Kansantalous

Nikolai Adlerbergilta

Päivämäärä:

15.3.1868

[saksaksi] Helsingissä 15./27.3.1868 Jäljennös. Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori! Keisarilliselle senaatille jo lähetetty herra ministerivaltiosihteerin kirje osoittaa, että Hänen Majesteettinsa Keisari on kuultuaan esittelyn kysymyksestä, joka koskee tarpeellisten rahavarojen hankkimista rautatien rakentamisen loppuunsaattamiseksi, suvainnut hyväksyä senaatin enemmistön mielipiteen ja tämän johdosta käskeä, että kotimaasta on tämän vuoden lopulla otettava 4 000 000 Suomen markan laina, ja täten siis virkatovereittenne enemmistö on torjunut Teidän henkilökohtaisen käsityksenne ma...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

28.3.1868

Pietarissa 28.3./9.4.1868 Jalosukuinen Herra Senaattori, Vastaukseksi kunnianarvoisaan kirjeeseen huhtikuun 4. päivältä kiirehdin vastaamaan, että asian viivyttäminen syksyyn saakka ei ollut hyvän tavan mukaista eikä myöskään ollut yhdistettävissä enemmistön valtiontalouden hoitamista koskevan mielipiteen toteuttamiseen. Virkavapaus kesäkuuhun asti on seurausta tästä, kun tarkoituksena oli oikeuden säilyttäminen virkamiesten leski- ja orpokassalta tulevaan eläkkeeseen. Jos Herra Senaattori olisi hyväntahtoisesti halunnut noudattaa usein toistamaani pyyntöä valtiontalouden yleistilantee...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Joukahainen nro VI, 1869: Muutamia huomioita Pohjanmaan maasta ja kansasta

Päivämäärä:

31.1.1869

Olen hieman epäröinyt, pitäisikö minun tälle aikakauskirjalle, jonka ehkä pitäisi pikemminkin sisältää idulla olevien lahjakkuuksien hengentuotteita ja nuorekkaiden toiveiden ilmauksia, tarjota kirjoitusta, joka on todenmukainen ja antaa hyödyllistä tietoa, mutta jossa ei voida välttää vähemmän iloisten aiheiden koskettelua. Kun toimitus on kuitenkin halunnut vanhemmankin väen kirjoittavan tähän julkaisuun, on helposti käsitettävissä, että vanha mies haluaa avustaa antamalla parasta, mitä hänellä on runsaammin kuin nuorisolla, ammentaa kokemuksestaan. Nurkkapatrioottisuudeksi sanottu ilmiö ...

Asiat:

Anomus säätyjen osallistumisesta talousarvion vahvistamiseen, lausunnot valtiopäivillä 5.3.1872

Päivämäärä:

5.3.1872

Herra Snellman lausui seuraavaa: Pyytäisin nöyrimmin, että jos niin on mahdollista tehdä, pöytäkirjassa mainittaisiin, ettei varausten esittäminen ollut sallittua. – – Herra Snellman: Jos se on vastalause, en voi huomauttaa mitään enempää.

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan ehdotus kulkulaitosrahaston perustamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 3.5.1872

Päivämäärä:

3.5.1872

Herra Snellman: Rohkenen kunnioittavimmin ehdottaa, että ritaristo ja aateli hyväksyisi valiokunnan mietinnön muutoksitta. Minulla on jo ollut kunnia asiasta aikaisemmin keskusteltaessa viitata siihen, että viime valtiopäiville esitetyn, Pietarin–Riihimäen radan rakentamista koskevan Hänen Majesteettinsa Keisarin armollisen ehdotuksen johdosta säädyt eivät missään tapauksessa olisi ryhtyneet takaamaan mitään 18 miljoonan lisäksi otettavien lainojen vuotuismaksuja, kun taas hallitus sitoutui yrittämään hankkia muut tarkoitukseen tarvittavat varat. Nämä 4 miljoonaa, jotka otettiin lainana rau...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Molander, Clas Herman

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan esitys vuoden 1865 lainan jäljellä olevan osan lunastamista erääntymispäivänä 1873, lausunto valtiopäivillä 3.6.1872

Päivämäärä:

3.6.1872

Herra Snellman: Pyydän anteeksi, että vien kunnianarvoisan säädyn aikaa muutamalla sanalla. Halusin saada tunnustaa, että tämä laina, sellaisena millaiseksi se tuli, tekee minut jossain määrin syylliseksi. Pyydän saada vakuuttaa iloani sen johdosta, että valiokunta esittää sen maksamista pois. Laina otettiin aikana, jolloin ei ollut lainkaan toiveita rautateitten rakentamisesta, mutta toivottavaa silti oli, että säätyjen päätösten mukaiset pienemmät kulkuyhteyshankkeet voitaisiin toteuttaa. Vuosi 1864 oli ollut jossain määrin parempi vuosi. Silloin toivottiin, että nyt tulisi asiaan muutos....

Paikat:

Asiat:

Ritarihuonevaliokunnan mietintö säätytalon pystyttämisestä, lausunnot valtiopäivillä 11. ja 14.6.1872

Päivämäärä:

11.6.1872

Herra Snellman: Tunnustan tietämättömyyteni ritariston ja aatelin taloudellisesta tilasta, mutta minulle on kerrottu, että näihin 232 000 markkaan ei liittyisi mitään velkoja, ja jos on niin, että se on puhdasta pääomaa, niin en omasta puolestani katsoisi olevan hyvin harkittua, että poistettaisiin sana ”pitäisi”. Jos ritaristo ja aateli voi saada rahansa sijoitetuksi niin varmoihin käsiin kuin säädyt ovat, ja saada siitä korkoa sen verran kuin 5 prosenttia, niin olisi se kaikkein onnellisin tapa niiden sijoittamiseksi. [14.6.1872] Herra Snellman: Koska sanamuoto kunnianarvoisan ritaristo...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 67, 21.3.1876: [Kultarahakannasta]

Päivämäärä:

21.3.1876

Lauantain Helsingfors Dagblad sisältää muutamia purkauksia artikkelin johdosta, joka tämän lehden numerossa 63 koski kultarahakantaa. Dagbladetin arvon kirjoittaja pitää lausuntojamme ”sekopäisinä” eikä voi millään ymmärtää niiden ajatusta. Mutta se tuskin on ihmeteltävää, jos kirjoittaja on niin tietämätön aiheesta. Toisaalta voisi kuitenkin näyttää kummalliselta, että meidän nimiimme pannaan kehotuksia, joita turhaan etsii lehdestämme. Mutta edes kyseisen kirjoittajan tällainen menettely ei enää herätä ihmetystä. Dagbladet on sitä mieltä, että Porvoon valtiopäivien päätös ottaa hopearupla...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 70, 24.3.1876: Paino ja pitoisuus

Päivämäärä:

24.3.1876

Näistä saksasta lainatuista käsitteistä paino tarkoittaa tässä tietyn kolikon painoa, pitoisuus sen kullan tai hopean sisältöä. Mutta kun kolikko valmistetaan kupariseoksesta, niin sen painoon sisältyy myös kuparin paino. Ei ole suinkaan mitään väärää merkitä painoluku painomittoina, esim. hopearuplan painoluku solotnikina ja dolina tai assina, kuten Porvoon valtiopäivillä. Mutta koska tavallisesti myös rahayksikön jako-osat, välistä myös sen kerrannaiset lyödään samalla pitoisuudella, se ilmoitetaan kokonaispainon osina tai prosentteina. Siten ruplan, 50 ja 25 kopeekan kolikot lyödään kaik...

Henkilöt:

Hällström, Gustaf Gabriel

Schauman, Frans Ludvig

Rosenborg, Johan Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 75, 31.3.1876: [Kultakantaan siirtymisestä, vastine Helsingfors Dagbladille]

Päivämäärä:

31.3.1876

Helsingfors Dagblad sisältää kirjoituksen ”Morgonbladetin teoriat kultakantaan siirtymisestä”, joka jatkuu peräti lehden kolmessa numerossa. On mahdotonta käydä järjellistä keskustelua sellaisen henkilön kanssa, joka Dagbladetin kirjoittajan tavoin väsymättä toistaa samoja hokemia, edes yrittämättä todistaa mitään, samoja väitteitä kuvitelluista tosiasioista, esittämättä virallisia asiakirjoja, joiden sanotaan sisältävän ne, ja joka poikkeuksellisesti lainatessaan niitä ei kykene lukemaan lainattua sisältä vaan asettaa sen sijaan ilmasta tempaistuja vakuutuksia. Niinpä Dagbladet palaa alitu...

Paikat:

Asiat: