Helsinki

Helsinki

H. G. Porthanin jälkeenjääneiden papereiden sinetin avaaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 22.3.1862

Päivämäärä: 
22.3.1862
Omasta puolestani katson, ettei konsistorilla ole oikeutta kumota saman kollegion tekemää päätöstä joka oli säädetty tietyksi määräajaksi, muutoin kuin siinä tapauksessa, että jos voidaan osoittaa, että kyseinen aiempi päätös oli tehty ilman laillista oikeutusta. Ainakaan tällaisen kumoamisen ei pidä tapahtua ilman erityisen pakottavaa syytä ja ratkaisu on joka tapauksessa silloin alistettava korkeammalle viranomaiselle. Se, että varakanslerilla ja konsistorilla oli laillinen oikeus tehdä kyseinen päätös niin Porthanin kuin Meyerfeltinkin paperien sinetöimisestä, näyttää minusta kiistattoma...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 4,huhtikuu 1862: Painovapaudesta Suomessa

Päivämäärä: 
1.4.1862
Aiemmin julkaistussa artikkelissa ”Sananvapaudesta” olemme yrittäneet osoittaa, että sen vaatimisen oikeutus riippuu kunkin kansan sivistystasosta. Olemme tällöin jättäneet sivuun joukon tavanomaisia pohdiskeluja sananvapauden tuottamasta hyödystä, koska minkä tahansa asian punnitseminen hyödyllisyyden kannalta tuottaa väistämättä epävarman tuloksen ja koska tätä puoltavat todisteet voidaan aina torjua vastatodisteilla. Se toteamus riittää, ettei ihminen olisi järjellinen olento ilman viestien vaihtamista muiden ihmisten kanssa, sillä järjellisen tietämyksensä hän saa perinteestä – ilman si...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Rautatiet

Päivämäärä: 
1.4.1862
Kaikenlaisia uusia rataehdotuksia näkyy nousevan esiin samaan aikaan, kun rautateiden rakennustyöt lopetetaan. Ensiksi mainittu seikka tuskin aiheuttaa vahinkoa, niin kauan kuin suunnitelmat pysyvät suunnitelmina; jälkimmäinen on todellinen tappio kansakunnalle. Ehdotus, jonka mukaan olisi luovuttava sisämaan vesistöjen yhdistämisestä kanavilla mereen ja rakennettava sen sijaan rannikon suuntaisia rautateitä, ei voi olla vakavaksi tarkoitettu. Sellainen hanke olisi kohtuuton maassa, jonka ainoana liikenneväylänä on meri ja jossa Saimaan kanava on yhä ainoa helpotusta tuonut yhteys tälle val...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Tiedotus

Päivämäärä: 
1.4.1862
Finl. Allm. Tidningin nro:ssa 112 on julkaistu tähän lehteen kohdistettu hyökkäys otsikolla ”Aiheellinen kysymys”. Kyseessä on lehtemme viime numerossa esitetty käsitys venäjän kielen opetuksesta maan kouluissa: ”Tästä saadaan osaksi kiittää vuonna 1855 asetettua koulukomissiota, joka koostui maan piispoista ja muista teologeista.” Myös vastattaessa epäoikeudenmukaisena pidettyyn syytökseen on pysyttävä totuudessa. Näin ei kysymyksen esittäjä, Entinen komission jäsen, ole menetellyt. Hän sanoo: ”Koulujärjestyksessä, joka on annettu 6. marrask.1843, osoitetaan yläalkeiskoulun neljälle luokal...
Paikat: 

Matka-apurahan myöntäminen H. L. Melanderille, lausunto yliopiston konsistorissa 10.5.1862

Päivämäärä: 
10.5.1862
Olin konsistorin aiemman päätöksen nojalla estetty ottamaan osaa historiallisten tieteiden opettajille määrättyjen matka-apurahojen käsittelyssä rehtori Melanderin hakemuksen käsittelyyn ja siitä tehtävään ehdotukseen. Kun tämä este on pöytäkirjan tarkistamisen myötä nyttemmin poistunut, pyydän yhtyä professori Cleven lausuntoon ja ehdotan äänelläni Melanderille mainittua apurahaa, varsinkin kun monivuotinen viranhoito samassa koulussa Melanderin kanssa on suonut minulle tilaisuuden oppia tuntemaan hänen erinomainen opettajantaitonsa ja pätevyytensä.
Paikat: 
Asiat: 

Suometar nro 20, 23.5.1862: On malja juotu kunniaksi miehen

Päivämäärä: 
23.5.1862
[suomeksi] On malja juotu kunniaksi miehen, joka meistä eroavi, mutta joka, niinkuin toivomme, vielä monet vuodet on kansallisuuttamme henken­sä töillä valaiseva, edistävä. Seisoi ei monta aikaa sitten hänen rinnallansa mies toinen, osallisena hänen vaikutuksessansa, meidän rakkaudessa hänen vertaisensa. Eli meidän keskellä Castrén. Hänen muistonsa kyllä on meissä niinkuin koko Suomen kansassa pysyvä. Sopii tätä kuitenki tässäkin tilassa sanalla, kahdella todistaa. Suomen kansa on vähänen: vähälukunen, vähillä maansa ja taivaan­sa avuilla varustettu, kovilta elämänsä vaiheilta vähäksi ahdis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1862: Rahakysymys

Päivämäärä: 
2.5.1862
Toivomme koko Suomen kansan tavoin, ettei tämän kysymyksen ratkaisemista enää tarvitse odottaa edes monta päivääkään. Se on luultavasti ratkaistu, jo ennen kuin lehden tämä numero näkee päivänvalon. Venäläisen setelirahan arvo on nykyisin virallisesti 10 ½ prosenttia sen nimellisarvoa vähäisempi, ja tämä kurssi on ollut voimassa jo pitkään. Tämä toimenpide ei ole oikeastaan aiheuttanut mitään muutosta. Henkilöllä, jolla oli 12. toukokuuta hallussaan ruplan seteli, oli varoja vain 89 ½ kopeekkaa. Toukokuun 13. päivänä hän saattoi tätä seteliä vastaan saada nämä 89 ½ kopeekkaa hopearahana, mi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1862
H. G. Porthans skrifter. 2:a delen [H. G. P:n teokset 2]. H:ki 1862.   Tämä Suom. Kirjallisuuden Seuran kustannuksella julkaistun laitoksen toinen osa sisältää Chronicon Episcoporumin [Suomen piispain kronikan] jatko- ja päätösosan. Edellisessä osassa käsiteltiin aika maan ensimmäisestä valloituksesta vuoteen 1412 eli Henrik-piispasta Turun 16. piispan Bero II:n kuolemaan; toinen osa jatkuu vuoteen 1576 ja kattaa seuraavien yhdentoista piispan virkakaudet. Mikael Agricola on kahdeskymmeneskuudes, ja hänen aikaansa asti Porthanilla on ollut Juustenin niukkasanainen kronikka runsaiden huomaut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1862
Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861.   Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...
Paikat: 

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Päivämäärä: 
19.6.1862
H:ki 19.6.1862   Rakas Veli!    Tähän mennessä minulla ei ole ollut luotettavia tietoja kirjettä varten. Nyt paroni Langenskiöld on palannut Pietarista. Hän toi tiedon, että rahakysymyksen ratkaisu on varma asia. Hopeamarkasta nimittäin tulee ainoa laillinen maksuväline – heti kun Suomen Pankki voi ryhtyä vaihtamaan hopeaa. Tämä hetki kun saattaa olla vielä vuoden päässä. 1. Liikkeellä ei ole lainkaan hopearahaa, ja pankin kerrotaan pelkäävän aloittamista, ennen kuin 1 ½ miljoonaa on käytettävissä sen nykyisen hopeavarannon lisäksi, 2. Valtiokonttori pelkää, että sen kotimainen laina irtisa...
Paikat: