Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1862

Histoire du consulat et de l'empire par A. Thiers. Tome XX [A. T., Napoleonin konsulikauden ja keisarikunnan historia, 20. osa]. Tämä nide päättää teoksen, joka kuuluu Euroopan kirjallisuuden merkittävimpiin, sanotaanpa siitä mitä tahansa, ja on sen suuren miehen arvoinen, jonka aikaansaannosten ja kohtaloiden ympärillä se ensisijaisesti liikkuu. Saksalaisilla ja englantilaisilla arvostelijoilla näyttää tosin olevan paljonkin huomauttamista sitä vastaan. Tämä arvostelu ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuomio. On luonnollista, että Saksassa, joka kauan huokaili Napoleonin vallan alaisuudess...

Henkilöt:

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Napoleon I (Bonaparte)

Napoleon III

Ludvig Filip

Soult, Nicolas Jean

Hettner, Hermann Theodor

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Suomenkieliset sanomalehdet

Päivämäärä:

1.12.1862

Olemme vuoden aikana kerran aikaisemmin sanoneet muutaman sanan suomenkielisistä sanomalehdistä, ja tämä on johtunut toiveestamme, että ne saisivat arvostetun aseman kotimaisen lehdistön piirissä. Ei voida sanoa, etteivätkö suomenkieliset maaseutulehdet olisi yleensä täyttäneet paikkaansa hyvin. Tuollainen lehti voi vain poikkeuksellisesti väittää olevansa mitenkään merkityksellinen koko maan kannalta ja levikkinsä ulottuvan kaikkialle. Useimmissa tapauksissa ne toimivat oikein tyytyessään olemaan paikallislehtiä. Paikallislehden ei pidä eikä se saakaan silti vieroksua maan yleisten asioide...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Lillja, Johan Wilhelm

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Bergh, Johan Herman Edvard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862 sekä nro 1 ja 2, tammikuu ja helmikuu 1863: Postilaitoksen lehtienkuljetustaksa

Päivämäärä:

1.12.1862

Sanoma- ja aikakauslehdet ovat kiistatta kauppatavaraa, niiden julkaiseminen ainakin jossakin määrin taloudellisen voiton tavoittelua. Niinpä ei voida vaatia, että postin virkamiesten pitäisi ilmaiseksi toimia välittäjinä niiden myynnissä tai että niitä olisi valtion kustannuksella kuljetettava ilmaiseksi paikkakunnalta toiselle. Ne eivät kuitenkaan ole pelkästään tavaraa. Kaikkien sivistyskansojen keskuudessa on edistetty kirjallisuuden, myös lehtien muodossa julkaistun kirjallisuuden levittämistä. Kirjaa tai lehtijulkaisua ei ole asetettu samalle viivalle kankaankaistaleen tai tapettirull...

Henkilöt:

Boisman, Alexander Gustaf

Godenhjelm, Uno Leonhard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansallisuus ja kansallisuusaate, artikkelikonsepti Der Gedanke-aikakauskirjaa varten 1862

Päivämäärä:

30.12.1862

Minua ilahdutti kovin havaita, että Filosofisessa Yhdistyksessä oli otettu käsiteltäväksi kysymys, joka nykyaikana tunkee jokaisen sivistyneen ihmisen ajatteluun – nimittäin kysymys kansallisuuden merkityksestä. Annan tunnustuksen sille taidolle ja kyvylle, jolla kysymystä on yhdistyksessä käsitelty, mutta luulen silti, että asiasta voidaan löytää vielä uusiakin puolia. Sallikaa siis minun vielä palata siihen. Pyydän heti saada ilmaista olevani täysin samaa mieltä herra Lassallen kanssa, kun hän sanoi, että kansallisuutta on tarkasteltava oikeusprinsiippinä. Tässä hän minun kantani mukaan p...

Henkilöt:

Cieszkowski, August

Vico, Giovanni Battista

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Asiat:

Litteraturblad n:o 1, tammikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.1.1863

Kan ej. Familjemålning i två akter af J. L. Runeberg [J. L. R., En voi. Kaksinäytöksinen perhekuvaus]. H:ki 1862. Runeberg on halunnut kirjoittaa pienen laatukuvan – näytelmän muotoon. Suurimpienkin runoilijoiden tuotannosta voi löytää merkityksettömiä palasia. Mutta heidän käsistään lähteneinä nekään eivät ole merkityksettömiä. Myöskään ”En voi” ei ole merkitystä vailla. Runebergin ei voi odottaa kirjoittavan juoninäytelmää. Kun hän luopuu eeppisestä kuvauksesta ja antaa henkilöhahmojensa ilmaista itseään näytelmän puitteissa, näiden päätehtävänä on väistämättä oman sielunsa paljastamine...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Fleming, Klaus Eerikinpoika (Claes Eriksson)

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Roos, Anders Oskar

Kaarle IX

Cygnaeus, Fredrik

Mörtengren, Frans Lorenz Oskar

Brakel, Carl Adolf

Staël von Holstein (o. s. Necker), Anna Louise Germaine

Stjernvall, Hans Henrik

Pipping, Fredrik Wilhelm

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1863: Valtion ja Hypoteekkiyhdistyksen laina

Päivämäärä:

2.1.1863

Frankfurtissa sovittu valtionlaina tekee 4 2/5 miljoonaa taaleria. Irtisanottavissa oleva kotimainen valtionvelka puolestaan kohoaa talousosaston ilmoituksen mukaan 3 134 200 hopearuplaan. Näemme siis, että olkoon Frankfurtin eli Rotschildin lainan pääomanalennus kuinka suuri hyvänsä, niin tuo laina ei voi olla tarkoitettu vain mainittujen kotimaisten lainojen lunastamiseen vaan tähän käytettynä siitä täytyy jäädä yli vielä noin miljoona ruplaa. Keisarillisessa manifestissa 13. joulukuuta tänä vuonna ilmoitetaan, että lainan tehtävä on myös hankkia metallirahaa maan sisäistä kiertoa varten....

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1863: Aiempien venäjän kielen tuntien käyttämisestä kouluissa

Päivämäärä:

2.1.1863

Lehtemme tehtävä ei ole seurata päivän uutisia tai kuuluttaa niitä. Mutta niin tärkeä uutinen kuin se, että venäjän kielen lukeminen maamme oppilaitoksissa lakkasi olemasta pakollista, ansaitsisi hyvin tulla kerrotuksi uudelleen ja uudelleen. Historian kulkuun on kuulunut, että valloittajakansa on pyrkinyt sulauttamaan kukistetut kansat itseensä ja suuret kansakunnat ovat syntyneet siten, että tämä on joko onnistunut tai sitten voitetut kansat päinvastoin ovat korkeamman sivistyksensä tai pelkästään suuremman väkilukunsa ansiosta sulattaneet valloittajat itseensä. Mutta Euroopan uusin histo...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Valtiontuloista ja valtionmenoista

Päivämäärä:

1.2.1863

On varsin tavallista nähdä päivälehtien kuvailevan jonkin maan hallitusta ahnaaksi sudeksi, joka ei ajattele muuta kuin verojen ja valtiontulojen lisäämistä, kun taas ”köyhää kansaa” kuvataan lammaslaumaksi, joka tuon hallituksen rahanhimon tyydyttämiseksi kynitään ja nyhdetään paljaaksi ihoa myöten. Mikä isänmaanystävä onkaan siis se, joka yhtyy tähän tapaan esittää vallitsevia olosuhteita, ja mikä kansan, tai oikeastaan kärsivän, sorretun ihmiskunnan ystävä onkaan se, joka vielä vahvistaa tätä kuvaa joillakin väreillä ja joka esittää veronmaksajien kurjuuden todella viiltävästi! Tällainen...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.2.1863

Esittelemme tässä juuri edellä julkaistun katkelman yhteydessä paitsi teosta, josta se on lainattu, myös muutamia muita ruotsalaisten kirjapainojen tuotteita, mm. eräitä jo vanhempia maataloutta käsitteleviä julkaisuja, jotka on meille lähetetty, mutta joiden esittely on ajan puutteen takia lykkääntynyt. Lehden viime vuosikerrassa julkaistiin lainaus teoksesta Lufthavet, en fysisk framställning för bildade läsare, ur E. J. Reimanns efterlemnade manuskripter. Öfvers. från 2:a upplagan af C. [Ilmameri, fysikaalinen selvitys sivistyneille lukijoille E. J. Reimannin jälkeenjääneistä käsikirjo...

Henkilöt:

Reimann, Ernst Julius

Nathorst, Hjalmar Otto

Keyser, Karl Johan Jakob

Nonnen, Edvard

Liebig, Justus von

Staff, Ferdinand Natanael

Rousseau, Jean-Jacques

Voltaire, François Marie Arouet de

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Staël von Holstein (o. s. Necker), Anna Louise Germaine

Arago, Jacques Etienne Victor

Demogeot, Jacques Augustin

Bergstrand, Per Wilhelm

Ebrard, Johannes Heinrich August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Vielä valtionlainasta ja Hypoteekkiyhdistyksestä

Päivämäärä:

1.2.1863

Edellinen kirjoituksemme tästä aiheesta sai vastineen Finlands Allmänna Tidningin numerossa 37. Vastineen sisällön perusteella arvelemme sen olevan lähtöisin Allm. Tidningin toimituksesta; siksi emme myöskään pidä vääränä, jos epäilemme tiettyjen siinä esitettyjen tietojen oikeellisuutta. Vastineessa ei puututa siihen, onko oikein vai väärin, että kuoletusrahasto tukisi lainalla Hypoteekkiyhdistystä. Sen kirjoittaja koettaa vain osoittaa, että äskettäin otettu ulkomainen valtionlaina ei anna mitään mahdollisuutta tällaiseen tukemiseen. Tärkeintä, mitä tässä suhteessa sanotaan, on seuraava: ...

Paikat:

Asiat: