Kansantalous

Morgonbladet nro 77, 3.4.1876: Vastauspuheenvuoro rahanarvon huononemisesta

Päivämäärä:

3.4.1876

Hra F. L. S on julkaissut Helsingfors Dagbladissa uuden artikkelin, joka on suunnattu Morgonbladetia vastaan. Kirjoittajan henkilö ja hyökkäyksen laatu tekevät meille piinalliseksi vastata siihen. Siksi vastauksemme on nuiva. Hra F. L. S. auttaa Dagbladetia ponnisteluissa löytää epäilyttäviä käsityksiä numerossa 63 olleesta kirjoituksestamme. Sallikaa meidän, herra F. L. S., vakuuttaa, että jos meillä olisi ollut käsitys, meillä olisi ollut rohkeutta lausua se selvin sanoin ja säästää asianosaisilta kaikki sananselittämisen vaiva. Luvalla sanoen hra F. L. S:llä on selittämiseen vielä vähemm...

Henkilöt:

Schauman, Frans Ludvig

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 80, 6.4.1876: Kuinka helppo on siirtyminen kultakantaan?

Päivämäärä:

6.4.1876

Lehden arvoisat lukijat suonevat meille anteeksi, jos oletamme, että moni ei varmasti ole selvillä siitä, miten suurta omaisuusolojen mullistusta kultakantaan siirtyminen nykyhetkellä merkitsee. Pyydämme saada valaista kysymystä kaikille tutulla esimerkillä. Silloin kun rahanuudistus tapahtui 1865, pankin setelien arvo oli laskenut noin 18 prosenttia. Ja kun vain seteleitä oli liikkeellä, kaikkien tavaroiden hinnat olivat nousseet suunnilleen saman prosenttimäärän. Veronmaksajilla oli silloin hyvä aika. Sillä kaikki rahaverot olivat 18 prosenttia matalammat kuin niiden olisi pitänyt olla. K...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 86, 13.4.1876: [Rahan arvon huononemisesta]

Päivämäärä:

13.4.1876

Kirjallisessa Kuukausilehdessä nro 3 hra Y. K. [G. Z. Yrjö-Koskinen] on ottanut esille herättämämme kysymyksen väliaikaisesta toimenpiteestä, jolla estetään rahan arvon huononeminen. Kirjoittaja ei pidä sellaista toimenpidettä ehdottoman välttämättömänä. Jos todella, kuten hän näyttää olettavan, valtiopäivien myötävaikutuksella asia saadaan hoidetuksi vuoden kuluessa, niin pikaisempaa toimenpidettä tuskin on vaadittu. Mutta uskoaksemme kunnioitettu kirjoittaja ei ole laskenut oikein, millaisen ajan sellainen operaatio joka tapauksessa vaatii. Jotta asiassa voitaisiin antaa edes ehdotus valt...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Aleksanteri II

Neovius, Edvard Engelbert

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 105, 8.5.1876: [Kultakannasta]

Päivämäärä:

8.5.1876

Johtuen siitä että Kirjallinen Kuukausilehti, jossa aikakauslehdessä herra Y. K. [G. Z. Yrjö-Koskinen] on julkaissut aiemmat artikkelinsa rahakysymyksestä, ilmestyy vain kerran kuukaudessa, on kirjoittaja lähettänyt aiheesta uuden puheenvuoron sanomalehti Uuteen Suomettareen – joka todella on senlaatuinen, että sen käsittely ei sovi kuukausiksi keskeytyvään kirjeenvaihtoon. Puheenvuoro liittyy hra Y. K:n ja tämän lehden välillä käytyyn keskusteluun. Sen edellisellä osalla Uuden Suomettaren numerossa 46 on otsikkona: ”Mitä voidaan tehdä rahan arvon suhteen?” Esityksen jälkimmäisen osan (U. S...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 106, 9.5.1876: Miltä pohjalta kultakantaan siirrytään?

Päivämäärä:

9.5.1876

Yllä oleva kysymys voidaan myös vaihtaa yksinkertaisempaan: millä kultapitoisuudella kultamarkkoja lyödään, ts. kuinka paljon puhdasta kultaa lasketaan yhteen markkaan? Ei tarvitse selvittää lähemmin, että vastaus tähän kysymykseen on koko uudistuksen tärkein seikka. Lehden arvoisilla lukijoilla on jo aiemmin (nro 86) ollut tilaisuus tutustua hra Y. K:n ja meidän erilaisiin käsityksiimme siltä osin kuin on kyse väliaikaisesta toimenpiteestä, että Suomen Pankki lunastaisi setelinsä kullalla jo ennen kuin valtiopäivät kokoontuvat ja kultakanta voidaan ottaa käyttöön, ts. kultaraha julistetaan...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 143, 23.6.1876: Vaihtokurssi

Päivämäärä:

23.6.1876

Vaihtokurssin nousu jatkuu. Siitä kun aihetta viimeksi käsiteltiin tässä lehdessä, nousu on 4–5 % ja rahanarvomme voidaan katsoa olevan 15–16 % alle normaalin, ts. lähellä setelirahojen arvoa ennen viime rahanuudistusta 1865. Nyttemmin olisi jo siirtojen vuoden viennistä pitänyt lisätä vaihtotuloa ja hillitä kurssin nousua. Mutta pankin noteerauksissa ei siitä näy jälkeäkään. Lienee mahdotonta arvioida, missä määrin huolestuttava poliittinen tilanne ja jatkuva ellei suorastaan lisääntynyt talouslama on voinut vaikuttaa hopeanarvon laskuun. Tosiasia on, että tämä arvo edelleen laskee, eikä k...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 176, 2.8.1876: Rahakysymys

Päivämäärä:

2.8.1876

Yleisöä on ilahdutettu kahdella uudella uutisella, nimittäin ensiksikin, että kultakantaan siirtymistä selvittämään asetettu komitea on kokoontunut, ja toiseksi, että se on hajaantunut kokoontuakseen uudelleen – syksyllä. Olisi houkuttelevaa uskoa, että komitea on puuhaillut jonkinlaisessa kylvötyössä ja nyt jättänyt työnsä Herran säiden armoille, kokoontuakseen taas elonkorjuuaikaan. Tai ehkä vasta parin kuukauden kuluttua valmistuu jokin oppinut puheenvuoro, joka sisältää kullan historian aina Ofirin maan ajoista Ivalojoen kullanhuuhtomoihin. Toivomme, että siinä tapauksessa uusi kokous l...

Paikat:

Asiat:

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä:

30.12.1876

I. Tie senaattiin Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Henkilöt:

Walleen, Carl Johan

Backman, Carl

Walleen, Carl Edvard

Walleen, Wladimir Alfons

Tengström, Johan Jakob

Rehbinder, Anna Elisabeth Charlotta (o. s. Hedenberg)

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nordenstam, Johan Mauritz

Aleksanteri II

Munck, Johan Reinhold

Armfelt, August Magnus Gustaf

Fredrik Vilhelm IV

Nikolai I

Menšikov, Alexander

Böningh, Gustaf Fredrik von

Fischer, Konstantin

Cygnaeus, Fredrik

Lille, Bengt Olof

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Ahlstubbe, Lars Isak (Stubben)

Rein, Gabriel

Schauman, Frans Ludvig

Rehbinder, Robert Henrik

Brunér, Frans Olof af

Antell, Samuel Henrik

Gortšakov, Alexander

Modée, Reinhold Gustaf

Tikkanen, Paavo

Hwasser, Israel

Arwidsson, Adolf Ivar

Palmén, Johan Philip

Rothschild, Amschel Mayer

Rothschild, Mayer Carl von

Rokassovski, Platon

Heimbürger, Ludwig Fredrik

Bergbom, Johan Erik

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Asiat:

Berndt Ferdinand Sjöströmille

Päivämäärä:

27.1.1877

27.1.1877 Parahin Veli Lähetä minulle valtiontalouden tilaa koskeva selvitys – vaikkapa vain irtolehtinä ja osaksi korjausvedoksena, ellei se olisi jo valmiimmassa asussa. Ystävyydessä J. V. S:n

Henkilöt:

Sjöström, Berndt Ferdinand

Asiat:

Ystäväpiiri

Kansantalous

Kirjeenvaihto:

Berndt Ferdinand Sjöström

Morgonbladet nro 39 ja 40, 16. ja 17.2.1877: Varoista uusien rautateiden rakentamiseen

Päivämäärä:

16.2.1877

I. Kun ryhdytään rakentamaan rautateitä, ensimmäisen kysymyksen pitäisi kai olla, onko tarkoitukseen rahoja tai voidaanko niitä hankkia. Mutta sanomalehtikirjoituksista päätellen näyttää siltä kuin kenestäkään mikään rahanpuute ei voisi tulla kysymykseenkään. Yleinen käsitys lienee se, että lainataan se mitä tarvitaan. Ja sillä päästään helposti kaikista huolista sillä tiellä. Voisi siten olla turhaa lausua enempää siitä asiasta. Ja niin olisi, ellei lainaamista seuraisi vähemmän helposti toimitettu maksamiskysymys. Mutta lisäksi lainaamisella on aivan liian suuri vaikutus lainaavan valtion...

Henkilöt:

Donner, Otto

Wasastjerna, Alfred Edgar

Paikat:

Asiat: