Kansantalous

Kansantalous

Kultarahakantaan siirtymisestä Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 27.4.1877

Päivämäärä: 
27.4.1877
Herra Snellman lausui seuraavaa: Tieto, jonka mukaan on varmoja näkymiä siitä, että maan rahalaitos lähitulevaisuudessa pääsee vakaantumaan, otetaan epäilemättä maassa vastaan suurella ilolla. Tunnustan, että en Venäjällä nykyisin vallitsevien olojen vuoksi ole uskaltanut uskoa sen olevan niin lähellä, ja vaikka olen saanut tietoa siitä, että siellä on omaksuttu toiset ja vapaamielisemmät periaatteet maamme rahaolojen suhteen, niin en silti voi olla tunnustamatta sitä suurta taitavuutta, jota on osoitettu ponnisteluissa asian saattamiseksi niin onnelliseen päätökseen, ja onnittelen vilpittö...
Paikat: 

Dagligt Allehandan toimitukselle

Päivämäärä: 
30.4.1877
[huhtikuussa 1877] Mitä lämpimimmin vanhan Ruotsin menestyksestä kiinnostunut tämän kirjoituksen lähettäjä, joka kuuluu Dagligt Allehandan lukijakuntaan, on tarttunut kynään kuitenkin pelkästään teoreettisen kiinnostuksensa takia, koska käsiteltävällä kysymyksellä ei ole merkitystä käytännössä. Aiheena on valtiopäivillä ja lehdistössä käsitelty kysymys: "Pitääkö yksityispankit velvoittaa lunastamaan setelinsä metallirahalla?" Teoreettisen tarkastelun perusteella kysymykseen on vastattava myöntävästi. Kyseessä oleva säädös olisi kuitenkin merkityksetön, niin kauan kuin valtionpankin seteleit...
Paikat: 

Kultarahakannan käyttöön otosta Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1877

Päivämäärä: 
24.5.1877
Herra Snellman: Vaikka minun on edellisen puhujan tavoin pidettävä turhana, että sanon sanani nyt harkittavana olevaa valiokunnan esitystä vastaan, koska hänen laillaan uskon moninaisten niin suurten kuin pientenkin intressien jo ratkaisseen asian, niin haluan kuitenkin omasta puolestani esittää vastalauseeni tätä esitystä ja asian ennustettavissa olevaa ratkaisua vastaan. Olemme kulkeneet kauaksi vanhasta periaatteesta: fiat justitia, pereat mundus [tapahtukoon oikeus ja tuhoutukoon maailma]. Ei ainoastaan niin, että olemme pyyhkineet jälkimmäisen lauseen, vaan kysymys on myös edellisen la...
Paikat: 

Morgonbladet nro 138, 18.6.1877: Rahakysymys ja kurssit

Päivämäärä: 
18.6.1877
Morgonbladet on sattuneesta syystä jättänyt käsittelemättä rahakysymystä, niin kauan kuin hallituksen neuvottelut siitä ovat jatkuneet, ja ehkä noudattanut tätä hienotunteisuutta kauemmin kuin olisi ollut tarpeen. Nyt säädyt ovat päättäneet kultarahakysymyksestä. Kaikki rahamiehet voivat iloissaan sulloa lahjaksi saadut prosentit taskuunsa ja maksajat näyttää millaista naamaa haluavat maksaessaan samat prosentit sen lisäksi, minkä he ovat velkaa – Suomen Pankki on pitänyt huolen siitä, että kummankaan osapuolen ei tarvitse odottaa asetuksen laatimista. Pankki on tänä vuonna pitänyt matalamp...
Paikat: 

Morgonbladet nro 269, 17.11.1877: Määräraha vankilarakennuksiin

Päivämäärä: 
17.11.1877
Esityksen ja säätyjen vuonna 1863 valtiopäivillä tekemän päätöksen mukaan vankiloita varten tarkoitettujen määrärahojen pitäisi mennä viinanpolttoverosta. Mutta vielä vuonna 1870 viinanpolttoveron tuotto ei noussut yli sen velan, johon rahasto edellisinä vuosina oli pysähtynyt. Ja vaikka vuonna 1871 vero kasvoi merkittävästi, valtiopäivät päätti 1872 rakentaa Hämeenlinna–Turku–Tampere -rautatien mahdollisesti valtion laskuun, mutta ei ollut lainkaan varmaa, että vuosituotto riittäisi kattamaan siihen tarvitun 20 miljoonan lainan vuosittaiset kulut. Sellaisessa tilanteessa vuoden 1872 valtio...
Paikat: 

Vuoden 1877 valtiopäivillä esillä olleet ehdotukset sekä varojen hankkimiskeinot niitä varten, lausunnot valtiopäivillä 3. ja 4.12.1877

Päivämäärä: 
3.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Olen kiinnostuneena kuunnellut herra Molanderin puheenvuoroja valtiovarainvaliokunnan mietinnön käsittelyssä sekä lauantaina että tänään. En voi sanoa muuta kuin että olen havainnut ne hyvin harkituiksi ja että olisin valmis kannattamaan niitä. Mutta on kuitenkin eräs asia, jota sekä herra Molander että herra von Alfthan ovat käsitelleet, ja sen yhteydessä haluaisin esittää pienen vastalauseen. On nimittäin katsottu, että myyntiä valtion metsistä ei pitäisi tapahtua hintaan, jota pidetään liian halpana, vaan tulisi odottaa tulevia parempia aikoja ja silloin myydä pare...
Paikat: 

Morgonbladet nro 115, 116 ja 118, 18., 20. ja 22.5.1878: Liiketaloudellinen asema

Päivämäärä: 
18.5.1878
I On tunnettua, että liike-elämän sairaalloisuus on vanhaa. Sen perussyynä eivät ole sodat, vaan se tavallinen, yltiökeinottelu. Itävallan suuren romahduksen juuret lienevät olleet lähinnä pörssipetkutuksissa. Mutta sen mukaan mitä yleisesti kerrotaan, oli Saksan romahduksen syynä vähintäänkin yhtä paljon teollisuuden todellinen yltiökeinottelu. Sodan aikana oli sekä kotimainen kulutus vähentynyt että vientituotanto laskenut, osaksi koska meri oli Saksalta suljettu. Sodan loppumisen jälkeen piti maan sisällä täyttää teollisuustuotteiden tarve sekä väestölle että armeijoille ja vastata kasva...
Paikat: 

Clas Herman Molanderille

Päivämäärä: 
18.6.1878
H:gissä 18.6.1878   Kunnioitettu Veli.    Kun senaatti antanee lausunnon säätyjen Hypoteekkiyhdistystä koskevan vastauksen johdosta, pyydän kohteliaimmin, että saan kiinnittää huomiotasi [yhdistyksen] johtokunnan (lausuntoon) ”kannanottoon” vuoden 1877 vuosikertomuksen liitteessä. Siitä käy ilmi, että yhdistyksen kannalta on tähdellisintä, ettei jo menetetyksi kirjatun tappiosumman korko enää kasvattaisi sitä. Kun [Suomen] Pankin myöntämä 600 000 markan laina on saatu korottomaksi, on jo paljon voitettu. Kuten tase 31/12 77 (ks. vuosikertomus) osoittaa, tappion määrä on kuitenkin 714 635 mk...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 154, 6.7.1878: Kultakanta

Päivämäärä: 
6.7.1878
Runoilijan sanat maamme köyhyydestä ”jos kultaa kaivannet” uhkaavat menettää totuutensa. Tosin Ivalon kulta näyttää nopeasti loppuvan. Mutta viime maanantaista lähtien Suomen asukkailla on ollut tilaisuus saada Suomen Pankista niin paljon kultaa kuin halutaan. Asia on tärkeä. Tosin myös kulta-arvo suhteessa hopean ja muiden tavaroiden arvoon on vaihtuva suure, eikä ole mikään mahdottomuus, että esim. 10 markkaa hopeaa olisi kerran suurempi omaisuus kuin 10 markan kultakolikko. Silloin saisi hakea apua vaihtorahan kultapitoisuutta alentamalla. Mutta toistaiseksi kultakanta lupaa suurempaa va...
Paikat: 

Morgonbladet nro 175, 31.7.1878: Venäjän valtiovarainministeri Reuternin ero

Päivämäärä: 
31.7.1878
Venäjän valtiovarainministeri Reuternin ero on saanut lehdistössä aikaan yleensä tunnustavia arvioita hänen neljätoistavuotisesta virkatoimestaan. Eilispäivän Morgonbladet sisälsi otteen Venäjän Pörssilehden vastakkaisesta käsityksestä. Mainittu ei kovin arvostettu lehti osoittaa myös tässä lyhyessä otteessa olevansa protektionismin äänenkannattaja. Samaa näkökantaa ei ole suosinut ministeri, jonka aikana kohtuuttoman korkea tullitaksa alennettiin. Venäjän tullitulot ovat aina olleet verrattain mitättömät siitä yksinkertaisesta syystä, että ulkomaista tuotantoa olevia finanssitavaroita kute...
Paikat: