Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1860
System af samfundsekonomins läror – ett försök af Axel Liljendstrand [Yhteiskuntataloustieteen oppijärjestelmä – tutkielma, kirjoittanut Axel Liljenstrand]. Vihko 1. H:ki 1860.   Vaikka tämän teoksen kirjoittaja on antanut käsittelemälleen tieteenalalle uuden nimen yhteiskuntataloustiede, jokainen lukija havaitsee helposti, että kyseessä on yleensä kansantaloustieteeksi sanottu ala. Kirjoittaja ilmoittaa nimenmuutoksen syyksi käsityksensä, että sana kansantalous viittaisi oppiin, joka tarkastelee nimenomaan yksittäisen kansakunnan taloutta, vaikka tämän tieteen pitäisi selvittää yleisesti k...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Kuntalaitoksen uudistamisesta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Puoli vuotta sitten asetetun kunnallislainsäädäntökomitean neuvottelujen tulokset eivät ole vielä yleisessä tiedossa. Sen neuvottelut koskivat maalaiskuntaa. Lienee arvailujen varassa, milloin sen perustamisesta koituu jotain hedelmää. Siltä voisi kiistatta toivoa parempaa kunnan asioiden hoitoa ja ennen kaikkea parempaa henkeä siihen. Mutta samaa voidaan täydellä syyllä sanoa kaupunkikunnasta. On olemassa pettämätön keino herättää ja elävöittää tuota henkeä. Ja jos siihen turvaudutaan, ei hallituksen myöskään tarvitse erityisemmin huolehtia kuntalaitoksen järjestämisestä. Kunnat kyllä huol...
Paikat: 

Olivia Wennbergiltä

Päivämäärä: 
3.6.1860
3.6.1860   Hyvin rakas lankoni!    On kulunut kauan siitä, kun viimeksi sain tietoja Sinulta, vanha lankomieheni, ja niinpä nyt tartun kynään kirjoittaakseni muutaman rivin – tiedänhän toki kuitenkin, että langon ajan ovat vieneet muut tärkeämmät tehtävät, mutta uskon silti, että olet toisinaan edes ohimennen pikkuisen ajatellut minua. Vivasi onnittelee Sinua tohtorinhatusta [Snellman promovoitiin kunniatohtoriksi 3.6.1860]. Toivottavasti se pukee sinua oikein hyvin ja ennen kaikkea kannat sitä terveenä ja iloisin mielin. Olisipa ollut hauskaa nähdä, miten otit hatun vastaan ja nuoret maist...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Saksalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1860
Literaturgeschichte des achtzehnten Jahrhunderts von Hermann Hettner. 2:er Teil. Geschichte der französischen Literatur im 18:en Jahrhundert [H. H., 1700-luvun kirjallisuuden historia 2. Ranskalaisen kirjallisuuden historia 1700-luvulla]. Braunschweig 1860.   Tämän lehden vuoden 1858 vuosikerrassa on julkaistu saksalaisesta aikakauslehdestä lainattu varsin lavea esittely tämän teoksen ensimmäisestä osasta. Olemme sittemmin saaneet tilaisuuden perehtyä siihen lähemmin ja voimme puolestamme suositella sitä lukijoillemme mitä lämpimimmin. Kirjallisuushistorioita kirjoitetaan varsin yleisesti p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Toimituksen huomautus edellisen johdosta

Päivämäärä: 
1.7.1860
Olemme kiitoksen velkaa kirjoituksen lähettäjälle vuoden 1843 lukio- ja koulujärjestyksen päiväystä koskevasta tarpeellisesta korjauksesta. Erehdys johtui siitä, että Porvoon hiippakunnassa vanhan järjestyksen noudattaminen päättyi lukuvuonna 1842–43 ja uusi otettiin osittain käyttöön lukuvuonna 1843–44. Koulunsa päättävien oppilaiden nykykielten taidosta aiemmin ja viime aikoina esitämme seuraavat tosiasiat: Oulun koulusta vuonna 1822 yliopistoon saapuneet ylioppilaat olivat lukeneet: saksan kielessä Stridsbergin ja Heinrichin lukukirjat (tavallisilla oppitunneilla) ranskan kielessä Gedike...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Kielen olemuksesta

Päivämäärä: 
1.7.1860
K. Claësonin julkaiseman Nordisk Universitetstidskriftin vuoden 1858 neljännessä numerossa on ilmes­tynyt tämän, valitettavasti kuoleman tieteellisten pyrintöjen parista jo varhaisessa iässä tempaaman kirjoittajan tutkielma ”Kielen alkuperästä ja olemuksesta”. Tämä tutkimus sekä muutamat samassa numerossa julkaistut kielitieteellisten teosten arvostelut paljastavat kirjoittajan epätavallisen lukeneisuuden tälläkin alalla samoin kuin hänen kykynsä ymmärtää ja eritellä sillä esiin tulevia kysymyksiä. Kuten lukijamme jo tietävät, hänen keskeisin tutkimusalansa oli filosofia. Claësonin mainittu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Mahdollisuudesta rikollisten siirtoasutukseen maassamme

Päivämäärä: 
1.8.1860
Kun lukee tietoja muissa maissa sovellettavasta rikollisten karkotusrangaistuksesta, ei voi välttää ajatusta, että jokaisen maan, jossa tähän mahdollisuuksia on, pitäisi voimakkaasti pyrkiä palauttamaan asutustoiminnan avulla inhimilliseen ja hyödylliseen elämään ne ihmiset, joita nyt tuhatmäärin viruu vankiloissa ja kuritushuoneissa, tavallisesti vain yhä paatuneempina ja valmiina jatkamaan aloittamaansa uraa, jos vain saisivat siihen tilaisuuden. Vielä tarpeellisempaa tämä olisi niille, jotka vapautetaan kärsimänsä rangaistuksen jälkeen ja joista sangen suuri osa palaa vankiloihin. Vankil...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1860: Rautatie ja rautatiet

Päivämäärä: 
1.9.1860
Muutamia kuukausia sitten julkistettiin rautatietyön päällikön [K. A. L. Stjernvall] laatima kertomus töiden edistymisestä. Tämä kertomus käsitteli vain hankkeen teknistä puolta. Se ei ollut yleisölle tarkoitettu, eikä se voinut sisältää mitään, mikä sitä olisi ensi sijassa kiinnostanut. Suurta yleisöä eivät kiinnosta tiedot erilaisten töiden määrästä ja niiden kustannuksista. Se, mitä halutaan tietää, ovat töiden kokonaiskustannukset, ja samoin halutaan saada varma tieto siitä, että nämä kustannukset ovat pienimmät mahdolliset, ja että ne eivät ainakaan sisällä huonosta taloudenpidosta joh...
Paikat: