa mikä tähän mennessä on kirjallisuudessa kulkenut saman ajan Suomen historian nimellä. Porthan, jonka tutkimuksiin myöhemmät kirjoittajat nojautuvat, teki työtä pääasiassa kirkollisten lähteiden parissa: muita ei hänen saatavillaan ollut. Rühs, Arvidsson ja Cajan ovat hänen jälkiään seuraten kirjoittaneet sanotulta ajanjaksolta l...
Henkilöt: 
Helsingius, Gustaf Fredrik
Rühs, Friedrich
Cajan, Johan Fredrik
Arwidsson, Adolf Ivar
Geijer, Erik Gustaf
Kiljander, Karl Mårten
Nicander, Carl August
Lagervall, Jakob Fredrik
Stagnelius, Erik Johan
Rinman, Karl
Rothman, Albin
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Henkilöt: 
Bredow, Gottfried Gabriel
Angelini, Jöns Erik
Hallam, Henry
Eichhorn, Johann Albrecht von
Herder, Johann Gottfried von
Dippold, Hans Carl
Goldsmith, Oliver
Anquetil, Louise Pierre
Gibbon, Edward
Napoleon I (Bonaparte)
Pradt, Dominique Dufour de
Becker, Karl Friedrich
Geijer, Erik Gustaf
Strinnholm, Anders Magnus
Fryxell, Anders
Rotteck, Karl von
Schlosser, Friedrich Christoph
Müller, Johannes von
Raumer, Friedrich Ludwig Georg von
Ranke, Leopold von
Taillandier, René Gaspard Ernest
Schlözer, August Ludwig von
Lessing, Gotthold Ephraim
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Thierry, Jacques Nicolas Augustin
Guizot, François Pierre Guillaume
Mignet, François Auguste Marie
Macaulay, Thomas Babington
Carlyle, Thomas
Niebuhr, Barthold Georg
Grimm, Jacob Ludwig Karl
Humboldt, Friedrich Heinrich Alexander von
Grote, George
Scott, Walter
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus
Historia
Teollisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Henkilöt: 
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Tegnér, Esaias
Wallin, Johan Olof
Franzén, Frans Mikael
Geijer, Erik Gustaf
Atterbom (o. s. af Ekenstam), Ebba Fredrika
Scott, Walter
Runeberg, Johan Ludvig
Palmblad, Vilhelm Fredrik
Locke, John
Diderot, Denis
Voltaire, François Marie Arouet de
Leopold, Carl Gustaf af
Gjörwell, Carl Christoffer
Lessing, Gotthold Ephraim
Thorild, Thomas
Schlegel, August Wilhelm von
Goethe, Johann Wolfgang von
Creutz, Gustaf Filip
Gyllenborg, Gustaf Fredrik
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Gyllembourg-Ehrensvärd, Thomasine Christine
Bellman, Carl Michael
Höijer, Benjamin Carl Henrik
Oxenstierna, Johan Gabriel
Askelöf, Johan Christoffer
Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von
Steffens, Henrik
Schlegel, Friedrich von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Henkilöt: 
Leopold, Carl Gustaf af
Kellgren, Johan Henrik
Lenngren, Anna Maria
Bellman, Carl Michael
Franzén, Frans Mikael
Tegnér, Esaias
Wallin, Johan Olof
Stagnelius, Erik Johan
Atterbom, Per Daniel Amadeus
Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)
Geijer, Erik Gustaf
Ling, Per Henrik
Sjöberg, Erik
Nicander, Carl August
Beskow, Bernhard von
Ingelman, Göran Gabriel
Dahlgren, Carl Fredrik
Bremer, Fredrika
Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von
Carlén, Johan Gabriel
Sparre af Söfdeborg, Per Georg
Mellin, Gustaf Henrik
Strinnholm, Anders Magnus
Fryxell, Anders
Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe
Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat
Macaulay, Thomas Babington
Malmström, Bernhard Elis
Carlson, Fredrik Ferdinand
Kaarle X (Charles)
Crusenstolpe, Magnus Jakob
Lundmark, Henrik Johan
Palmblad, Vilhelm Fredrik
Fahlcrantz, Christian Erik
Siljeström, Per Adam
Nilsson, Sven
Wright, Wilhelm von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Opetuslaitosten yhtenäisyys

Päivämäärä: 
5.1.1856
Tämän nimen alla on Ruotsissa vaadittu lukioiden ja koulujen, ylempien ja alempien, yhdistämistä yhdeksi oppilaitokseksi. Tämä vaatimus on myös tullut yleisesti hyväksytyksi asiaksi, ja yhdistyminen on nyttemmin saanut lain voiman. Teoreettisesta näkökulmasta on myös kiistatta edellytettävä tietty määrä välttämättömiä ja kaikille yhteisiä yleisiä ja valmistavia tietoja. Tuo tietomäärä kuuluu tarkkaan ottaen kansakoululle. Mutta kansakoululle asetettujen vaatimusten lisäksi on vielä yleinen perustus varsinaiselle kirjalliselle sivistykselle, eikä ole mitään syytä, miksi tähän perustukseen la...
Henkilöt: 
Ståhlberg, Carl Henrik
Geijer, Erik Gustaf
Paikat: 
Helsinki
Viipuri
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kansanopetus