Helsinki

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Haminassa 1860 pidetyn Suomen viidennen yleisen maatalouskokouksen asiakirjat

Päivämäärä:

1.3.1861

Kenenkään, joka on kiinnostunut kansansa aineellisesta ja henkisestä edistymisestä, ei pitäisi lyödä laimin maatalouskokousten pöytäkirjoihin tutustumista. Tosin ne koskevat lähinnä maataloutta, mutta maatalous on pysyvästi se luja perusta, jolla Suomen kansan tulevaisuus lepää, maanviljely on pohja, jota vailla tällä kansalla ei voi olla ylimalkaan minkäänlaista viljelyä, kulttuuria. Valtiolaitoksen olemassaolo perustuu maatalouteen; se maksaa valtionkassan kolmen miljoonan tuloista miljoonan maaveroina, suurimman osan 1½ miljoonan tullimaksuista ja lisäksi manttaalimaksut, suurimman osan ...

Paikat:

Asiat:

Jakob Johan Wilhelm Lagukselle

Päivämäärä:

25.3.1861

25.3.1861 Hyvä Veli. Jos haluat luovuttaa kiilakirjoitusta koskevan artikkelisi Litteraturbladetissa julkaistavaksi, olisi maaliskuun numerossa sopivasti tilaa, ja pyydän Sinua ystävällisesti antamaan sen lähetille. Numero ilmestyy huhtikuun puolivälissä – ehkä vasta 20. päivän tienoilla. Koska tutkielmasi kuitenkin sopii parhaiten lehden 2. artikkeliksi – sen latomisen pitäisi alkaa viimeistään keskiviikkona. Ystävyydessä veljellisesti Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Lagus, Jakob Johan Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjeenvaihto:

Jakob Johan Wilhelm Lagus

Johan Henrik Lindroosille

Päivämäärä:

1.4.1861

[1.4.1861] Parahin Veli! Koska yhtiökokous [Thölö parkbolagin kokous] on huomenna, pitää tilintarkastus välttämättä suorittaa tänään tai huomenna aamupäivällä, ja vahtimestarin on saatava noutaa tilintarkastuskertomus ja tilit altteimmin Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Lindroos, Johan Henrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Liike-elämä

Kirjeenvaihto:

Johan Henrik Lindroos

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Suuresta maailmasta

Päivämäärä:

1.4.1861

Yksilön elämässä vuorottelevat toiminta ja lepo. Kansojen elämässä tällaista vuorottelua ei ole. Silloinkin kun toiminnan maailma näyttää olevan jonkin aikaa niiden tavoittamattomissa, olojen pakko kypsyttää niiden keskuudessa oppeja ja vakaumuksia, jotka myöhemmin murtavat itselleen tien vakaaseen todellisuuteen. Perin tavallista on, että hetkellisiä ilmiöitä arvioitaessa unohdetaan niiden näennäisesti merkityksettömään menneisyyteen kätkeytyvä perusta. Etsitään nykyajan lähtökohtia ja koska se todetaan täysin erilaiseksi kuin menneisyys, ei kuvitellakaan että sen juuret voisivat olla siel...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.4.1861

I. Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik. H. 6. II. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. H. 4 [I. Lisiä Suomen luonnon tuntemukseen, kansatieteeseen ja tilastotietoihin. 6. vihko. II. Lisiä Suomen luonnon ja kansan tuntemukseen. 4. vihko]. Vaikka näiden lisätietojen julkaiseminen on sinänsä ansiokasta, sallittaneen kuitenkin huomauttaa, että jaolle kahteen sarjaan ei näytä olevan oikeastaan minkäänlaista perustetta. Saattaisi luulla, että Suomen luonnon tuntemus on samaa, ilmaistaanpa käsite missä muodossa tahansa, ja joskin ”Suomen kansan tuntemus” sisäl...

Henkilöt:

Hisinger, Edvard Viktor Eugène

Bonsdorff, Evert Julius

Gezelius, Johan nuorempi

Bång, Petrus

Luther, Martin

Medelplan, Daniel

Forsius, Sigfrid Aron

Kemner, Henrik Martensson

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Ala-alkeiskoulu pohjakouluna

Päivämäärä:

1.4.1861

Toimituksella ei ole mitään sitä tulkintaa vastaan, jonka kirjoittaja on edellä esittänyt ”pohjakoulua” koskevasta vaatimuksesta. Kaikkien lasten on opittava lukemaan äidinkieltään, ja kun tämä tapahtuu kouluissa, ne ovat todellisia ns. pohjakouluja. Meidän mielestämme ala-alkeiskoulun ei kuitenkaan pitäisi puuttua tähän asiaan. Vaikka se onkin vain kaksiluokkainen, sen on oltava porvarikoulu ja sen opetuksen on tästä syystä oltava sillä tavalla järjestetty, että sen oppikurssi on kokonaisuus. Jos kouluun lisätään kolmas luokka, on opetus suunniteltava laajennetun oppimäärän mukaiseksi. Opp...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Anna Christina von Essenille

Päivämäärä:

15.4.1861

H:gissä 15.4.1861 Rakas sisar! Olen pahoillani siitä, että vastaan Sinun kirjeeseesi jälleen näin myöhään. Tapasin täällä maaliskuun alussa uusikaarlepyyläisen kauppias Grundströmin, joka toi Otolta sellaisia terveisiä, että Sinun terveydentilasi ei ollut vielä juuri lainkaan parantunut. Tämä tieto murehdutti minua tietysti, kun en edes tiennyt Sinun olleen sairas. En kuitenkaan kuvitellut, että tauti oli ollut niin paha kuin vasta Sinun kirjeestäsi sain tietää. Jumala suokoon! että sen seuraukset eivät koituisi pahemmiksi. Keuhkotulehduksen jälkeen on aina olemassa vaara, että rinta ...

Henkilöt:

Essen, Anna Christina von (o. s. Snellman)

Essen, Otto von

Hjelt, Otto Edvard August

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Anna Christina von Essen

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Suomen olot ja Ruotsin lehdistö

Päivämäärä:

2.5.1861

Kukaan ei nykyisin kiistä sitä, että yleinen mielipide on mahti Euroopassa. Kukaan ei myöskään väitä, ettei yleinen mielipide ilmene tavallisissa oloissa lehdistön välityksellä. Jos sanomalehtiä ryhdytään tarkastelemaan yksitellen, voidaan varmaankin usein olla sitä mieltä, ettei ole juuri syytä arvostaa tätä mielipidettä. Mutta ajatellaanpa tai sanotaanpa yksittäisestä lehdestä mitä tahansa, hallitsijat kuten hallitutkin loppujen lopuksi saavat niistä tietonsa yleisestä mielipiteestä ja toimivat sen mukaisesti. Kiinnostus kohdistuu tietysti suurten lehtien välittämiin tietoihin, ja niitä u...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1861

Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861. Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...

Henkilöt:

Granfelt, Axel Fredrik

Elisabeth I

Shakespeare, William

Ludvig XIV

Molière (Jean-Baptiste Poquelin)

Corneille, Pierre

Racine, Jean

Goethe, Johann Wolfgang von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Scribe, Augustin-Eugène

Gozzi, Carlo

Hannikainen, Pietari

Lessing, Gotthold Ephraim

Paikat:

Asiat:

Aleksanteri-stipendin myöntäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 1.5.1861

Päivämäärä:

1.5.1861

[Kanslianeuvos Snellman] yhtyi prof. Laguksen kantaan lisäten, ”ettei hänen mielestään mitenkään voida pitää tuen monopolisointina, jos se jaetaan yhdelle kirjallisesti ansioituneelle miehelle ennen niitä, jotka ovat vain suorittaneet määrätyt tutkinnot, vaikka kunniakkaastikin. Tri Wasastjerna on kunnostautunut tutkintoarvosanoillaan, enkä lainkaan epäile, etteivätkö hänen ahkerien opintojensa lääketieteellisen tiedekunnan jäsenissä herättämät toiveet ole perusteltuja. Mutta tri Ahlqvist ei julkaisemillaan teoksilla ole vain hankkinut arvostettua nimeä tiedemiehenä, vaan hänellä on merkitt...

Henkilöt:

Lagus, Jakob Johan Wilhelm

Wasastjerna, Selim Osvald

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Huomionosoitukset