Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1862

H. G. Porthans skrifter. 2:a delen [H. G. P:n teokset 2]. H:ki 1862. Tämä Suom. Kirjallisuuden Seuran kustannuksella julkaistun laitoksen toinen osa sisältää Chronicon Episcoporumin [Suomen piispain kronikan] jatko- ja päätösosan. Edellisessä osassa käsiteltiin aika maan ensimmäisestä valloituksesta vuoteen 1412 eli Henrik-piispasta Turun 16. piispan Bero II:n kuolemaan; toinen osa jatkuu vuoteen 1576 ja kattaa seuraavien yhdentoista piispan virkakaudet. Mikael Agricola on kahdeskymmeneskuudes, ja hänen aikaansa asti Porthanilla on ollut Juustenin niukkasanainen kronikka runsaiden huomaut...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Bero II Balk

Agricola, Mikael

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Blomstedt, Oskar August Frithiof

Qvist, Adam

Hanelles, Salomon

Forsström, Karl Ferdinand

Lagus, Robert Erik

Rehbinder, Robert Henrik

Aleksanteri I

Nikolai I

Grotenfelt, Adolf

Lindelöf, Lorenz Leonard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1862

Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861. Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Hallituksen ohjelma vuodelta 1856

Päivämäärä:

1.7.1862

Tänä vuonna on julkaistu painettuna ”Kertomus Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnosta vuodesta 1855 vuoden 1862 alkuun” . Kertomuksen on laatinut Suomen historiankirjoituksen palveluksessa ansioitunut veteraani Gabriel Rein, jota isänmaan historian ja tilastotieteen tuntemus saa kiittää monista arvokkaista, vaivalloiseen tutkimukseen perustuvista tiedoista ja jonka huulilta yliopiston nuoriso on lähes neljännesvuosisadan ajan saanut isänmaan menneisyyttä koskevan tietämyksensä. Suomea koskevia tilastotietoja ei ole ollut olemassa ennen hänen tähän aihepiiriin kuuluvia töitään. Hra Rein on ny...

Henkilöt:

Rein, Gabriel

Aleksanteri II

Cygnaeus, Uno

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Huomautus Liebigin uuden teorian johdosta

Päivämäärä:

1.7.1862

Nämä ”Luonnontieteelliset kirjeet”, jotka ensin julkaistiin ”Augsb. Allg. Zeitungissa” jo vuonna 1857 ja aiheuttivat kirjoittajaa vastaan voimakkaan polemiikin vuoroviljelyn kannattajien taholta, kuuluvat maatalouskirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin. Jos Liebigin oppi on oikea, se osoittaa nykyisin kansallisesti oikeana pidetyn maatalouden harjoittamisen tavan olevan suorastaan maan kasvuvoiman ryöstämistä, joka vähitellen johtaa tämän ehtymiseen. Kuuluisan kemistin tämän julkisen esiintymisen kiinnostavuutta lisää se seikka, että tässä hän osittain kumoaa omat aikaisemmat oppinsa, jotk...

Henkilöt:

Liebig, Justus von

Berzelius, Jöns Jakob

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Maanviljelys

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Jatkopohdiskelua hra professori Lindelöfin vaatimuksista, jotka koskevat ääntenlaskentaa ehdollepanoissa

Päivämäärä:

1.7.1862

Hra Lindelöf on ”Juridiskt Albumin” 2. sarjan 1. vihkossa ottanut tehtäväkseen vastaamisen niihin vastahuomautuksiin, jotka olemme kohdistaneet hänen aiempiin vaatimuksiinsa, jotka koskevat menetelmää ja ääntenlaskentaa päätettäessä ehdollepanosta virkojen täyttämistä varten. Tämä vastaus vaatii kumoamista vielä uudemman kerran. Pyydämme aluksi, että hra L. suo meille hyväntahtoisesti anteeksi tulkintamme hänen edellisen kirjoituksensa loppusanoista. Olemme ilahtuneet havaitessamme, että hra L:n selityksen mukaan niihin ei sisälly olettamaamme merkitystä, että ne siis olisivat merkinneet ko...

Henkilöt:

Lindelöf, Lorenz Leonard

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Hallinto

Litteraturblad nro 8, 9, 10, 11 ja 12, elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu ja joulukuu 1862: Muutamia mietteitä tammikuun valiokunnan toiminnasta

Päivämäärä:

1.8.1862

I Tuskinpa olemme ainoana hämmästyneet valiokunnan neuvonpitojen jälkeen vallinneesta niitä koskevasta hiljaisuudesta, jonka voidaan sanoa vallinneen jopa ennen sitäkin, koska tuskin kannattaa edes mainita sanomalehdissä niistä julkaistuja lyhyitä selostuksia, joihin ei sisältynyt minkäänlaista arviointia. Ovatko valiokunnan käsittelemät asiat merkityksettömiä isänmaalle? Kukaan ei ainakaan näytä uskaltavan sanoa ääneen noin nurinkurista mielipidettä. Onko sitten hyödytöntä keskustella niistä julkisemmin, jolloin ei varmaankaan voida sivuuttaa niistä valiokunnassa esitettyjä mielipiteitä? M...

Henkilöt:

Kothen, Casimir von

Warg, Anna Christina (Cajsa)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Suomi oikeudenkäytön kielenä

Päivämäärä:

1.8.1862

Pääkaupungissa kokoontuu näinä päivänä komitea, jonka työn merkitys isänmaalle on niin suuri, ettei mikään muu tuollainen neuvottelukunta voi nykyhetkellä tehdä tärkeämpää työtä. Suomen kielen ottaminen oikeudenkäytön kieleksi on ratkaisu, jota ei voida enää lykätä tuonnemmaksi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suomenkielinen rahvas on tullut tietoiseksi tämän vaatimuksen oikeutuksesta ja saanut vakaan käsityksen tämän toimenpiteen välttämättömyydestä oikeusturvan kannalta, ja tästä taas seuraa, että jokainen viivytys herättää väistämättä sen keskuudessa mitä suurinta katkeruutta. S...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Suomen kieli

Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Kato

Päivämäärä:

1.8.1862

Kaikenmoisten aiheiden käsitteleminen ikään kuin vallalla olisi mitä syvin rauha tuntuu väärältä, ikään kuin ei lainkaan ajateltaisi maata kohdannutta onnettomuutta, jonka pitäisi askarruttaa ja varmasti askarruttaakin kaikkien mieltä. On lähes röyhkeätä ajatella neuvojen antamista tässä onnettomuuden vaikutusten lieventämiseksi. Tartumme kynään mieluummin kiinnittääksemme huomiota onnettomuuden laajuuden arvioinneissa esiintyneisiin liioitteluihin, jotka ovat omiaan lamauttamaan toivoa sen seurausten lieventämisen mahdollisuuksista, ja sellaisiin vaatimuksiin valtiovallan väliintulosta, jo...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.9.1862

Kotimaista kirjallisuutta on viime kuukausien aikana ilmestynyt sangen vähän, joten ei ole ollut erityistä aihetta täyttää lehden sivuja sitä koskevilla arvioinneilla. Parista koulukirjasta on julkaistu uudet painokset. ”Ny lärobok i geografi” [Uusi maantiedon oppikirja] ja ”Ny lärobok i allmän och fäderneslandets historie” [Uusi yleisen ja isänmaan historian oppikirja] ovat päässeet kuudenteen painokseen. Nämä molemmat oppikirjat ansaitsevat menestyksensä, koska ne ohjaavat oppilaan tutustumaan varsin perusteellisesti isänmaan maantietoon ja historiaan. Silti ne menevät jopa liian pitkälle...

Henkilöt:

Schlosser, Friedrich Christoph

Renvall, Volmar Teodor

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Dahlberg, Thure Johan

Zweigbergk, Per Anton von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Avustustoimet

Päivämäärä:

1.9.1862

Kaikista toimista, joihin pitäisi ryhtyä sadon epäonnistuttua maan pohjoisosassa, ensimmäinen ja tärkein oli talven aikana tarvittavan leipäviljamäärän sekä ensi vuoden kevätkylvöihin tarvittavan siemenviljan hankkiminen ennen purjehduskauden päättymistä. Tämä välttämätön tehtävä on nyt suoritettu. Jo tilattu ja riittäväksi arvioitu viljamäärä on mitä todennäköisimmin perillä kaupunkien satamissa ennen lokakuun loppua. Apua ei ole vielä koskaan ollut näin runsaasti ja näin nopeasti saatavissa. Muistamme kaikki, miten vielä 1856 suurin osa tarvittavasta viljamäärästä oli vedätettävä talvikel...

Paikat:

Asiat: