Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Finlands Allmänna Tidning nro 230, 4.10.1862: KokousRitarihuoneella hätäaputoimenpiteistä

Päivämäärä: 
4.10.1862
Ritarihuoneella pidetyssä kokouksessa läänin maaherra ilmoitti, että useat läänin tilanomistajat ovat tarjoutuneet työllistämään jonkin määrän hätääkärsivien läänien työläisiä sekä vastaanottamaan ja majoittamaan myös heidän perheensä. Niin kaunis kuin tämä esimerkki onkin, ja niin suuren kiitoksen kuin itse hanke ansaitseekin hyödyllisyytensä vuoksi, olisi kuitenkin onnettomuus, jos se saataisiin näyttämään joltain muulta kuin yksityiseltä liiketoiminnalta. Siihen saattaa liittyä joitakin uhrauksia, mutta se on hyvä vain silloin, jos kävisi niin, ettei työn tulos vastaisi siihen sijoitettu...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 230, 9.10.1862: Mitä yksityinen hyväntekeväisyys saa aikaan

Päivämäärä: 
9.10.1862
Lyhyt laskelma osoittaa, mitä yksityinen hyväntekeväisyys maan paremmin toimeentulevassa osassa voi saada aikaan kadosta kärsineiden hyväksi ja minkälaista ponnistelua tarkoituksen saavuttamiseksi tarvitaan. Eteläsuomalaisen muonatorpparin vuositulot työstään ovat 80–90 ruplaa, mihin on laskettu myös asunto, polttopuut ja perunamaa. Neljästä viikoittaisesta työpäivästä hän saa kuusi tynnyriä jyviä vuodessa [1 tynnyri = 165 l.]. Tämä vilja, joka jauhoiksi muutettuna tekee 75 leiviskää [1 leiviskä = 8,5 kg], riittää hänen, hänen vaimonsa ja lastensa leipäruokaan, jos lapsia ei ole kovin monta...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Suuren maailman asioita

Päivämäärä: 
1.10.1862
Lehdellämme ei tietenkään ole kerrottavanaan mitään poliittisia uutisia. Kuukauden tapahtumia koskeva yleiskatsauskin, jollaisia suuremmissa ulkomaisissa kuukausijulkaisuissa harrastetaan, olisi tuskin hyödyksi niin lyhyenä kuin se lehden palstoille mahtuisi. Moni lukija lienee jo havainnut kuten mekin, etteivät tuollaiset katsaukset, esim. Revue des deux mondes -lehden kaksiviikkoiskronikka, ole kovinkaan kiinnostavia, koska noin lyhyen ajanjakson tapahtumat eivät anna kylliksi pohjaa pohdiskeluille eivätkä arvioille. Kiinnostavaa on sen sijaan tarkastella nykyajankin tärkeimpiä tapahtumia...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Hra Lindelöfin viimeisessä puheenvuorossaan esittämän todistelun arviointia

Päivämäärä: 
1.10.1862
Murhemielin toteamme, että herra professori L. on pitänyt tarpeellisena muun todistelunsa lisäksi vakuuttaa, että me olemme kysymystä koskevassa keskustelussa omaksuneet ”suvereenin” ja ”diktatorisen” asenteen. Hra L:kin lienee havainnut, että olemme melko laveasti perustelleet käsitystämme matematiikan ja laskutaidon merkityksestä hengenelämän asioissa. ”Filosofian” merkityksestä emme sen sijaan ole sanoneet sanaakaan. Kun hra L. ei nyt esitä meidän käsityksemme torjumiseksi mitään muita vastaperusteluja kuin juuri lainaamamme nimittelyt, kukaan ei erehtyne siitä, kumpi osapuoli menettelee...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Tämän lehden kunnioitetuille lukijoille

Päivämäärä: 
1.10.1862
Kun toimitus jälleen ilmoittaa lehden uuden vuosikerran julkaisemisesta, sen velvollisuutena on – enemmän kuin muulloin – kiittää Kunnioitettuja Tilaajia lehden kuluvana vuonna osakseen saamasta luottamuksesta, joka on ilmennyt etenkin lehden varsin suppeaan lukijapiiriin nähden merkittävänä tilausten määrän kasvuna. Asioiden yleiseen järjestykseen kuuluu se, että parjaus louskuttaa torahampaitaan kaikkien yleiseen hyvään pyrkivien ponnistusten kintereillä. Eikä mikään toiminta ole pahemmin sille alttiina kuin poliittinen työ, koska yksilön vakaumus ei ohjaa mitään muuta toimintaa yhtä vapa...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 273, 24.11.1862: Varhainen apu, kaksinkertainen apu

Päivämäärä: 
24.11.1862
Yleisö on Vaasan lääniin lähetettyjen avustusvarojen jaossa saanut kokea, että varoja ei ole riittänyt kullekin hätääkärsivälle seurakunnalle joissain tapauksissa enempää kuin muutama hopearupla. Avun käytöstä keskustellaan, viisaita neuvoja ja määräyksiä annetaan tarkoituksen saavuttamiseksi. Mihin avustuskomitean tai köyhäinhoitolautakunnan nyt halutaan ryhtyvän saamillaan 6–7 ruplalla? Ja jos se olisikin, kuten joissain tapauksissa, saanut käyttöönsä 50–150 ruplaa, niin mitä työtä sillä rahalla voidaan "järjestää" tuhannelle tai parille tuhannelle tarvitsevalle? Se riittää 250 hengelle y...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1862
Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen [isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja] 1860. H:ki 1862.   Aikakauskirja on valitettavasti jäänyt hieman ajastaan jälkeen. Tätä ei kuitenkaan ole syytä ihmetellä. Siihen kirjoittaminen on kirjoittajille täysin palkatonta työtä, ja sen julkaiseminen tuottaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle suoranaista tappiota. Tutkielmilla, joita aikakauskirja pääasiassa sisältää, ei myöskään ole mitään yhteyttä edes tieteen päivänkohtaisiin kysymyksiin. Ne ovat tuloksia kirjoittajien kiinnostuksesta tutkimuksiinsa. Aikakauskirjalla ei ole mitään yleistä j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Suomen kielen käyttöä selvittäneen komitean ehdotusta koskeva lisäys

Päivämäärä: 
1.11.1862
Komitean mietinnön ristiriitaisuudet on edellä osoitettu – lisäksi ne on asianmukaisesti osoitettu eräissä sanomalehdissä. On valitettavaa, että mainittu mietintö on kokonaisuutena muodoltaan pikemminkin tuomioistuimessa esitetty puheenvuoro kuin rauhallista pohdintaa siitä, miten 1 ½ miljoonan ihmisen kansalle voidaan järjestää mahdollisuus päästä nauttimaan laillista oikeuttaan. Komitea ehdottaa vähän – tai ei ehdota mitään. Onhan oikeutta etsivän oikeus puhua ja kirjoittaa kansansa kieltä vähän; sen tuomareille ja hallintomiehille annettu oikeus vastata samalla kielellä ainoastaan silloi...
Henkilöt: 
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 288, 11.12.1862: Avustusvarojen jaosta

Päivämäärä: 
11.12.1862
Pääkaupungin avustusvarojen keräystoimikunta on päättänyt ehdottaa varojen jakoa hädänalaisiin lääneihin suhteessa 4 Vaasan lääniin, 3 Oulun ja 2 Kuopion lääniin. Päätös ei ole tärkeä vain täällä kerättyjen varojen jaon suhteen, vaan vallitseva tilanne voi johtaa Ruotsista, mahdollisesti myös Venäjältä sekä muista maakunnista tulevien lahjojen jakamiseen samalla tavalla. Toimikunta perustelee päätöksensä seuraavilla luvuilla: Vaasan l. Oulun l. Kuopion l. Viljantarve 460 000 277 000 340 000 Viljavarat 184 000 111 000 200 000 Vajaus 276 000 166 000 140 000 väkiluku 276 000 166 000 204 000 Vi...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 296, 22.12.1862: Vielä avustusvarojen jaosta

Päivämäärä: 
22.12.1862
12. joulukuuta pidetyssä kokouksessa kerrottiin, että toimikunnan jakoehdotuksensa perustaksi ottamissa luvuissa on koetettu korjata kolmen pohjoisen läänin maaherrojen tietoja viljantarpeesta ja viljanvajauksesta. Siksi viljantarve henkeä kohti arvioitiin kaikissa kolmessa läänissä samaksi, siis 1 2/3 tynnyriksi. Siitä vähennettiin sadon määrä siitä saatujen tietojen mukaisesti. Jäännöksen piti merkitä vajausta kussakin läänissä. Näin saatiin vajaukseksi Vaasan läänissä 276 000, Oulun läänissä 166 000 ja Kuopion läänissä 140 000 tynnyriä. Aiemmin on todettu tämän laskelman poikkeavan lääni...
Paikat: