Teollisuus

Meidän päiviemme politiikka, julkaisematon sanomalehtikirjoitus

Päivämäärä:

30.12.1870

Joka haluaa ymmärtää ja arvioida aikansa poliittisia pyrkimyksiä, ei saa rajoittaa katsettaan vain tämänhetkiseen, vaan hänen tulee tuntea ja ymmärtää aikaisemmat historialliset ilmiöt, joista nykyisyys on noussut esiin – tämä on yleisesti tunnustettu vaatimus. Valtiomiehet kaikilla tasoilla toimivat toki näennäisesti tällaisesta tarkastelusta riippumatta. He hoitavat tämän hetken valtiollisia etuja suunnilleen samalla lailla kuin yksityishenkilö ponnistelee hyvinvointinsa takia, arvioiden ainoastaan mahdollisuuksia sen edistämiseksi. Kokemus todistaa kuitenkin yhdessä ajattelun kanssa, ett...

Henkilöt:

Napoleon I (Bonaparte)

Ollivier, Émile

Napoleon III

Carlyle, Thomas

Cavour, Camillo Benso di

Garibaldi, Giuseppe

Bismarck, Otto Eduard Leopold

Asiat:

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö sahausmaksujen lakkauttamisesta, lausunnot valtiopäivillä 13.4.1872

Päivämäärä:

13.4.1872

Herra Snellman: Hallituksen tulee aina luottaa tieteen tunnustamiin valtiontalouden suuriin periaatteisiin. Nämä periaatteet eivät ole, niin kuin väitetään, pelkästään teorioita, vaan laajan kokemuksen, monien vuosien ja monien maiden kokemuksien pohjalta syntyneen järjestelmän mukaisia oppeja. Olisi toivottavaa ettei tällaista luottamusta puuttuisi myöskään edustajien kokouksesta, ja koska valiokunta ja, kuten olen kuullut, moni kunnioitettu puhuja tässä kunnianarvoisassa säädyssä, tunnustaa ja pitää totena periaatetta, että vientitullia ei pidä olla olemassa, niin siinä on myös pysyttävä,...

Paikat:

Asiat:

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1873

Päivämäärä:

16.3.1873

[suomeksi] H[yvät] H[errat] Kulunut on taas vuosi Kirjallisuuden Seuran toimien ajanlaskussa. Seuran vaikutus toki on niin tasainen ja vakaa, ett’ei se järeämmillä pykälillä eroita vuosilukujansa, toista toisesta. Ja on se otollisin vuoden vaiheen merkitys, jos Seura vuosipäivänään voipi paraiten luoda silmänsä tulevan vuoden toimiin. Sillä siinä on todistus elähyttävän hengen aina eteenpäin Seurassa liikkuvan, kuin joka tuleva vuosi Seuralle tarjoo runsasta ja tärkeätä työntekoa. Sihteerin vuosikertomuksesta on Suomen yleisö näkevä, että Seuran vaikutuksesta nyt menneenä vuotena voidaan to...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Johan Jakob

Enlund, Johan

Carger, Karl Emil

Collan, Torsten Gustav

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 81, 7.4.1876: Puhe Vilhelmin päivänä 1876

Päivämäärä:

7.4.1876

Kiitän herroja nöyrästi ja kohteliaasti jälleen tästä ystävällisestä muistamisesta. Herrat ovat osoittaneet minulle tätä hyväntahtoisuutta jo kauan, muistuttaneet minua aina luonnon kevään aikana hyväntahtoisesti meidän suomalaisen nuorisomme keväästä ja joka kerran elvyttäneet ja lujittaneet isänmaamme tulevaisuuteen kohdistuvaa iloista toiveikkuuttani. Luonnon keväässä ei herää uutta; se on aina saman vanhan paluuta. Hengen keväässä asia ei ole näin, hengen valtakunnassa jokainen uusi kevät tuo esiin jotakin uutta, jotakin, mitä maailmassa ei ole ennen ollut. Suomen nuorison näkeminen elv...

Paikat:

Asiat:

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä:

30.12.1876

I. Tie senaattiin Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Henkilöt:

Walleen, Carl Johan

Backman, Carl

Walleen, Carl Edvard

Walleen, Wladimir Alfons

Tengström, Johan Jakob

Rehbinder, Anna Elisabeth Charlotta (o. s. Hedenberg)

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nordenstam, Johan Mauritz

Aleksanteri II

Munck, Johan Reinhold

Armfelt, August Magnus Gustaf

Fredrik Vilhelm IV

Nikolai I

Menšikov, Alexander

Böningh, Gustaf Fredrik von

Fischer, Konstantin

Cygnaeus, Fredrik

Lille, Bengt Olof

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Ahlstubbe, Lars Isak (Stubben)

Rein, Gabriel

Schauman, Frans Ludvig

Rehbinder, Robert Henrik

Brunér, Frans Olof af

Antell, Samuel Henrik

Gortšakov, Alexander

Modée, Reinhold Gustaf

Tikkanen, Paavo

Hwasser, Israel

Arwidsson, Adolf Ivar

Palmén, Johan Philip

Rothschild, Amschel Mayer

Rothschild, Mayer Carl von

Rokassovski, Platon

Heimbürger, Ludwig Fredrik

Bergbom, Johan Erik

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Asiat:

Morgonbladet nro 21, 26.1.1877: Muutamia opettavaisia tietoja, jotka on poimittu ”Valtionrautateiden pääjohtajan kertomuksesta”

Päivämäärä:

26.1.1877

Nämä ”Kertomukset” ovat todellinen ihmetyksen aihe sille, joka ei tunne mekaniikan syntyjä syviä, niin monipuolinen on niiden kohde ja niin yksityiskohtiin käyvä on sen tilastollinen käsittely. Kaiken kaikkiaan on tunnustettava, että valtionrautateillä palvellaan hyvin. Ei kuulu ainuttakaan valitusta matkustajilta tai tavarankuljettajilta – paitsi puukauppiailta ym. jotka kaikki haluavat tavaransa perille kun suhdanteet ovat hyvät. Yhtään onnettomuutta ei ole sattunut. Junien kulku on säännöllistä. Yhtään kavallusta ei tiettävästi ole sattunut. Ja selonteko on, kuten sanottu, hämmästyttävä....

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 115, 116 ja 118, 18., 20. ja 22.5.1878: Liiketaloudellinen asema

Päivämäärä:

18.5.1878

I On tunnettua, että liike-elämän sairaalloisuus on vanhaa. Sen perussyynä eivät ole sodat, vaan se tavallinen, yltiökeinottelu. Itävallan suuren romahduksen juuret lienevät olleet lähinnä pörssipetkutuksissa. Mutta sen mukaan mitä yleisesti kerrotaan, oli Saksan romahduksen syynä vähintäänkin yhtä paljon teollisuuden todellinen yltiökeinottelu. Sodan aikana oli sekä kotimainen kulutus vähentynyt että vientituotanto laskenut, osaksi koska meri oli Saksalta suljettu. Sodan loppumisen jälkeen piti maan sisällä täyttää teollisuustuotteiden tarve sekä väestölle että armeijoille ja vastata kasva...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 175, 31.7.1878: Venäjän valtiovarainministeri Reuternin ero

Päivämäärä:

31.7.1878

Venäjän valtiovarainministeri Reuternin ero on saanut lehdistössä aikaan yleensä tunnustavia arvioita hänen neljätoistavuotisesta virkatoimestaan. Eilispäivän Morgonbladet sisälsi otteen Venäjän Pörssilehden vastakkaisesta käsityksestä. Mainittu ei kovin arvostettu lehti osoittaa myös tässä lyhyessä otteessa olevansa protektionismin äänenkannattaja. Samaa näkökantaa ei ole suosinut ministeri, jonka aikana kohtuuttoman korkea tullitaksa alennettiin. Venäjän tullitulot ovat aina olleet verrattain mitättömät siitä yksinkertaisesta syystä, että ulkomaista tuotantoa olevia finanssitavaroita kute...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 187 ja 189, 14. ja 16.8.1878: Sosialismi

Päivämäärä:

14.8.1878

Sosialismi on siemenenä ja senhetkisinä vaatimuksina ollut olemassa kaikissa sivistyneissä maissa, kaikkina aikoina. Syynä on se, että niissä on pakosta aina yhteiskunnallista erilaisuutta. Se kasvaa sivistyksen myötä. Mitä enemmän kansan kansallisvarallisuus kasvaa sitä suurempia rikkauksia kerääntyy yksittäisten ihmisten käsiin. Erilaisuutta ei tasoita se, että myös rikkaiden määrä kasvaa. Omistamattomien määrä kasvaa suhteessa paljon enemmän. On itsestään selvää, että tämä erilaisuus ei herätä vain kateutta vaan myös tunteen kärsitystä epäoikeudenmukaisuudesta. Niin kauan kuin uskonnolla...

Henkilöt:

Lassalle, Ferdinand

Marx, Karl Heinrich

Bebel, Ferdinand August

Rothschild, Amschel Mayer

Darwin, Charles Robert

Schopenhauer, Arthur

Gambetta, Léon

Favre, Gabriel Claude Jules

Taine, Hippolyte Adolphe

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 64, 95, 134, 135 ja 217, 18.3., 26.4., 13. ja 14.6., 19.9. 1879 sekä nro 76, 3.4.1880: Asevelvollisuusasia

Päivämäärä:

18.3.1879

I Asevelvollisuuslaki on tosiasia, josta keskustelu on nyt turhaa. Ne pahantuulen ilmaukset, joita on voitu kuulla sieltä ja täältä, ovat sekä vaarattomia että huonosti asetettuja. Tuskin kukaan on epäillyt sitä, että asevelvollisuudesta tulisi rasite. Mutta hallitus ja säädyt ovat pitäneet sitä välttämättömänä ja katsoneet että maa voi sen kestää. Mutta tästä rasitteesta tulee mahdollisimman kevyt. Euroopan suurissa valtioissa sotaväki vie rauhantilassa 1 % väestöstä. Monissa pienissä maissa miesmäärä tuskin poikkeaa tästä suhteesta. Suomessa se on noin ¼ %. Liikekannalla sotaväki kasvaa k...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: