Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Ala-alkeiskoulu pohjakouluna

Päivämäärä: 
1.4.1861
Toimituksella ei ole mitään sitä tulkintaa vastaan, jonka kirjoittaja on edellä esittänyt ”pohjakoulua” koskevasta vaatimuksesta. Kaikkien lasten on opittava lukemaan äidinkieltään, ja kun tämä tapahtuu kouluissa, ne ovat todellisia ns. pohjakouluja. Meidän mielestämme ala-alkeiskoulun ei kuitenkaan pitäisi puuttua tähän asiaan. Vaikka se onkin vain kaksiluokkainen, sen on oltava porvarikoulu ja sen opetuksen on tästä syystä oltava sillä tavalla järjestetty, että sen oppikurssi on kokonaisuus. Jos kouluun lisätään kolmas luokka, on opetus suunniteltava laajennetun oppimäärän mukaiseksi. Opp...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Suomen olot ja Ruotsin lehdistö

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kukaan ei nykyisin kiistä sitä, että yleinen mielipide on mahti Euroopassa. Kukaan ei myöskään väitä, ettei yleinen mielipide ilmene tavallisissa oloissa lehdistön välityksellä. Jos sanomalehtiä ryhdytään tarkastelemaan yksitellen, voidaan varmaankin usein olla sitä mieltä, ettei ole juuri syytä arvostaa tätä mielipidettä. Mutta ajatellaanpa tai sanotaanpa yksittäisestä lehdestä mitä tahansa, hallitsijat kuten hallitutkin loppujen lopuksi saavat niistä tietonsa yleisestä mielipiteestä ja toimivat sen mukaisesti. Kiinnostus kohdistuu tietysti suurten lehtien välittämiin tietoihin, ja niitä u...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861.   Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1861: 61038 Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1861
Menskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 4:e delen. 1:a afdelningen [N. I., Ihmiskunnan kehityksen historia. 4. osa, 1. nide]. Tma 1860.   Tämä osa ja nide käsittelee aikaa Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta Kaarle Suureen. Nämä kolme vuosisataa ovat vaihe, joka ei kulttuurihistorian näkökulmasta näytä kovin mielenkiintoiselta. Uudet kansat tuhoavat Roomalle kuuluneiden maiden kaupunkien, kylien ja väestön myötä antiikin sivistyksen jäännökset, eikä niillä ole vielä itsellään omaa kulttuuria, jolla se olisi voitu korvata. Tunnetusti ne olivat jo enimmäkseen kääntyneet kristin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1861
A. Thiers, Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome XVII [Konsulikauden ja (Napoleon I:n) keisarikunnan historia. XVII osa]. Pariisi 1860. Lord Macaulay, The History of England. Vols 9 & 10 [Lordi M., Englannin historia, osat 9 & 10]. Leipzig 1861. (Tauchnitz Collection.)   Kuusi vuotta sitten tässä lehdessä esiteltiin näiden kummankin maailmankuulun teoksen ensimmäiset osat. Oli ennustettavissa, ettei Macaulayn Englannin historia, vaikka se aloitettiin vasta Jaakko II:sta ja sen oli siis määrä kattaa vain noin puolitoista vuosisataa, ehtisi koskaan valmistua niin laajana kuin kirj...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Eräiden hallitusmuotoon ja vakuuskirjaan sisältyvien säädösten tulkinnasta

Päivämäärä: 
1.7.1861
Kenenkään päähän ei liene pälkähtänyt ajatus, että Suomen voimassa olevien perustuslakien mukaan uusia veroja ei voida määrätä maksettaviksi eikä olemassa olevia veroja korottaa ilman säätyjen yleisillä valtiopäivillä antamaa suostumusta, kuten ei myöskään perustuslakia, säätyjen erioikeuksia, siviili- ja rikoslakia eikä yleensäkään sellaisia lakeja, joiden säätämiseen valtiopäivät ovat osallistuneet, voida muuttaa säätyjä kuulematta ja näiden antamatta muutoksille hyväksymistään säädetyn järjestyksen mukaisesti. Tähän, itseverotukseen ja osallistumiseen lakien säätämiseen, tiivistyvät Suom...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Artikkelin ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” johdosta

Päivämäärä: 
1.7.1861
Tämä artikkeli on nostattanut sanomalehtikritiikin myrskyn, joka kuten tavallista perustuu väärinkäsityksiin, vääristelyyn, kieroihin tulkintoihin ja valheisiin. Ei kannata nähdä vaivaa niiden takia, jotka vielä tavailevat historian ymmärtämiseksi välttämättömiä aakkosia, niiden takia, jotka eivät ymmärrä, että historia on kansakuntien historiaa ja että syyllisyys lankeaa silti yksilöiden kannettavaksi. Litteraturbladetin lukijat lienevät vakuuttuneita siitä, ettemme me koskaan voisi kunnioittaa sitä nurinkurista oppia, ettei julkisuuden henkilöiden julkisia toimia saisi arvostella. Olemme ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1861
Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland af Matth. Akiander. V delen [M. A., Historiallisia tietoja Suomen uskonnollisista liikkeistä. V osa]. H:ki 1861.   Meidän on ilomielin peruutettava tämän teoksen 4. osan esittelyn yhteydessä antamamme tieto, että se olisi sarjan viimeinen. Tämä ilmoitus johtui johdannossa olleen sanonnan väärinkäsittämisestä. Käsillä olevan 5. osan sisällöstä ilmenee, että odotettavissa on vielä yksi osa, 6. sarjassa. Nämä molemmat osat keskittyvät maan pietististen herätysliikkeiden historiaan. Kirjoittajan kuvaus ja asiakirjat, joihin viitataan, yl...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Vastauksia

Päivämäärä: 
1.8.1861
Hra Q. [C. I. Qvist] on kerran kuussa ilmestyvässä Mehiläinen-lehdessä esittänyt muistutuksena meidän artikkelimme ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” sisällöstä. Nämäkin hra Q:n muistutukset perustuvat osaksi sanojemme omavaltaiseen, tekstin sanamuotoja ja asiayhteyksiä vastaan sotivaan tulkintaan. Kirjoittaja on kuitenkin rehti vastustaja. Hän jättää motiivit rauhaan. Hän ei pane suuhumme muita sanoja niiden lisäksi, jotka ovat nimenomaisesti lehdestämme luettavissa. Hän ei valehtele eikä solvaa, niin kuin muuan tunnoton kopla. Niistä viidestä kohdasta, joihin hra Q. ryhmittää muistutuksens...
Paikat: