Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin käyttämättömistä voittovaroista vuosina 1872–76, lausunnot valtiopäivillä 27.4.1877

Päivämäärä:

27.4.1877

Herra Snellman: Niiden herrojen mielipiteitä, jotka katsovat olevan oikein ja harkittua, että pankin voittoa ei kokonaan oteta pankilta pois, pyydän saada omasta puolestani kannattaa. En kuitenkaan nyt halua ruveta sanomaan mitään rahamäärästä, joka pankin tulisi saada pitää. Mutta vakaa käsitykseni on, että yhdellekään maalle ei ole vahingoksi, että sillä on säästökassa pahan päivän varalle, ja nähdäkseni olisi huono ennakkotapaus, jos tuo voitto, asian ollessa nyt esillä ensimmäistä kertaa, otettaisiin pankilta kokonaan pois. Pankilla on oikeus sijoittaa säästetyt varat varmoihin ulkomais...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Suomen kielen laillisista oikeuksista, lausunnot valtiopäivillä 23. ja 25.5.1877

Päivämäärä:

23.5.1877

Herra Snellman: En pidä kovinkaan merkillisenä että niissä aloitteissa, jotka ovat antaneet aihetta valiokunnan mietintöön, on moittivia ilmaisuja, joita voidaan pitää liian kiivaina, sillä ne ilmaisevat tunnelmaa, joka tietämäni mukaan vallitsee valistuneemman suomalaisen rahvaan keskuudessa. Ja tämän tunnelman, siitä olen lujasti vakuuttunut, ovat saaneet aikaan ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty jo myönnettyjen lupien perumiseksi ja että vastustetaan kaikkia uusia myönnytyksiä, jotka voisivat saattaa tämän maan suuren suomalaisväestön, johon verrattuna maan muu väestö on vähäinen osa, n...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Chydenius, Anders Herman

Schauman, Berndt Otto

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Suomen kieli

Venäläisen vaihtorahan käypyyttä maassamme koskevan säännöksen muuttamisesta, lausunto valtiopäivillä 24.5.1877

Päivämäärä:

24.5.1877

Herra Snellman pyysi tällä kohden puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Saanen mitä vakavimmin puoltaa käsiteltävänä olevaa esitystä, koska kokemus maassamme on jo aiemmin riittävästi osoittanut, että sellainen säädös kuin tuo hopearuplan käypyyttä koskeva, joka sisältyy raha-asetukseen, johtaa välttämättä keinotteluun. En toki tiedä, mistä hopearuplia voitaisiin etsiä; mutta todennäköistä on, että jotkut niitä löytävät, ja jos niitä käy päinsä löytää, niin varmaa on, että keinottelua tapahtuu. Varsinkin Viipurin kaupungin sijainti on niin sopiva ajatellen Pietarin kauppaa, että siellä tilaisuu...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 119, 26.5.1877: Sota – Venäjä I

Päivämäärä:

26.5.1877

Aikamme suurten armeijoiden takia ei voi pitää yllättävänä, että kaikkiin suurempiin valtioihin muodostuu nk. sotilaspuolue, joka on valmis ratkaisemaan kaikki poliittiset selkkaukset miekalla. Luultavasti on ollut myös enemmän tai vähemmän vaikutusvaltaisia ihmisiä, jotka ovat kärsimättömästi suhtautuneet monivuotisiin neuvotteluihin. Mutta Euroopassa tuskin kukaan asiantuntija on epäillyt, että hallitus on halunnut rauhaa, saati keisarin omaa, usein lausuttua penseyttä sotaa kohtaan. On myös helppo ymmärtää, millaisin tuntein hallitsija, joka on tehnyt rauhanomaisen uudistamisen elämäntyö...

Henkilöt:

Derby, Edward Henry Stanley

Salisbury, Robert Arthur Talbot Gascoyne‑Cecil

Decazes, Louis Charles Élie Armanieu

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Sodat

Määrärahan myöntämisestä sairaiden ja haavoittuneiden hoitoon, lausunnot valtiopäivillä 26.5.1877

Päivämäärä:

26.5.1877

Herra Snellman: Valtiovarainvaliokunta ei mielestäni ole perustellut esitystään täysin oikein. Väitän, että tämän toisen miljoonan tarjoamista olisi pitänyt perustella niin, että se on vain todistus siitä, että me tunnustamme velvollisuutemme. Sodan on julistanut Suomen suuriruhtinas. Suomi olisi velvollinen, jos Hänen Majesteettinsa niin olisi määrännyt, antamaan sodankäyntiin miehistöä ja rahaa. Hänen Majesteettinsa ei ole pitänyt tätä tarpeellisena, vaan säästänyt maamme tältä taakalta. Kun Hänen Majesteettinsa on ehdottanut asevelvollisuuslakia, niin voimme myös olettaa, että Hänen Maje...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 120, 28.5.1877: Kysymys määrärahoista sairaiden ja haavoittuneiden hoitoon nyt puhjenneessa sodassa.

Päivämäärä:

28.5.1877

Jos ne kolme säätyä, joissa kysymystä ei vielä ole ratkaistu, torjuvat sen lopputuloksen, johon ensimmäinen askel on otettu, ei näkyvissä ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että ne yksimielisesti tekevät päätöksen seuraavassa tarkoituksessa: 1. pyytää H. K. Majesteetiltaan saada määrätä varoiksi nyt puhjenneessa sodassa sairaiden ja haavoittuneiden hoitoa varten ja H. M. Keisarinnan korkeaa suostumusta edellyttäen luovuttaa Suomen haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden hoitoyhdistykselle 1 miljoona markkaa käytettäväksi esitettyyn tarkoitukseen. 2. että mainittu summa maksettaisiin ennakkona s...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Oppipakon käyttöönotosta Suomessa, lausunto valtiopäivillä 30.5.1877

Päivämäärä:

30.5.1877

Herra Snellman: Omasta puolestani pitäisin arveluttavana, että maamme rahvasta yritettäisiin pakolla saada perustamaan kansakouluja, varsinkin sellaisia kuin nyt on perustettu. On aivan totta, että näitä kouluja voivat käyttää vain harvat useimmilla maamme seuduilla, koska etäisyydet ovat niin pitkiä ja koska paikassa, johon koulu perustetaan, on vanhemmilla vain harvoin mahdollisuus saada lapsilleen majoitusta ja toivomansa kaltaista hoitoa. Ennemmin olisi toivottavaa, että määrättäisiin kaikki kylät tai talojen ja tilojen ryhmät, joissa talot sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että lapsil...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 131, 9.6.1877: Poliittista

Päivämäärä:

9.6.1877

Euroopan kaikkia kieliä ja kyniä on näinä päivinä ilahduttanut uusi muunnelma aiheesta diplomaattinen konsertti. Venäjän Lontoon-lähettiläs kreivi Shuvalov on, kuten tunnettua, tehnyt matkan Pietariin. Joukko sanomalehtidiplomaatteja tiesi oitis – kaikkein varmimmista lähteistä – että sen takana oli jotain. Sattui niin mukavasti, että hän kävi tapaamassa ruhtinas Bismarckia tämän ruhtinaskunnassa Lauenburgissa. Siitä asia tuli vielä kouriintuntuvammaksi. Ruhtinas välitti tietenkin tulevia rauhanehtoja koskevan ystävällisen sopimuksen Englannin ja Venäjän välillä. Samaan aikaan myös Wienin-l...

Henkilöt:

Šuvalov, Pjotr

Bismarck, Otto Eduard Leopold

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 134, 13.6.1877: Sotanäyttämö

Päivämäärä:

13.6.1877

Vaikka virallisia tietoja tietenkin puuttuu, monista ulkomaisista kirjeenvaihtajanraporteista näyttää kuitenkin käyvän ilmi, että Venäjän armeija on marssittanut Tonavalle tietämän mukaan neljä armeijakuntaa. Lienee epävarmaa, ovatko kaikki huoltojoukot, joenylitykseen tarvittava kenttätykistö, ponttonit ym. voineet seurata mukana niissä katkoksissa, joita yhteydet ovat kärsineet sateen ja joentulvimisten takia. Enää ylitystä ei kuuleman mukaan kuitenkaan voida viivyttää. Venäjän lehdet huomauttavat, että ulkomaiset sanomalehtistrategit ovat ilmoittaneet niin monta ylityskohtaa, että on mah...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Mukhtar pašša, Ahmed

Loris‑Melikov, Mihail

Paikat:

Asiat:

Vuoden 1877 valtiopäivillä esillä olleet ehdotukset sekä varojen hankkimiskeinot niitä varten, lausunnot valtiopäivillä 3. ja 4.12.1877

Päivämäärä:

3.12.1877

Herra Snellman, J. V.: Olen kiinnostuneena kuunnellut herra Molanderin puheenvuoroja valtiovarainvaliokunnan mietinnön käsittelyssä sekä lauantaina että tänään. En voi sanoa muuta kuin että olen havainnut ne hyvin harkituiksi ja että olisin valmis kannattamaan niitä. Mutta on kuitenkin eräs asia, jota sekä herra Molander että herra von Alfthan ovat käsitelleet, ja sen yhteydessä haluaisin esittää pienen vastalauseen. On nimittäin katsottu, että myyntiä valtion metsistä ei pitäisi tapahtua hintaan, jota pidetään liian halpana, vaan tulisi odottaa tulevia parempia aikoja ja silloin myydä pare...

Henkilöt:

Molander, Clas Herman

Alfthan, Georg von

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Aleksanteri II

Schauman, Berndt Otto

Troil, Samuel Werner von

Paikat:

Asiat: