Hällström, Gustaf Gabriel

Hällström, Gustaf Gabriel

1775–1844. Luonnontieteilijä, professori Turussa ja Helsingissä 1801–44.

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
28.2.1846
Helsinki helmikuussa 1846   Kelpo Veljeni,    Kiitos tervetulleesta kirjeestäsi. Tilaukseen ei sisälly pöytää. Pyysit vain sohvapöytää ja ompelupöytää, ja ne molemmat olet jo saanut. Tilaan muodoltaan sohvapöydän kaltaisen pelipöydän. Olen tiennyt jotakin Saiman karikkoisista kulkuvesistä, mutta en niin tarkoin kuin nyt. Sain tänään Törnrothilta tiedon, että mainitsemasi henkilö on vaatinut nähtäväkseen Nordströmin Sinua vastaan suuntaamat kirjoitukset. On jo korkea aika yrittää torjua myrskyä, ja yritän tehdä sen seuraavassa postissa tehokasta kanavaväylää pitkin, jolla on yhteyksiä Saimaa...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
31.3.1846
[maalis-huhtikuu 1846]   Kelpo Veljeni,    Hällströmin muistokirjoituksessa on melko merkityksellinen painovirhe, jälkimmäisessä numerossa: kyse on hänen etsivästä mielestään eikä hänen seuraajistaan. Kohdassa puhutaan urkurin erehdyksestä. En voi osoittaa kohtaa lähemmin, koska minulla ei ole Saimaa tässä käsiin saatavissa. Ohessa seuraa johdantokirjoitus ilmastoa koskevien havaintojen teosta. Nyt on kysyttävä: haluatko julkaista sen kokonaisuutena vai ainoastaan otteita siitä? Tarvitsetko siis puupiirroksia vai et? Ne lähetetään heti, jos haluat ne. Ellet ilmoita mitään, se merkitsee, ett...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1847: Lehdistökatsaus. Toukokuu-syyskuu

Päivämäärä: 
1.11.1847
Jos rakastaa valistusta ja sivistystä, toivottaa jatkuvasti ilmestyvälle lehdistölle hyvää menestystä, nämä ajatustavat ovat meidän aikanamme erottamattomat. Lehdistön tuomitsijat ja vastustajat teeskentelevät turhaan omaavansa jonkinmoista korkeampaa viisautta, joka vaatii heitä pitämään poissa meidän, tietämättömien ja ymmärtämättömien joukkojen, ulottuviltamme niin sanotun väärän valistuksen, mutta sitä vastoin mielellään katselemaan sitä, että meille levitetään tietoa kateederilta ja saarnastuolista – ja ehkä saman viisauden huolenpidon ansiosta myös kirjakaupasta. Kaikissa sivistysmais...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1848
Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos:   Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana.   Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...
Paikat: 

Johan Jakob Nervanderin teoksia, johdanto

Päivämäärä: 
30.4.1850
[Johdanto teoksessa Skrifter af Johan Jakob Nervander utg. till minne för landsmän Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapet, 1850, 2 vol.]   Johan Jakob Nervanderin kirjoituksia ei tarvitse suositella vainajan omille maanmiehille. Sellainen kykyjen runsaus kuin hänellä oli ei missään ole yleistä. Meidän isänmaassamme se on harvinaista. Sillä hengen voimat eivät ole satunnainen luonnonlahja, vaan syiden ja seurausten sarja kasvattaa ne yksilöissä samoin kuin kansoissa ja aikakausissa. Siksi ei käsillä oleva kokoelmakaan kaipaa mitään suostuttelevaa esipuhetta; johdatuksen tarkoituksena on v...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Suomen talousseuroista

Päivämäärä: 
5.1.1855
”Olen niin hyvä taloudenhoitaja, että mieluummin säästän Talousseuralle suoritettavan maksun”, kuului joku vastanneen kun häntä kehotettiin liittymään Suomen Talousseuraamme. Jos vastaus olisi annettu aikana, jolloin seura toi maahan rokotuksen ja perunanviljelyn, alkoi edistää pellavan viljelyä ym. ja jolloin maan etevimmät miehet, Gadolinit, Tengström, Hällström, Wallenius ym. olivat seuran johdossa, olisi tuota vastausta epäilemättä pidetty vain lausujalleen tuskin kunniaa tuottavana kompana. Mutta jos joku toistaa sen nykyoloissa, lienee moni taipuvainen yhtymään siihen. Sietää siis tut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä: 
29.4.1871
Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on tieteellistä arvoa ja kiinnostavuutta. Luonnontieteissä sitä vastoin todistelu tarkoittaa jonkin tosiasiajoukon esittämistä, ja jokaisella faktalla on oma arvonsa joko aiemmin aloitetun todistelun ketjussa tai sitten lähtökohtana jatkotutkimukseen, jonka kautta se tulee kumotuksi tai vahvistetuksi...
Paikat: 

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä: 
15.5.1873
Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...