Helsinki

Helsinki

Suunnitelma kauppakoulun perustamiseksi, muistio kenraalikuvernöörin kanslian päällikölle 3.5.1861

Päivämäärä: 
3.5.1861
Minulla on kunnia ohessa lähettää ”Ehdotus kauppakoulun perustamiseksi”. Tämä eroaa edellisestä siinä suhteessa, että opettajille ehdotetaan parempaa palkkaa ja oppilaille suurempaa koulumaksua, 60 ruplaa vuodessa 50:n sijasta. Muuten on vain sanamuotoja jonkin verran muutettu. En tohdi uskoa, että ehdotettu opetusohjelma on sellainen kuin sen pitäisi olla. Ensimmäisenä toimena tämän koulun perustamista varten pitäisi varmaankin lähettää ulkomaille joku asiasta kiinnostunut mies tutustumaan tällaisiin oppilaitoksiin – ja tämän perusteella virheet voidaan korjata. Opetusohjelmaa ei kuitenkaa...
Paikat: 

Karl Gabriel Leinbergille

Päivämäärä: 
10.6.1861
Helsingissä 10.6.1861   Helsingin Lyseon Johtajalle Herra Maist. K. G. Leinbergille    Keisarillisen Suomen Senaatin Kansliatoimituskunta on suvainnut kirjelmällään 28. toukokuuta 1861 ilmoittaa yliopiston konsistorille kasvatusopin vt. professorin noudatettavaksi määräyksen, että Keisarillisen Senaatin samana päivänä tekemän päätöksen mukaan ”lyseon jokaisessa luokka- ja opetushuoneessa on oltava paitsi tuuletusluukkua tarpeen mukaan yhdessä tai useammassa ikkunassa myös ulkoseinään sijoitettu ilmanvaihtoputki, ellei lyseon esimies halua sijoittaa laitokseen toisenlaista paremmin tarkoituk...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1861: 61038 Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1861
Menskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 4:e delen. 1:a afdelningen [N. I., Ihmiskunnan kehityksen historia. 4. osa, 1. nide]. Tma 1860.   Tämä osa ja nide käsittelee aikaa Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta Kaarle Suureen. Nämä kolme vuosisataa ovat vaihe, joka ei kulttuurihistorian näkökulmasta näytä kovin mielenkiintoiselta. Uudet kansat tuhoavat Roomalle kuuluneiden maiden kaupunkien, kylien ja väestön myötä antiikin sivistyksen jäännökset, eikä niillä ole vielä itsellään omaa kulttuuria, jolla se olisi voitu korvata. Tunnetusti ne olivat jo enimmäkseen kääntyneet kristin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1861
A. Thiers, Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome XVII [Konsulikauden ja (Napoleon I:n) keisarikunnan historia. XVII osa]. Pariisi 1860. Lord Macaulay, The History of England. Vols 9 & 10 [Lordi M., Englannin historia, osat 9 & 10]. Leipzig 1861. (Tauchnitz Collection.)   Kuusi vuotta sitten tässä lehdessä esiteltiin näiden kummankin maailmankuulun teoksen ensimmäiset osat. Oli ennustettavissa, ettei Macaulayn Englannin historia, vaikka se aloitettiin vasta Jaakko II:sta ja sen oli siis määrä kattaa vain noin puolitoista vuosisataa, ehtisi koskaan valmistua niin laajana kuin kirj...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Eräiden hallitusmuotoon ja vakuuskirjaan sisältyvien säädösten tulkinnasta

Päivämäärä: 
1.7.1861
Kenenkään päähän ei liene pälkähtänyt ajatus, että Suomen voimassa olevien perustuslakien mukaan uusia veroja ei voida määrätä maksettaviksi eikä olemassa olevia veroja korottaa ilman säätyjen yleisillä valtiopäivillä antamaa suostumusta, kuten ei myöskään perustuslakia, säätyjen erioikeuksia, siviili- ja rikoslakia eikä yleensäkään sellaisia lakeja, joiden säätämiseen valtiopäivät ovat osallistuneet, voida muuttaa säätyjä kuulematta ja näiden antamatta muutoksille hyväksymistään säädetyn järjestyksen mukaisesti. Tähän, itseverotukseen ja osallistumiseen lakien säätämiseen, tiivistyvät Suom...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Artikkelin ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” johdosta

Päivämäärä: 
1.7.1861
Tämä artikkeli on nostattanut sanomalehtikritiikin myrskyn, joka kuten tavallista perustuu väärinkäsityksiin, vääristelyyn, kieroihin tulkintoihin ja valheisiin. Ei kannata nähdä vaivaa niiden takia, jotka vielä tavailevat historian ymmärtämiseksi välttämättömiä aakkosia, niiden takia, jotka eivät ymmärrä, että historia on kansakuntien historiaa ja että syyllisyys lankeaa silti yksilöiden kannettavaksi. Litteraturbladetin lukijat lienevät vakuuttuneita siitä, ettemme me koskaan voisi kunnioittaa sitä nurinkurista oppia, ettei julkisuuden henkilöiden julkisia toimia saisi arvostella. Olemme ...
Paikat: 

Merenkulkukoulujen järjestämisestä, ilmoitus senaatin valtiovaraintoimituskunnalle 2.7.1861

Päivämäärä: 
2.7.1861
Suurivaltaisin Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!   Teidän Keisarillisen Majesteettinne Armollista käskyä alamaisesti noudattaen allekirjoittaneet ovat käyneet läpi ja tarkastaneet Helsingin ja Turun merenkulkukoulujen opettajien laatimat ehdotukset maan merenkulkukoulujen järjestämiseksi siltä osin kuin näissä ehdotuksissa esitetään kauppalaivojen päällystön ja alipäällystön jakamista luokkiin sekä näille luokille määriteltäviä oppimääriä ja saamme samalla kun alamaisimmin palautamme meille lähetetyt säädökset ja asiakirjat yhtä alamaisesti luovuttaa ohessa lausuntomme asiasta s...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1861
Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland af Matth. Akiander. V delen [M. A., Historiallisia tietoja Suomen uskonnollisista liikkeistä. V osa]. H:ki 1861.   Meidän on ilomielin peruutettava tämän teoksen 4. osan esittelyn yhteydessä antamamme tieto, että se olisi sarjan viimeinen. Tämä ilmoitus johtui johdannossa olleen sanonnan väärinkäsittämisestä. Käsillä olevan 5. osan sisällöstä ilmenee, että odotettavissa on vielä yksi osa, 6. sarjassa. Nämä molemmat osat keskittyvät maan pietististen herätysliikkeiden historiaan. Kirjoittajan kuvaus ja asiakirjat, joihin viitataan, yl...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Vastauksia

Päivämäärä: 
1.8.1861
Hra Q. [C. I. Qvist] on kerran kuussa ilmestyvässä Mehiläinen-lehdessä esittänyt muistutuksena meidän artikkelimme ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” sisällöstä. Nämäkin hra Q:n muistutukset perustuvat osaksi sanojemme omavaltaiseen, tekstin sanamuotoja ja asiayhteyksiä vastaan sotivaan tulkintaan. Kirjoittaja on kuitenkin rehti vastustaja. Hän jättää motiivit rauhaan. Hän ei pane suuhumme muita sanoja niiden lisäksi, jotka ovat nimenomaisesti lehdestämme luettavissa. Hän ei valehtele eikä solvaa, niin kuin muuan tunnoton kopla. Niistä viidestä kohdasta, joihin hra Q. ryhmittää muistutuksens...
Paikat: