Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?

Päivämäärä:

2.1.1860

Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta. Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan sieltä ostettua tuontitavaraa, täytyy se, mitä puuttuu, maksaa käteisellä. Useimmissa valtioissa on sillä tavoin poistuva raha hopeaa tai kultaa. Mutta esim. niissä valtioissa, jotka kuuluvat Saksan tulliliittoon, joissa Preussin paperiraha on yleisesti käypää, voi hyvin käydä niin, että erotus ma...

Henkilöt:

Borgström, Henrik nuorempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.1.1860

Ett litet ord i stora frågor af A. E. Arppe. Helsingfors 1860. [Pieni sana suurista kysymyksistä, kirj. A. E. Arppe. Helsinki 1860.] Ur dagens frågor, ett vågadt projekt af Fredr. Cygnaeus. Helsingfors 1860. [Päivän kysymyksistä, uskalias hanke, kirj. Fredr. Cygnaeus. Helsinki 1860.] Kotimaisessa kirjallisuudessa on eloa, kuten näkyy. Se on ehtinyt brosyyreiden aikaan. Toisen vihkosen kirjoittaja pitää myös tällaisen lehtisen muotoa selvästi parempana kuin kirjan ja aikakauslehden. Brosyyreillä on kiistatta tätä nykyä myös eurooppalainen merkitys. Mutta pelkäämme kunnioitetun tekijän unoh...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Helsingfors Tidningar nro 19, 14.2.1860: Helsingfors Tidningar -lehden toimitukselle

Päivämäärä:

14.2.1860

Meille lähetettiin tämä rahatilannetta koskevaan kysymykseen liittyvä repliikki: Ottaen huomioon, että alla oleva sisältää ainoastaan eräiden Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistujen väärien tietojen oikaisuja, ja että Litteraturbladet för allmän medborgerlig bildning on levikiltään vähäinen, mikä tekee mahdottomaksi, että näiden oikaisujen julkaiseminen kyseisessä lehdessä toisi ne Helsingfors Tidningar -lehden suuren lukijajoukon tietoon, antanee toimitus hyvyydessään lehtensä palstoilla tilaa seuraavalle lyhyelle varaukselle: Herra Henrik Borgström on sarjassa allekirjoitetulle os...

Henkilöt:

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Mitä tekemistä kansakunnan kielellä on yleisinhimillisen sivistyksen kanssa

Päivämäärä:

1.2.1860

Aiemmin julkaistussa artikkelissa pyrimme osoittamaan, mitä tiede opettaa yleisinhimillisen ja kansallisen sivistyksen välisestä suhteesta. Lukija lienee tästä esityksestä havainnut, että tieteellinen käsitys ankkuroituu lujasti todellisuuteen, jossa ei ole koskaan ilmennyt yleisinhimillistä sivistystä sellaisenaan, vaan ainoastaan erillisiä kansallisia sivistysmuotoja. Pääpaino annettiin sille seikalle, että oikeutta ja vääryyttä on maailmassa ollut ainoastaan sikäli kuin kunkin kansan käsitys oikeasta ja väärästä ilmenee sen tavoissa, laeissa, yhteiskunnallisissa laitoksissa, sisä- ja ulk...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Myös sananen rahakysymyksestä

Päivämäärä:

1.2.1860

Ei hyödytä mitään jatkaa rahakysymyksen polemiikkia hra H. Borgströmin Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistuja kirjeitä vastaan. Hra H. B. huolehtii edelleen siitä, että hänen yleisönsä ei saa tietää, mitä me olemme tästä kysymyksestä tuoneet julki, kun taas hän on nähnyt vaivaa opettaakseen samaiselle yleisölle, että olemme väittäneet koko joukon sellaista mitä emme ole väittäneet. Kysymyksen selvittämisessä ei voiteta mitään senkaltaisella polemiikilla. Onhan selvää, että H. B. ei kykene näkemään niin menetelmänsä kelvottomuutta kuin myöskään lausumiensa mielipiteittensä virheellisyyt...

Henkilöt:

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)

Malmström, Bernhard Elis

Grafström, Anders Abraham

Afzelius, Anders Johan

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Beskow, Bernhard von

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Kullberg, Nils Axel

Harald Kaunotukka (Hårfager)

Bjursten, Anders Herman

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kaarle XI

Hauch, Johannes Carsten

Dietrichson, Lorentz Henrik Segelcke

Richardt, Ernst Christian

Anderson, Anders

Nybom, Johan

Oskar II (Oscar Fredrik)

Strandberg, Carl Wilhelm August

Andersen, Hans Christian

Björnson, Björnstjerne Martinius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Toimituksen huomautus artikkeliin oikeustieteen merkityksestä

Päivämäärä:

1.3.1860

E. S:n luentomuistiinpanoja Historiallisen koulukunnan perusajatus, synty ja kehitys Kunnioitetun kirjoittajan hieman hämärästä ja tieteeseen perehtyneille suunnatusta esitystavasta huolimatta toimitus haluaa uskoa, että nyt päättynyt artikkelisarja voi myös virittää kiinnostusta tiedettä kohtaan. Toimitus saanee oikeustieteeseen perehtymätöntä lukijaa varten lisätä seuraavan: Tämä tiede on viime aikoina jaettu filosofiseen, historialliseen ja dogmaattiseen osaan. Filosofisen oikeustieteen pitäisi johtaa oikeuden käsitteestä kaikki oikeuden erityiset muodot; historiallisen oikeustieteen t...

Henkilöt:

Christiansen, Johannes

Gans, Eduard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad 3, maaliskuu 1860: Innostus ja sivistys

Päivämäärä:

1.3.1860

Toivomme, ettei kukaan pidä liian rohkeana tai liiallisena intoiluna aiettamme vastata muutamalla sanalla kokonaiseen kirjaan, joka on ollut jo kuukausia yleisön käsissä, etenkin kun olemme jo kauan sitten kertoneet kirjasta ja selostaneet sen sisältöä siltä osin kuin se on vastapuheenvuoro meidän aiemmin aiheesta esittämiimme huomautuksiin. Lehtemme lukijat varmaan muistavat, että viime marraskuun numerossa esitetyt huomautukset kohdistuivat lähinnä väitteeseen: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho” Tämä väite on esitetty yliopiston nykyisen...

Henkilöt:

Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Filosofia

Litteraturblad nro 4 ja 5, huhtikuu ja toukokuu 1860: Opettajainkokouksista ja kouluhallituksesta

Päivämäärä:

2.5.1860

I Ei voida kiistää, etteikö uusi henki liikkuisi tällä hetkellä maamme opettajakunnan keskuudessa. Tästä todistavat ne julkiset vaatimukset koululaitoksen uudistamisesta, joita opettajilta lähtee yhä lukuisimpana. Myös tässä lehtemme numerossa on yksi sellainen opettajan laatima tiedonanto. Toinen merkki tästä hengestä näkyy siinä miten sinnikkäästi on vaadittu opettajainkokousta. Myös tämä vaatimus, kuten useat lehdissä julkaissut valmistelevissa kokouksissa laaditut sopimukset osoittavat, nousee vakaasta käsityksestä, että nykyinen asiaintila ei ole tyydyttävä. Jos muistetaan, että viimek...

Henkilöt:

Aschan, Peter Adolf

Pestalozzi, Johann Heinrich

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.4.1860

Reseberättelse jemte betänkande, folkskolfrågan af Uno Cygnaeus [Uno Cygnaeuksen matkakertomus sekä kansakouluasiasta esittämä mietintö.] Tämä Finlands Allmänna Tidningin liitteenä jaettu ja muutenkin virallisesti levitetty julkaisu on jo kaikkien käsissä. Sijoitamme kirjasen otsikon tämän lyhyen kirjallisuuskatsauksemme alkuun pelkästään ilmaistaksemme ilomme siitä, että kansakoulukysymyksessä on sentään jo edetty niin pitkälle, että maassamme on mies, joka on ottanut kansakoululaitoksen perustamisen opintojensa ja elämäntyönsä yksinomaiseksi kohteeksi. Koska kirjanen sisältää pelkästään...

Henkilöt:

Cygnaeus, Uno

Lagus, Robert Erik

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Laurén, Ludvig Leonard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus