Helsinki

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

27.11.1862

Helsingissä 27.11.1862 Jalosukuinen Herra Kreivi! Kunnianarvoisasta kirjeestä lokakuun 14. päivältä ja siitä erittäin suuresta ystävällisyydestä, jota osoittaen Jalosukuinen Herra Kreivi suvaitsi ottaa vastaan nöyrän esitykseni Suomen historian professuurista, minulla on kunnia esittää kunnioittavin kiitokseni. Samoin se tehtävä, jolla minua on kunnioitettu Jalosukuisen Herra Kreivin myöhemmän, 15. päivänä tätä kuuta päivätyn kirjeen välityksellä, saa minut tuntemaan syvää kiitollisuutta. Se seikka, että luottamus on tullut osakseni Hänen Majesteettinsa Keisarin Armollisella suostumuks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Finlands Allmänna Tidning nro 288, 11.12.1862: Avustusvarojen jaosta

Päivämäärä:

11.12.1862

Pääkaupungin avustusvarojen keräystoimikunta on päättänyt ehdottaa varojen jakoa hädänalaisiin lääneihin suhteessa 4 Vaasan lääniin, 3 Oulun ja 2 Kuopion lääniin. Päätös ei ole tärkeä vain täällä kerättyjen varojen jaon suhteen, vaan vallitseva tilanne voi johtaa Ruotsista, mahdollisesti myös Venäjältä sekä muista maakunnista tulevien lahjojen jakamiseen samalla tavalla. Toimikunta perustelee päätöksensä seuraavilla luvuilla: Vaasan l. Oulun l. Kuopion l. Viljantarve 460 000 277 000 340 000 Viljavarat 184 000 111 000 200 000 Vajaus 276 000 166 000 140 000 väkiluku 276 000 166 000 204 000 Vi...

Paikat:

Asiat:

G. Z. Forsmanin suomenkielisen väitöskirjan arviointi, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 11.12.1862

Päivämäärä:

11.12.1862

Pyydän nöyrimmin saada ilmoittaa pöytäkirjaan vastalauseeni sitä mielestäni väärää asiantilaa kohtaan, että yksi tai useampi tiedekunnan jäsen vetoaa kielitaidon puutteeseen perusteluna sille, että he eivät ryhdy arvioimaan suomen kielellä julkaistun opinnäytteen tieteellistä arvoa. Koska suomi nyt on yliopiston opinnäytteissä laillisesti hyväksytty kieli, niin sen taito tulee olla jokaisella, jonka tehtäviin kuuluu sisään jätettyjen opinnäytteiden arvioiminen.

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Suomen kieli

Historian professuurin täyttäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 13.12.1862

Päivämäärä:

13.12.1862

Vertailtaessa kahta hakijaa vertaillaan miestä, joka julkaistuilla teoksillaan on hankkinut sellaisen maineen tiedemiehenä ja kirjailijana, että hänet asetetaan maan parhaimpien joukkoon, ja toista, joka on tyydyttävästi suorittanut yliopiston professorinvirkaan vaadittavat tutkinnot ja väitökset. Tri Forsman on opinnäytteistään riippumatta ansainnut ja saavuttanut nimeä merkittävänä kirjailijana ja erityisesti historiankirjoittajana. Hänen oikeutuksensa historiankirjoittajan nimeen perustuu ennen muuta hänen tunnettuun perinpohjaiseen nuijasodan historiaansa. Maamme kirjallisuudesta ei, ku...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Frosterus, Johan Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Anna Christina von Essenille

Päivämäärä:

19.12.1862

H:gissä 19.12.1862 Rakas sisar! Kiitoksia Sinulle viime kirjeestäsi, sisko hyvä. On hyvin mieluisaa saada lukea tietoja Teistä. Jumala tietää, miten Te nyt selviydytte kaiken ympäröivän kurjuuden keskellä. Ajattelen myös oikein huolestuneena Teidän elämäänne noin hurjan ja laista piittaamattoman väen keskellä. Kirjoita sen takia usein, sisko hyvä. Kerro minulle myös, millainen on kansan toimeentulo sillä seudulla ja ympäristön pitäjissä. Ehkä minä voin kynälläni saada jotakin aikaan niiden hyväksi. Minä ja lapset olemme olleet Jumalan kiitos terveitä. Muuten melko lailla huolia. Rouva ...

Henkilöt:

Essen, Anna Christina von (o. s. Snellman)

Heintzie, Ulrika Elisabeth (o. s. Lagi)

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Snellman, Henrik Albert

Snellman, Catharina Sofia (o. s. Ahla)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Perhe

Kirjeenvaihto:

Anna Christina von Essen

Finlands Allmänna Tidning nro 296, 22.12.1862: Vielä avustusvarojen jaosta

Päivämäärä:

22.12.1862

12. joulukuuta pidetyssä kokouksessa kerrottiin, että toimikunnan jakoehdotuksensa perustaksi ottamissa luvuissa on koetettu korjata kolmen pohjoisen läänin maaherrojen tietoja viljantarpeesta ja viljanvajauksesta. Siksi viljantarve henkeä kohti arvioitiin kaikissa kolmessa läänissä samaksi, siis 1 2/3 tynnyriksi. Siitä vähennettiin sadon määrä siitä saatujen tietojen mukaisesti. Jäännöksen piti merkitä vajausta kussakin läänissä. Näin saatiin vajaukseksi Vaasan läänissä 276 000, Oulun läänissä 166 000 ja Kuopion läänissä 140 000 tynnyriä. Aiemmin on todettu tämän laskelman poikkeavan lääni...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Katovuodet

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1862

Histoire du consulat et de l'empire par A. Thiers. Tome XX [A. T., Napoleonin konsulikauden ja keisarikunnan historia, 20. osa]. Tämä nide päättää teoksen, joka kuuluu Euroopan kirjallisuuden merkittävimpiin, sanotaanpa siitä mitä tahansa, ja on sen suuren miehen arvoinen, jonka aikaansaannosten ja kohtaloiden ympärillä se ensisijaisesti liikkuu. Saksalaisilla ja englantilaisilla arvostelijoilla näyttää tosin olevan paljonkin huomauttamista sitä vastaan. Tämä arvostelu ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuomio. On luonnollista, että Saksassa, joka kauan huokaili Napoleonin vallan alaisuudess...

Henkilöt:

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Napoleon I (Bonaparte)

Napoleon III

Ludvig Filip

Soult, Nicolas Jean

Hettner, Hermann Theodor

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Suomenkieliset sanomalehdet

Päivämäärä:

1.12.1862

Olemme vuoden aikana kerran aikaisemmin sanoneet muutaman sanan suomenkielisistä sanomalehdistä, ja tämä on johtunut toiveestamme, että ne saisivat arvostetun aseman kotimaisen lehdistön piirissä. Ei voida sanoa, etteivätkö suomenkieliset maaseutulehdet olisi yleensä täyttäneet paikkaansa hyvin. Tuollainen lehti voi vain poikkeuksellisesti väittää olevansa mitenkään merkityksellinen koko maan kannalta ja levikkinsä ulottuvan kaikkialle. Useimmissa tapauksissa ne toimivat oikein tyytyessään olemaan paikallislehtiä. Paikallislehden ei pidä eikä se saakaan silti vieroksua maan yleisten asioide...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Lillja, Johan Wilhelm

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Bergh, Johan Herman Edvard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862 sekä nro 1 ja 2, tammikuu ja helmikuu 1863: Postilaitoksen lehtienkuljetustaksa

Päivämäärä:

1.12.1862

Sanoma- ja aikakauslehdet ovat kiistatta kauppatavaraa, niiden julkaiseminen ainakin jossakin määrin taloudellisen voiton tavoittelua. Niinpä ei voida vaatia, että postin virkamiesten pitäisi ilmaiseksi toimia välittäjinä niiden myynnissä tai että niitä olisi valtion kustannuksella kuljetettava ilmaiseksi paikkakunnalta toiselle. Ne eivät kuitenkaan ole pelkästään tavaraa. Kaikkien sivistyskansojen keskuudessa on edistetty kirjallisuuden, myös lehtien muodossa julkaistun kirjallisuuden levittämistä. Kirjaa tai lehtijulkaisua ei ole asetettu samalle viivalle kankaankaistaleen tai tapettirull...

Henkilöt:

Boisman, Alexander Gustaf

Godenhjelm, Uno Leonhard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Mielipide sisällöltään poliittisten säännöllisesti ilmestyvien lehtien vakuusmaksusta 21.12.1862, konsepti

Päivämäärä:

21.12.1862

Harkinta ja kokemus ovat opettaneet, että rahasakot ovat sopivin rangaistus painovapausrikoksista. Myös komitea on yhtynyt tähän käsitykseen. Mutta kokemus opettaa myös, että sanomalehdet ovat se kirjallisuuden muoto, jossa helpoimmin käytetään painovapautta väärin. Niillä on myös levikkinsä vuoksi surin vaikutus. Varsinkin poliittiset lehdet voivat, koska ne kääntyvät verrattain valistuneiden massojen puoleen, saada aikaan pahaa helpommin kuin hyvää. Siksi havaitaan, että lehdistölakeja on kaikkialla säädetty erityisesti tätä kirjallisuuden lajia silmällä pitäen. Poliittiset lehdet kuuluva...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies