Lehtikirjoitus

Finlands Allmänna Tidning nro 82, 11.4.1864: Ehdotukset lahjoitusmaiden lunastamisesta

Päivämäärä:

11.4.1864

Myös tätä koskevissa ehdotuksissa valtionlaina on ensisijainen keino. Jos lasketaan yhteen Hypoteekkiyhdistyksen laina 12 miljoonaa Rautatielaina 14 miljoonaa Lahjoituslaina vähintään 16 miljoonaa saamme uusien lainojen summaksi 42 miljoonaa markkaa, jonka vuotuinen lyhennys olkoon 2 400 000 markkaa. Jotta korkoja ym. ei tarvitsisi maksaa hopeassa, ehdotetaan lahjoitustilojen lunastamiseksi kotimaista, ei ulkomaista lainaa. Ei ole luultavaa, että Hypoteekkiyhdistyksen otettua lainansa ja lainattua sen edelleen ulos, maassa olisi paljoakaan yksityistä pääomaa vapaana. Jokin määrä olisi s...

Paikat:

Asiat:

Joukahainen nro 5, 1864: Puhe M. A. Castrénin haudalla

Päivämäärä:

10.4.1864

12. toukokuuta 1852. Kuka paljon surua nähnyt voi täällä sanoa seisseensä tällaisen haudan ääressä? Ei kukaan, ei varmasti kukaan tässä maassa. Emmehän ole ennen nähneet sellaisen elämänuran kehittymistä ja täyttymistä kuin katsoessamme tätä miestä, jonka kylmenneelle tomulle nyt jätämme jäähyväiset. Sellaista menetystä, jota hänen toimintansa menettäminen merkitsee, ei kukaan mies tässä maassa ole kokenut. Eikä hänen jälkeensä elävien joukossa ole ketään toista Suomen miestä, jonka poismeno olisi yhtä pahoin lamauttanut toiveemme. Millainen siis oli hänen elämänsä suuri arvo meille? Hän ...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Asiat:

Ystäväpiiri

Artikkeli Suomen rahalaitoksesta Russkij Invalid -lehdelle, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

– – Te pyydätte myös kaikenlaisten huhujen takia tietoa rahan arvon parantamisesta ja Venäjän setelirahan luotosta tässä maassa. Meidän rahalaitostamme koskeva tarina on pitkä. Haluan kuitenkin yrittää antaa siitä teille niin lyhyen esityksen kuin suinkin mahdollista. Vuodesta 1809 lähtien, jolloin Suomi yhdistyi Venäjän kanssa, oli maassa kierrossa kahdenlaista setelirahaa, Venäjän bankoassignaatteja ja Ruotsin seteleitä, joilla molemmilla oli jatkuvasti kasvava agio hopeaan. Mutta jo 1830 tapahtui Ruotsissa realisaatio, jonka seurauksena 4 riikintaalarista seteleinä sai Ruotsin Pankissa y...

Asiat:

Vastine nimimerkille E–s. joka oli lähettänyt FAT:lle Pohjois-Karjalan tilannetta koskevan kirjoituksen, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

Nimimerkki E–s on lähettänyt Allmänna Tidningen -lehdelle kirjoituksen Pohjois-Karjalan tilanteesta. Mitä hra E–s katsoo sellaisten esitysten voivan hyödyttää, sitä ei voi tietää. Sen, mikä kirjoituksessa on perusteltua, saattaisi E–s voida olettaa välttämättä olevan läänin kuvernöörin tiedossa, ja samoin hän voisi pitää vähemmän harkittuna julkistaa tietoja, joiden oikeellisuudesta hänellä ei ole varmaa tietoa. Jälkimmäisiin kuuluu tieto, että rahvaan täytyy maksaa rahalla kruunulta saamansa viljalainat. Juuri niissä Kuopion läänin seurakunnissa, joita kirjoittaja näyttää tarkoittavan, on ...

Henkilöt:

Antell, Samuel Henrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Katovuodet

Artikkeli viljakaupasta ja hätäaputoimista, konsepti

Päivämäärä:

17.2.1865

Viime aikoina ovat sanomalehdet puuhailleet paljon viljakauppaa ja hätäaputoimia koskevien kysymysten parissa. Valitettavaa tässä keskustelussa on se, että siihen eivät osallistu ne henkilöt, jotka tuntevat olot maan hätää kärsivissä osissa – ja että sitä käyvät eivät edes ole perehtyneet kuvernöörien satokertomuksiin ja virallisiin hätäaputoimia koskeviin ilmoituksiin, puhumattakaan että olisivat yrittäneet muulla tavoin hankkia tarvittavia tietoja. Tästä seuraa, että yleinen mielipide välttämättä tulee johdetuksi harhaan niin kyseisen hädän laadun ja vaikeusasteen suhteen kuin myöskin mit...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 58, 10.3.1865: [Palkkaneljännesten maksaminen]

Päivämäärä:

10.3.1865

Vaikka lehdissä julkaistut, palkkaneljännesten maksamista täkäläisestä rahastosta koskevat tiedot eivät ole vähääkään luotettavia, olosuhteet eivät salli myöskään niistä vaikenemista. Valtio ei voi suorittaa maksuja muussa rahassa kuin mitä se on valtiontuloina saanut ja mitä sillä on hallussaan. Kun viime aikoina venäläisiä seteleitä on tullut valtionkassaan tavallista enemmän, niin että käytettävästä varannosta 28. helmikuuta merkittävä osa oli venäläistä rahaa, oli 1. maaliskuuta maksettaviin palkkaneljänneksiin pakko käyttää osittain tätä rahaa. Tämän johdosta palkat maksettiin puoliksi...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 71, 27.3.1865: Uudesta leimapaperista

Päivämäärä:

27.3.1865

Voidaan yleensäkin kysyä, onko yleisessä asetuksessa syytä mennä hallinnollisia yksityiskohtia koskeviin määräyksiin etenkin, kun taustalla ei ole mitään erityistä kokemusta määräysten soveliaisuudesta. – Kun lainsäätäjä ei halua jättää mitään hallintoa hoitavien ymmärryksen ja harkinnan varaan, seuraus on määräysten ja vastamääräysten tavanmukainen moninaisuus. Tällaisten määräysten joukkoon voinee lukea leimapaperiveroa koskevaan säädökseen sisältyvän yksityiskohtaisen määräyksen leimapaperin väristä, muodosta ym. ulkoisista seikoista. Joka tapauksessa luulisi olevan selvää, että sanotut ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 166, 21.7.1865: [Huhut valtionlainan ottamisesta]

Päivämäärä:

21.7.1865

Niiden pelkojen rauhoittamiseksi, joita huhu uuden kotimaisen valtionlainan ottamisesta näyttää aiheuttaneen, voi olla apua seuraavista tiedoista: Lainan tarkoitus on säätyjen päättämien uusien kulkuyhteyksien toteuttaminen. Se otetaan vuosina 1865–67 ja maksetaan takaisin vuosina 1873–75 säätyjen äsken mainittuun tarkoitukseen myöntämistä varoista. Toistaiseksi lainataan kuitenkin vain 1 200 000 markkaa. Niin sanottuja Saimaa-seteleitä on nimittäin yhä liikkeellä mainitun summan verran. Rahat niiden lunastamiseksi ovat valmiina kuoletusrahastossa. Mutta kun mainittua 15 vuoden maksuajalle ...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 264, 13.11.1865: [Rahauudistus, se suuri oikeudenmukaisuus ja hellä huolenpito isänmaastamme]

Päivämäärä:

13.11.1865

Se suuri oikeudenmukaisuus ja hellä huolenpito isänmaastamme, jota rahanuudistusta koskevat määräykset sille nyt viestittävät, ei ole vähäisin niistä monista asioista, joista Suomen on kiittäminen nyt hallitsevaa armollista hallitsijaa. Kunpa jokainen Suomen asukas tässä yhteydessä muistaisi, että tämäkään hyvänteko ei ole vain Suomen suuriruhtinaan määräys, vaan suuren Venäjän keisarikunnan mahtavan itsevaltiaan tekemä myönnytys. On ilahduttavaa tietää, että toimenpide ei aiheuttanut minkäänlaista aineellista tappiota keisarikunnalle. Venäläisen setelirahan yleisen käypyyden lakkaaminen Su...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 274, 24.11.1865: Suomen Pankin katsaus hypoteekkirahastosta

Päivämäärä:

24.11.1865

Suomen Pankin nyt julkaisema katsaus hypoteekkirahaston juuri päättyneen lokakuun tilanteeseen osoittaa, että liikkeessä oleva setelikanta kohosi 27 563 000 Suomen markkaan. Sitä vastaan rahastossa oli varoja: Metallista valuuttaa sekä saatavia rahapajalta ja pankin ulkomaisilta asiamiehiltä 17 346 000 Venäläistä setelirahaa 824 000 Korollisia venäläisiä obligaatioita 2 563 000 yhteensä 3 387 000 joka 82 %:n mukaan vaihdettuna vastaa 2 777 000 yhteensä 20 123 000 Josta vähennetään pankin talletusvelat 1 086 000 jää 19 037 000 Tämä osoittaa, että pankilla oli liikkeessä olevaa setelistöä vas...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Pankkilaitos