Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1862: Lehden lukijoille

Päivämäärä:

2.1.1862

Lehden kunnioitetut lukijat tietävät, ettemme ole koskaan puolustautuneet mitään tämän lehden kirjallista arvoa koskevaa arviointia vastaan. Tämä on johtunut periaatteesta, koska mielestämme kirjailija toimii sekä epäasiallisesti että naurettavasti, jos hän istuutuu todistelemaan oman neroutensa tuotteiden ansioita. Samoin kuin olemme jättäneet tuollaiset arvioinnit omaan arvoonsa olemme myös enimmäkseen olleet piittaamatta siitä, että maassa on olemassa sanomalehdistö. Jos lukija suvaitsee vilkaista menneiden vuosikertojen sisällysluetteloita, hän voi vakuuttua tästä. Hän havaitsee, että o...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1862: Uusivuosi 1862. Suomi

Päivämäärä:

1.2.1862

Kenenkään mielikuvitus ei vuoden 1861 alussa kyennyt hahmottamaan kuvaa siitä, mitä tuona vuonna Suomessa tapahtui. Uskottiin, että keis. senaatin ehdotus valtiopäiville annettavista esityksistä esiteltäisiin Hallitsijalle varsin pian vuoden alkupuolella – ja oli aivan luonnollista, että tämän ehdotuksen perusteella hyväksyttyjen esitysten toivottiin olevan vuonna 1862 valmiita säädyille annettaviksi. Vaikka aika-arvio oli väärä, vuosilukuun ei pitäisi tuijottaa liikaa. Suomen kansan asemassa oleva kansa unohtaa helposti, että sen toivomusten toteutuminen riippuu menneisyyden luomista olois...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

15.3.1862

M. Alexander Castrén's Reisen u. Forschungen V. Kleinere Schriften [M. A. C., Matkoja ja tutkimuksia 5. Lyhempiä kirjoituksia]. Pietari 1862. Tämä nide päättää sarjan, ja sen on toimittanut sarjan muutkin osat julkisuuteen saattanut akateemikko Schiefner, niin Castrénin muiston kuin Suomenkin kannalta ansioitunut mies. Matkakuvaukset käsittävät kaksi osaa, kahdessa osassa on julkaistu kansatieteelliset ja tarustoa koskevat luennot, ja käsillä oleva osa on julkaisuohjelman tämän jakson viides. Ohjelman toisessa jaksossa julkaistaan seitsemässä osassa kieliopilliset ja sanastotyöt, joiden p...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Schiefner, Franz Anton von

Lönnrot, Elias

Lagus, Robert Erik

Platon

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Lindelöf, Lorenz Leonard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Sananvapaudesta

Päivämäärä:

15.3.1862

Joka kauan sitten on oivallettu ja selvästi havaittu, että Euroopan kansojen historiassa viimeksi kuluneiden kolmen neljännesvuosisadan luonteenomaisin piirre on ollut pyrkimys poliittiseen vapauteen. Ja yhtä varmana voidaan pitää sitä, että tämä ajanjakso päättyy pian, koska useimmat Euroopan kansat ovat pian saavuttaneet tavoitteen. Pääasiahan on, että on syntynyt valtiojärjestys, joka antaa hallituille oikeuden osallistua lakien säätämiseen ja hallitustoimiin. Itseverotusoikeus merkitsee tätä osallistumista hallitustoimiin. Monia toivottavia säädöksiä saattaa siellä täällä ja kaikkialla ...

Henkilöt:

Ptolemaios, Klaudios

Kopernikus, Nikolaus (Mikolaj Kopernik)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4,huhtikuu 1862: Painovapaudesta Suomessa

Päivämäärä:

1.4.1862

Aiemmin julkaistussa artikkelissa ”Sananvapaudesta” olemme yrittäneet osoittaa, että sen vaatimisen oikeutus riippuu kunkin kansan sivistystasosta. Olemme tällöin jättäneet sivuun joukon tavanomaisia pohdiskeluja sananvapauden tuottamasta hyödystä, koska minkä tahansa asian punnitseminen hyödyllisyyden kannalta tuottaa väistämättä epävarman tuloksen ja koska tätä puoltavat todisteet voidaan aina torjua vastatodisteilla. Se toteamus riittää, ettei ihminen olisi järjellinen olento ilman viestien vaihtamista muiden ihmisten kanssa, sillä järjellisen tietämyksensä hän saa perinteestä – ilman si...

Henkilöt:

Napoleon I (Bonaparte)

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Stagnelius, Erik Johan

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Painovapaus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Rautatiet

Päivämäärä:

1.4.1862

Kaikenlaisia uusia rataehdotuksia näkyy nousevan esiin samaan aikaan, kun rautateiden rakennustyöt lopetetaan. Ensiksi mainittu seikka tuskin aiheuttaa vahinkoa, niin kauan kuin suunnitelmat pysyvät suunnitelmina; jälkimmäinen on todellinen tappio kansakunnalle. Ehdotus, jonka mukaan olisi luovuttava sisämaan vesistöjen yhdistämisestä kanavilla mereen ja rakennettava sen sijaan rannikon suuntaisia rautateitä, ei voi olla vakavaksi tarkoitettu. Sellainen hanke olisi kohtuuton maassa, jonka ainoana liikenneväylänä on meri ja jossa Saimaan kanava on yhä ainoa helpotusta tuonut yhteys tälle val...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Tiedotus

Päivämäärä:

1.4.1862

Finl. Allm. Tidningin nro:ssa 112 on julkaistu tähän lehteen kohdistettu hyökkäys otsikolla ”Aiheellinen kysymys”. Kyseessä on lehtemme viime numerossa esitetty käsitys venäjän kielen opetuksesta maan kouluissa: ”Tästä saadaan osaksi kiittää vuonna 1855 asetettua koulukomissiota, joka koostui maan piispoista ja muista teologeista.” Myös vastattaessa epäoikeudenmukaisena pidettyyn syytökseen on pysyttävä totuudessa. Näin ei kysymyksen esittäjä, Entinen komission jäsen, ole menetellyt. Hän sanoo: ”Koulujärjestyksessä, joka on annettu 6. marrask.1843, osoitetaan yläalkeiskoulun neljälle luokal...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Suometar nro 20, 23.5.1862: On malja juotu kunniaksi miehen

Päivämäärä:

23.5.1862

[suomeksi] On malja juotu kunniaksi miehen, joka meistä eroavi, mutta joka, niinkuin toivomme, vielä monet vuodet on kansallisuuttamme henkensä töillä valaiseva, edistävä. Seisoi ei monta aikaa sitten hänen rinnallansa mies toinen, osallisena hänen vaikutuksessansa, meidän rakkaudessa hänen vertaisensa. Eli meidän keskellä Castrén. Hänen muistonsa kyllä on meissä niinkuin koko Suomen kansassa pysyvä. Sopii tätä kuitenki tässäkin tilassa sanalla, kahdella todistaa. Suomen kansa on vähänen: vähälukunen, vähillä maansa ja taivaansa avuilla varustettu, kovilta elämänsä vaiheilta vähäksi ahdis...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1862: Mielipiteitä kotimaisesta sanomalehdistöstä

Päivämäärä:

2.5.1862

Yleisö ja sanomalehdet ovat luullaksemme jollakin tavoin sokaistuneita, kun pitäisi tarkastella kotimaista sanomalehdistöä ja sen toimintatavan vaikutuksia. Toivoisimme, että meillä ei olisi mitään huomauttamista tuosta lehdistöstä, mutta velvollisuutemme on pyrkiä valistamaan yleisöä asiasta, joka koskee läheisesti koko maata. Emmekä tällöin tietenkään voi välttää sen mainitsemista. Koskettelemme sen luonnetta kuitenkin mahdollisimman vähän. Ruotsalaisella Aftonbladetilla, jolle toisin kuin kilpailijalleen [Nya] Dagligt Allehandalle on ominaista kehnojen kirjeenvaihtajien käyttäminen, on t...

Henkilöt:

Askelöf, Johan Christoffer

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1862: Rahakysymys

Päivämäärä:

2.5.1862

Toivomme koko Suomen kansan tavoin, ettei tämän kysymyksen ratkaisemista enää tarvitse odottaa edes monta päivääkään. Se on luultavasti ratkaistu, jo ennen kuin lehden tämä numero näkee päivänvalon. Venäläisen setelirahan arvo on nykyisin virallisesti 10 ½ prosenttia sen nimellisarvoa vähäisempi, ja tämä kurssi on ollut voimassa jo pitkään. Tämä toimenpide ei ole oikeastaan aiheuttanut mitään muutosta. Henkilöllä, jolla oli 12. toukokuuta hallussaan ruplan seteli, oli varoja vain 89 ½ kopeekkaa. Toukokuun 13. päivänä hän saattoi tätä seteliä vastaan saada nämä 89 ½ kopeekkaa hopearahana, mi...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Machiavelli, Niccolò

Nesselrode, Karl Robert von

Paikat:

Asiat: