Aleksanteri II

Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Maan yleisestä asevelvollisuudesta, lausunnot valtiopäivillä 10., 11. ja 13.12.1877

Päivämäärä: 
10.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Jokainen, joka on lukenut asevelvollisuusvaliokunnan mietinnön, lienee tyydytystä ja kiitollisuutta tuntien huomannut ja tunnustanut sen tunnontarkan huolellisuuden, jolla valiokunta on suorittanut vastuullisen tehtävänsä. En epäile, etteikö esitys myös sotilaallisesta näkökulmasta saisi asiantuntijoitten tukea; mutta valiokunta on myös, minun täytyy sanoa, huolehtinut tunnollisesti siitä, että oikeus puolustaa isänmaata ja uhraus, joka siihen liittyy, jakautuisivat niin tasaisesti kuin mahdollista kaikkien Suomen poikien kesken. Annettakoon minulle anteeksi, jos erit...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta maassa, lausunnot valtiopäivillä 17.12.1877

Päivämäärä: 
17.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Ehdottaisin kunnioittavasti, että kun tässä sanotaan ”lukuun ottamatta niitä, joita tarvitaan kaartinpataljoonan täydentämiseen, johon sopivia henkilöitä valitaan koko maasta, niiden keskuudesta, jotka itse ovat siihen halukkaita”, niin tähän olisi ehkä syytä lisätä sana ainoastaan niiden keskuudesta, jotka ovat halukkaita, jotta siinä tapauksessa, että halukkaita ei ole riittävästi, ketään ei velvoitettaisi vasten tahtoaan liittymään kaartinpataljoonaan, siitä syystä, että tämä pataljoona suorittaa jatkuvasti varuskuntapalvelusta eikä tämä ole toivottavaa kaikille va...
Paikat: 

Hypoteekkiyhdistyksen tukianomuksesta, lausunto valtiopäivillä 19.12.1877

Päivämäärä: 
19.12.1877
Herra Snellman, J. V., pyysi tähän kysymykseen liittyen puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: En uskonut kenenkään muun pyytävän puheenvuoroa, muuten en olisi pyytänyt nyt antaa lausumaani, mikä minun olisi joka tapauksessa myöhemmin pitänyt tehdä ex officio [viran puolesta]. Mutta ei ainoastaan sen vuoksi, vaan myös siksi, että minulla on hypoteekkiyhdistyksen perustamisesta lähtien ollut se vakaa käsitys, että tämä laitos on maallemme hyödyllinen yritys, niin kuin tällä hetkelläkin olen vakuuttuneet siitä, että laitos on monella tapaa ollut maallemme hyödyksi. Alussahan oli toivottu, että sen...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 303, 29.12.1877: Asevelvollisuuslaki ja perustuslait

Päivämäärä: 
29.12.1877
Kysymys, pitäisikö jostain asevelvollisuuslain määräyksestä tulla perustuslaki, näyttää olevan täysin teoreettinen tehtävä, siinä tapauksessa että säätyjen tarkoituksena ei ole anoa, että Hänen Majesteettinsa antaisi asiasta armollisen esityksen valtiopäiväjärjestyksen §:n 71 mukaan. Itse esitys ”Määräykseksi yleisestä asevelvollisuudesta Suomen Suuriruhtinaskunnassa” ei mainitse perustuslakiehdotuksesta sanaakaan. Jos tämä esitys kuitenkin sisältäisi määräyksen, jonka säädyt katsovat sotivan perustuslakia vastaan, näyttää valittavana olevan vain kaksi ratkaisua: toinen: hylätä määräys, toi...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
30.12.1877
Parahin Veli   Olen huolissani siitä, että saadaan aikaan sellainen päätös, että vain mainitut 9 pataljoonaa voidaan mahdollisessa tilanteessa komentaa maan rajojen ulkopuolelle. Älkää luulko, että tällaisia komennuksia voidaan estää. Ehdoton kielto merkitsisi taisteluhansikkaan heittämistä. Onko myös miekka kaksintaisteluun valmiina? ”Valtaistuimen puolustamista” ei voida jättää pois. Mutta missä ja milloin? Siihen kaikki kaatuu. Muuan rauhanmies sanoi: pannaan nämä 9 asemiin Rajajoen länsirannalle ja annetaan niiden ilmoittaa: ”Siirtäkää valtaistuin tänne! Muuten me emme sitä puolusta!” O...

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä: 
10.12.1878
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...
Paikat: 

Morgonbladet nro 50, 28.2.1878: Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnalta

Päivämäärä: 
28.2.1878
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunta pyytää ystävällisimmin toimitukselta tilaa kunnioitetussa lehdessä oheiselle kannanotolle, ottaen huomioon, että myös Morgonbladet on selostanut sen tarkoittamien asioiden käsittelyä viime valtiopäivillä.   Säädyt ovat hyväksyneet valtiovarainvaliokunnan mietinnön hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankista saaman lainan kuittaamisesta saaduksi, ja yhdistykselle on myönnetty vain lainan korkovapaus vuoden 1882 loppuun. Samalla lienee mennyt myös mahdollisuus saada valtiontukea yhdistykselle, mitä asian armollisessa esityksessä korostettiin. Sitä ei voi nyt ...
Henkilöt: 

Morgonbladet nro 54, 5.3.1878: Rauhansopimus

Päivämäärä: 
5.3.1878
Rauhansopimus on allekirjoitettu toissapäivänä San Stefanossa. Allekirjoitus on siten tapahtunut Hänen Majesteettinsa keisari Aleksanterin valtaistuimelle nousun vuosipäivänä, ja sähke H. K. M. ylipäälliköltä muistuttaa, että vuoden samana päivänä annettiin myös manifesti Venäjän orjien vapauttamisesta. Lukijamme tietävät, että allekirjoitusta odotettiin yleisesti mainittuna tai jo edellisenä päivänä, ja saapunut uutinen ei siten ollut muuta kuin virallisen vahvistus sille tosiasialle, joka jompanakumpana päivänä oli tulossa, sillä tuskin kukaan epäili, että kun alustavista rauhanneuvottelu...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 64, 95, 134, 135 ja 217, 18.3., 26.4., 13. ja 14.6., 19.9. 1879 sekä nro 76, 3.4.1880: Asevelvollisuusasia

Päivämäärä: 
18.3.1879
I Asevelvollisuuslaki on tosiasia, josta keskustelu on nyt turhaa. Ne pahantuulen ilmaukset, joita on voitu kuulla sieltä ja täältä, ovat sekä vaarattomia että huonosti asetettuja. Tuskin kukaan on epäillyt sitä, että asevelvollisuudesta tulisi rasite. Mutta hallitus ja säädyt ovat pitäneet sitä välttämättömänä ja katsoneet että maa voi sen kestää. Mutta tästä rasitteesta tulee mahdollisimman kevyt. Euroopan suurissa valtioissa sotaväki vie rauhantilassa 1 % väestöstä. Monissa pienissä maissa miesmäärä tuskin poikkeaa tästä suhteesta. Suomessa se on noin ¼ %. Liikekannalla sotaväki kasvaa k...
Paikat: 

Morgonbladet nro 85, 15.4.1879: Murhayritys H. M. Keisaria vastaan

Päivämäärä: 
15.4.1879
H. M. Keisaria vastaan on tehty murhayritys eilisaamuna Pietarissa. Useita laukauksia ammuttiin Hänen Majesteettiaan kohti hänen ollessaan kävelyllä pääesikunnan talon lähellä. Kiitollinen tunnustus Jumalan kaitselmuksesta ja ilo siitä, että Hänen Majesteettinsa henki on pelastettu, että jalo, lempeä hallitsija, Suomen hyväntekijä, on vahingoittumattomana välttänyt salamurhaajan kuulat, tukahduttavat tällä hetkellä kaikki muut tunteet. Myös Suomen syrjäisimmän kolkan jokaisessa talossa aina vähäisintä tölliä myöten sydämen pohjasta tuleva: Jumalan kiitos! sanoina tai huokauksena on ensimmäi...
Henkilöt: 
Paikat: