Helsinki

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.1.1861

Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860. Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...

Henkilöt:

Eurén, Gustaf Erik

Renvall, Gustaf

Rumjantsev, Nikolai

Keckman, Carl Nicklas

Lönnrot, Elias

Wallmark, Peter Adam

Kaarle XIV Juhana (Jean Baptiste Jules Bernadotte)

Runeberg, Johan Ludvig

Kiljander, Karl Mårten

Schildt, Wolmar Styrbjörn

Lilius, August

Landgren, Carl Johan

Topelius, Zacharias

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Vielä pakosta ja vapaudesta työssä

Päivämäärä:

2.1.1861

Herra Uno Cygnaeus on ottanut vastatakseen huomautukseen, jonka hra Paulssonin [Paulson] uudistushenkistä esiintymistä koskevassa artikkelissa kohdistimme hra C:tä ja P:tä yhdistävään käsitykseen, että lapsi on ohjattava työhön leikin avulla. Valitamme hra C:n takia sitä, että hän on sekoittanut vastaukseensa asioita, jotka eivät siihen kuulu, ja tehnyt tämän sillä tavalla kuin otsikolla ”Ett sjelfförsvar” [Itsepuolustusta] varustetusta kirjoituksesta H:fors Tidningarin 8. numerossa ilmenee. Kun hra C. sanoo hra Paulssonin kyhäystä ”runsastietoiseksi ja valaisevaksi”, tämä voi vain herättää...

Henkilöt:

Cygnaeus, Uno

Paulson, Joseph

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Kellgren, Johan Henrik

Paikat:

Asiat:

Kasvatustieteen luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1861

Päivämäärä:

10.1.1861

Kasvatustiede. Kevätlukukausi 1861. 1–4 Hyvät herrat. Johdatteleva esipuhe lyhyesti. Tilapäinen velvollisuus luennoida kasvatustieteestä. Käytössä olevista oppikirjoista puuttuu yleisesti järjestelmä ja siksi myös johtava periaate. Toivonut tekeväni oman yritykseni tämän puutteen korjaamiseksi. Ja edelleen: Kasvattaminen on käytäntöä, toimintaa. Periaatteidensa toteuttamisessa sen tulee menetelmien ja keinojen suhteen nojautua kokemukseen. Siksi kasvatustieteellä tieteenä on oma, kokemukseen tukeutuva metodioppinsa. En voi sanoa, että oma kokemukseni olisi suuri. Jotain sentään. Mutta suu...

Henkilöt:

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Braun, Julius Franz Siegmund

Schlosser, Friedrich Christoph

Geijer, Erik Gustaf

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Palmer, Christian von

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Rousseau, Jean-Jacques

Bednař, Alois

Tissot, Simon André

Campe, Joachim Heinrich

Rafael (Raffaello Santi)

Thorvaldsen, Bertel

Gyldén, Nils Abraham

Benecke, Friedrich Eduard

Paikat:

Asiat:

Hanna Snellmanille

Päivämäärä:

25.1.1861

H:ki 25.1.1861 Rakas lapsi! Tahdon, niin kiire kuin minulla onkin, ilahduttaa Sinua tiedolla, että täällä kotona kaikki on hyvin – kaikki terveinä. Sinulle on suotu ilo olla tädin luona. Toivottavasti olet myös ajatellut sitä, miten onnekasta on kun on omaisia, joiden luona saa tuntea läheisyyttä ja hyväntahtoisuutta. Sinä Hanna-rukka olet kotona aika usein osoittanut, ettet osaa antaa arvoa sille, kun olet käyttäytynyt niin kovasti ja rakkaudettomasti veljiäsi kohtaan. Usko Pappaa: tulee sekin aika, jolloin te etäällä toisistanne joudutte katkerasti katumaan sitä, että ette kohdelleet...

Henkilöt:

Snellman, Anders Henrik

Snellman, Johan Ludvig (Janne)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Normaalikoulun perustaminen, lausuntoyliopiston konsistorissa 30.1.1861

Päivämäärä:

30.1.1861

Huhtikuun 7. päivänä 1856 annetulla Armollisella Asetuksella ”Tulevien lukion- ja alkeiskoulunopettajien koulutuksesta Aleksanterin Yliopistossa” säädetään: että kasvatus- ja opetusopin professorin on järjestettävä kasvatusopin opiskelijoiden perehdyttämiseksi opettajan ammattiin käytännössä heille tilaisuus kuunnella opetusta yliopistokaupungin ylä- ja ala-alkeiskouluissa sekä avustaa koulun johtajan valvonnassa apuopettajina ja kertauskuulustelujen suorittajina, silloin kun tämä soveliaaksi havaitaan. Kukaan ei voi kiistää tämän Armollisen säädöksen tavoitteen merkittävyyttä, siis sitä, ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kansanopetus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1861: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.2.1861

Skrifter af Kristian Claëson. 2 bb [K. C., Kirjoituksia, 2 osaa]. Tukholma 1860. Kunnioitetut lukijat ovat nähneet, että tässä lehdessä on arvioitu pari tämän 32-vuotiaana 1859 kuolleen tutkijan teosta. Toinen oli puhtaasti filosofinen tutkimus: ”Om möjligheten af en filosofisk Rättslära” [Filosofisen oikeusopin mahdollisuudesta]; toinen taas Nordisk Universitets Tidskriftissä julkaistu tutkielma: ”Om språkets ursprung och väsende” [Kielen alkuperästä ja olemuksesta]. Nämä molemmat kirjoitukset osoittavat, millaisiin tutkimuksiin nuori ajattelija lähinnä omisti lyhyen elämänsä. Ne eivät k...

Henkilöt:

Claëson, Kristian Theodor

Göransson, Zacharias

Goethe, Johann Wolfgang von

Boström, Christopher Jacob

Thomander, Johan Henrik

Eneroth, Per Olof Emanuel

Edman, Alfred

Cygnaeus, Fredrik

Duncker, Joachim Zachris

Hettner, Hermann Theodor

Zeising, Adolf

Kellgren, Johan Henrik

Franzén, Frans Mikael

Bremer, Fredrika

Leopold I

Cavour, Camillo Benso di

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Ludwig Heimbürgerille

Päivämäärä:

6.2.1861

Helsingissä 6.2.1861 Saanen pyytää takaisin 10 päivää sitten sensuroitavaksi jätetyn artikkelin Litteraturbladetin tammikuun numeroa varten – joko hyväksymismerkinnällä tai pyyhkimisillä varustettuna, sen mukaan kuin vallitseva mielivalta tässä tapauksessa hyväksi näkee. Minulla on myös kunnia anoa kirjallista todistusta siitä, minä päivänä kyseessä oleva artikkeli ”Nyåret 1861” on jätetty tarkastettavaksi ja minä päivänä se palautetaan – todistus tietysti lunastusmaksullisena. Mikäli pyyntööni vastataan kieltävästi, pyydän saada vastauksen kirjallisena, koska havaitsen välttämättömäksi, jo...

Henkilöt:

Heimbürger, Ludwig Fredrik

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Promootioperinteen lakkauttaminen,lausunto yliopiston konsistorissa 6.2.1861

Päivämäärä:

6.2.1861

Yhtyen pääasiassa professori Estlanderin kantaan pidän professori Hjeltin tavoin maassamme vallitsevan kansallisten juhlien vähäisyyden tai ehkä pikemminkin niiden täydellisen puutteen takia toivottavana promootioiden säilyttämistä, koska kokemus on osoittanut niiden saavan osakseen yhä enemmän yleistä mielenkiintoa. On huomautettu, että tällaisessa juhlassa on läsnä vain kaksi–kolmetuhatta henkilöä pääkaupungin ulkopuolelta. Tämä määrä on maamme oloissa suuri, kun kyseessä ovat vain korkeammin koulutetut yhteiskuntaluokat. Ja jo se tosiasia, että pitkistä puheista ja promootioiden lyhyistä...

Henkilöt:

Estlander, Jakob August

Hjelt, Otto Edvard August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: [Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikertomus]

Päivämäärä:

1.3.1861

Tähän vuosikertomukseen saanee toimitus lisätä, että se on viimeinen herra tohtori Elmgrenin allekirjoittama. Hoidettuaan nimittäin viisitoista vuotta uupumattomalla innolla sihteerin velvollisuuksia toht. Elmgren selitti mahdollisen uudelleenvalintansa varalta, ettei hän voi enää ottaa tehtävää vastaan. Juuri toht. E:n lähimmän johdon ja valvonnan alaisena Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on luovuttuaan aiemmasta toimintalinjastaan, pelkästä rahastojen keräämisestä tulevaa laajempaa toimintaa varten, kehittänyt poikkeuksellisen aktiivisuutensa, josta osoituksena on sen kustantamien teos...

Henkilöt:

Elmgren, Sven Gabriel

Blomberg, Antoinette Carolina

Blomberg, Karl

Rabbe, Fabian Fredrik

Stjerncreutz, Ivar Johan Albin

Rothsten, Frans Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Turussa 1860 pidetyn opettajakokouksen asiakirjat

Päivämäärä:

1.3.1861

Tässä ei ole mahdollista käydä läpi niitä 39 kysymystä, joita kokouksessa on käsitelty. Suurin osa niistä on organisaatiokysymyksiä, joihin sisällytämme myös päätökset oppiaineista, oppimääristä, oppikirjoista ym. Kysymyksiä opettajien koulutuksesta, lukujärjestyksestä ja opetusmenetelmästä oli esillä vähemmän, ja selville käy, että niitä on käsitelty pintapuolisemmin. Ne kokouksen äänestyspäätökset, joita mielestämme on ehdottomasti kannatettava, koskevat normaalikoulun perustamista, lukion ja yläalkeiskoulun yhdistämistä yhdeksi oppilaitokseksi, ammattiopintojen siirtämistä pois oppikoulu...

Henkilöt:

Cederschiöld, Fredrik August

Paikat:

Asiat: