Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Morgonbladet nro 235, 10.10.1876: Poliittista

Päivämäärä:

10.10.1876

Turkin yritys kiemurrella irti Euroopan suurvaltojen vaatimista tehokkaista takuista sen pahoja tekoja vastaan Bosniassa, Hertsegovinassa ja Bulgariassa on antanut pörssikeinottelijoille ja sähketehtailijoille kaivatun tilaisuuden levittää sotapelkoa. Itse paikalla oleva kollega on katsonut sopivaksi lyöttäytyä samaan liikkeeseen – eli antanut johtaa itsensä pitämään sotahuhuja muunakin kuin sensaatiosepityksinä, joita ne toistaiseksi ovat. Yksi on varma: keisari Aleksanteri II:n monta kertaa Euroopan hyväksi todistettu rakkaus rauhaan. Ruotsin sanomalehdet ovat tarjoilleet vakuutuksia, ett...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Bismarck, Otto Eduard Leopold

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 239 ja 280, 14.10. ja 1.12.1876: [Tammikuun valiokunnasta]

Päivämäärä:

14.10.1876

Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistosanoista jotka V. Lagus esitti, on luettavissa: Kerrotaan, että kun senaatti oli 1861 suorittanut valtiolle tärkeän tehtävänsä, kreivi Berg, jonka toiminnan vaikuttimiin ei suinkaan kuulunut liian innokas myötämielisyys säätyjen koollekutsumista kohtaan, oli sivulta päin vaikuttaen saanut Pietarin komitean [Suomen asiain k.] ehdottamaan ja puoltamaan 10. huhtikuuta 1861 julkaistua manifestia, joka koko maassa koettiin odotusten vastaisena pettymyksenä ja on valtiollisista toimista varmasti se, johon ministerivaltiosihteeri olisi kaikkein vi...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Lagus, Wilhelm Gabriel nuorempi

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Gripenberg, Johan Ulrik Sebastian

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 266, 15.11.1876: [Aleksanteri II Balkanin tilanteesta]

Päivämäärä:

15.11.1876

Ne sanat, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari Aleksanteri on lausunut Moskovassa, ilmentävät riittävästi tilanteen vakavuutta. Ne sisältävät sen, että Venäjän hallitus ei ole tullut vakuuttuneeksi siitä, että Turkki nyt aiempaa enemmän tarjoutuisi alkaneissa neuvotteluissa rehellisesti turvaamaan Balkanin kristittyjen asemaan sellaista parannusta, että he todella voivat saada turvatun tulevaisuuden. Ne sisältävät edelleen, että jos määrättyjä takuita tässä suhteessa ei nyt voida saada, Hänen Majesteettinsa katsoo joutuneensa äärimmäiseen keinoon turvautumalla antamaan pontta niille vaatimuks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 281, 2.12.1876: Poliittista

Päivämäärä:

2.12.1876

Kuten oli ennustettavissa, Hänen Majesteettinsa Keisarin lausumat lordi Loftusille on kaikkialla Euroopassa otettu vastaan varmuudella, että tällä julistuksella on edistetty rauhan säilyttämistä ja että se vie Englannilta kaikki verukkeet asettua vastustamaan Turkin kristittyjen suojelua. Olemme Saksan lehtien saamien sähkösanomien mukaan esittäneet oleellisen lordi Loftusin sanomasta. Se on nyt käytettävissä in extenso [koko laajuudessaan]. Mutta se on liian laaja esitettäväksi kokonaisuudessaan. Siksi otamme siitä vain seuraavat tärkeimmät kohdat: H. M:nsa ilmaisi erittäin vakavasti toive...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Loftus, Augustus William Frederick Spencer

Gladstone, William Ewart

Beaconsfield

Derby, Edward Henry Stanley

Asiat:

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä:

30.12.1876

I. Tie senaattiin Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Henkilöt:

Walleen, Carl Johan

Backman, Carl

Walleen, Carl Edvard

Walleen, Wladimir Alfons

Tengström, Johan Jakob

Rehbinder, Anna Elisabeth Charlotta (o. s. Hedenberg)

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nordenstam, Johan Mauritz

Aleksanteri II

Munck, Johan Reinhold

Armfelt, August Magnus Gustaf

Fredrik Vilhelm IV

Nikolai I

Menšikov, Alexander

Böningh, Gustaf Fredrik von

Fischer, Konstantin

Cygnaeus, Fredrik

Lille, Bengt Olof

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Ahlstubbe, Lars Isak (Stubben)

Rein, Gabriel

Schauman, Frans Ludvig

Rehbinder, Robert Henrik

Brunér, Frans Olof af

Antell, Samuel Henrik

Gortšakov, Alexander

Modée, Reinhold Gustaf

Tikkanen, Paavo

Hwasser, Israel

Arwidsson, Adolf Ivar

Palmén, Johan Philip

Rothschild, Amschel Mayer

Rothschild, Mayer Carl von

Rokassovski, Platon

Heimbürger, Ludwig Fredrik

Bergbom, Johan Erik

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Asiat:

Vuoden 1878 ja seuraavien vuosien suostuntaveron maksaminen, lausunto valtiopäivillä 2.3.1877

Päivämäärä:

2.3.1877

Pyydän nöyrimmin saada viedä ritariston ja aatelin aikaa lyhyellä lausumalla vuoden 1878 ja sitä seuraavien vuosien suostunnan maksamista koskevan Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen johdosta. Lausuma koskee sitä esityksen osaa, joka käsittelee varsinaista suostuntaa ja sen ehdotettuja maksuja. Ritaristolle ja aatelille lienee täysin tunnettua, miten suuri määrä aloitteita näillä valtiopäivillä on jätetty toisaalta suomalaisten koulujen perustamisesta ja toisaalta suomen kielen käytön edistämisestä tuomioistuimissa ja hallinnossa. On varmasti liian vähän sanottu, jos sanotaan, että nä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877

Päivämäärä:

23.3.1877

Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia perusteita; muun muassa varsinkin, että höyrymyllyjä jo verotetaan, kuten täällä on edellä annettu tiedoksi. Jos taas armollinen esitys hyväksytään viisi vuotta voimassa olevaksi, niin säädyillä on mielestäni riittävä varmuus siitä, että Hänen Majesteettinsa tuolloin tekemä esitys itse asiassa tarkoittaa ...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Haartman, Victor Georg Gustav Gabriel von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kaupankäynti

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö uusien yliopiston opettajien palkkaamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877

Päivämäärä:

23.3.1877

Herra Snellman: Nyt käsiteltävänä olevan kaltaisten aloitteitten, jotka koskevat uusien valtion virkojen perustamista, katsoisin omasta puolestani joka tapauksessa olevan vähemmän paikallaan. Valtionvarainhallintoa piiritetään riittävästi jo ennestään, ilman että säätyjen tarvitsisi käyttää voimiaan valtion menojen lisäämiseen, nimittäin pysyvien menojen. Juuri niiden lisääminen on aina vaarallista. Mutta sitä paitsi on nähty esimerkkejä aloitteista, sellaisista kuin tämä, jotka ovat yksinkertaisesti olleet anomuksia viran ja palkan saamiseksi tietyille henkilöille. Nyt esillä olevalla aloi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 83, 12.4.1877: Asevelvollisuuslakiehdotuksen toisesta pykälästä

Päivämäärä:

12.4.1877

Voi olettaa, että niillä, jotka ovat halunneet samastaa asevelvollisuusesityksen perustuslain muutosehdotukseen, on luvallinen pyrkimys tehdä esityksen hyväksyminen siten riippuvaiseksi kaikkien neljän säädyn suostumuksesta. Edellisessä kirjoituksessa olen koettanut osoittaa, että sillä tavoin päämäärää ei saavuteta. Väite, että esitys on ”perustuslain luontoinen” on merkityksetön hokema. Perustuslaki ei tunne mitään perustuslain luontoisuutta. Eikä kukaan ihminen voi sanoa, mitä perustuslain luonto on. Omasta puolestani pidän parempana, että asevelvollisuuslaki ei missään tapauksessa voi t...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 96, 27.4.1877: Asevelvollisuuslaki – ryhmitys sotakannalle

Päivämäärä:

27.4.1877

Ei voi kieltää, että sanamuoto asevelvollisuuslain §:ssä: ”Jokainen Suomen kansalainen on asevelvollinen valtaistuimen ja keisarikunnan puolustamista varten.” on ollut monelle lukijalle pelottava. Keisarikunta on suuri, sen rajat kaukana Aasiassa, ja sotapalvelus myös näiden rajojen ulkopuolella synnyttää kuvia mittaamattomista etäisyyksistä, erämaista ja puolivilleistä kansoista, joiden parissa meidän asevelvollisemme saisivat ”sota-aikana – jäädä palvelukseen niin pitkäksi aikaa kuin tarve vaatii” (katso § 14), ts. tarkoitetaan elämänsä aikaisempaan tai myöhempään loppuun asti. Ja kiistäm...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: