Teollisuus

Metsäteollisuuden uudistamisehdotus, lausunto senaatin talousosastossa 31.1.1867

Päivämäärä:

31.1.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Omasta puolestani olisin mieluiten vaatinut metsäylihallitukselta uuden, paremmin perustellun ja tosiasioihin nojaavan lausunnon ja asiaa koskevan esityksen. Sillä jokaiselle täytyy olla ilmeistä, että sahatukkien myynti kruunun metsistä ei riipu siitä, että maan sahanomistajat eivät olisi oppineet ymmärtämään, että valtio ei voi heidän yksityisen voitontavoittelunsa vuoksi lahjoittaa pois maan yhteistä omaisuutta. Tätä veruketta vastaan puhuvat terve järki ja ilmeiset tosiasiat. Yksikään sahanomistaja ei anna sahansa olla joutilaana, jos hän voi vähä...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä:

27.2.1867

Senaatin nyt käsiteltäväksi tullut, valtiovaraintoimituskunnassa laadittu ehdotus edellä mainituksi esitykseksi, joka enemmistöä edustaneitten senaattorien Snellman, Viktor Furuhjelm, Nordenheim ja kenraaliluutnantti Indrenius mielipiteen mukaisesti muutettuna on saanut seuraavan sanamuodon: ”Ehdotus armolliseksi esitykseksi Suomen säädyille koskien maassa sijaitsevien masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamista kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta. Joukko rautatehtaanomistajia on tekemässään alamaisessa aloitteessa esittänyt, että kun maan muut tehtaat on manufaktuuriprivilegioitt...

Henkilöt:

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Nordenheim, Mauritz Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Valtiopäiväesitys masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamisesta kymmenyksistä ja vasaraverosta, lausunto senaatin täysistunnossa 18.3.1867

Päivämäärä:

18.3.1867

…siihen senaattori Snellman ilmoitti, että senaattori, joka oli keisarillisen senaatin kyseisessä istunnossa osallistunut asian käsittelyyn, kun esillä oli kysymys valtiopäiville laadittavasta esityksestä Suomen masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamiseksi kymmenys- ja vasaraveron suorittamisesta, on luopuen siitä ehdotuksesta asiaa koskevaksi esitykseksi, jonka hyväksymisen puolesta senaattori oli silloin äänestänyt, nyttemmin erillisessä ehdotuksessa esittänyt yhteenvedon senaattorin tätä kysymystä koskevista, talousosastossa esittämistä ja keisarillisen senaatin yleisen täysistunnon ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Riihimäen–Pietarin radan kustannuslaskelmat, lausunto senaatin talousosastossa 23.3.1867

Päivämäärä:

23.3.1867

Tämän allekirjoittamisen jälkeen Senaattori Snellman luki ääneen näin kuuluvan asiaa koskevan mietinnön: 1. ”Ottaen huomioon sen tietämyksen, joka keisarillisella senaatilla on valtion varoista ja tarpeista, ei ole tarpeen todistaa, ettei voi olla olemassa mitenkään varmaa, että ehdotetun rautatien rakentamisen vaatimasta laina-annuiteetista tai korkotakuusta (2 830 400 mk) voitaisiin selvitä. Se, pystyisikö valtio kuitenkin antamaan jonkin suuruisen panoksen tähän tarkoitukseen, riippuu kokonaan tulevien satojen laadusta. Sillä 1. tyydyttävä sato vapauttaa valtion suurista ylimääräisistä m...

Paikat:

Asiat:

Herra Linderin anomus maaveron poistamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 2.4.1867

Päivämäärä:

2.4.1867

Herra Snellman: Ei suinkaan ole mitenkään varma asia, että maakoron maksaminen kruunulle olisi paras kaikista veroista, mutta uskoisin, että ne herrat, jotka ovat puhuneet siihen suuntaan, että maaveron sopimattomuus olisi koko maailman tunnustama asia, ovat sanoneet enemmän kuin pitäisi. Sillä onko maavero, toisin sanoen maakorko, jotain periaatteessa tuomittavaa, sen asian kohdalla mielipiteet jakautuvat aika lailla, sikäli kuin asiaa tunnen ja kykenen arvioimaan parhaimpien kansantalousoppineitten mielipiteitä tästä asiasta. Luultavaa myös on, että esim. Ranskassa maavero ei koskaan tule...

Henkilöt:

Linder af Svartå, Fridolf

Paikat:

Asiat:

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin hallituksesta ja hallinnosta, lausunnot valtiopäivillä 2. ja 4.4.1867

Päivämäärä:

2.4.1867

Herra Snellman: Haluaisin nöyrimmin pyytää lupaa lausua muutamia sanoja koskien pankkivaliokunnan lausunnon johdantoa, mikäli herra paroni ja maamarsalkka ei katso vääräksi, että sellaisella esityksellä viedään aikaa ja vaivataan säätyä. Pankkivaliokunta mainitsee ohimennen rahanuudistuksen sanoin, joista käy ilmi, että valiokunta tunnustaa tämän ”rahanuudistukseksi” kutsutun rahajärjestelmämme muutoksen merkityksen. Kuitenkin mietinnössä on lisäys, jossa sanotaan, että valiokunta ei ole ”katsonut asiakseen tarkastella tähän uudistukseen liittyviä toimenpiteitä.” Totta kyllä on, että nämä i...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö viinanvalmistuksesta kertyvän veron riittämättömyydestä, lausunnot valtiopäivillä 30.4., 1. ja 3.5.1867

Päivämäärä:

30.4.1867

Herra Snellman: On suuresti valitettava sitä, että valiokunta ei tällaisessa kysymyksessä ole voinut olla yksimielinen, kysymyksessä jossa mielipiteet tunnetusti ovat maassamme, ja kuten voidaan olettaa ja myös on jo osoittautunut, myös säätyjen sisällä niin erilaiset. Ei tiettävästi tule kysymykseen, että otettaisiin keskustelun kohteeksi ensin yksi valiokunnan ehdottamista vaihtoehdoista ja sitten toinen. Niinpä haluaisin kunnioittavasti esittää, että ritaristo ja aateli ensin päättäisivät, kumpi vaihtoehto otetaan keskustelun perustaksi. Oma mielipiteeni on, että jälkimmäistä vaihtoehtoa...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamisesta kymmenysraudan ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto valtiopäivillä 25.5.1867

Päivämäärä:

25.5.1867

Herra Snellman: En voi omasta puolestani esiintyä puhuakseni Hänen Majesteettinsa armollisia esityksiä vastaan, koska useimmissa esitysten käsittelemissä kysymyksissä minulla on ollut tilaisuus alamaisimmin esittää ajatukseni Hänen Majesteetilleen. Ja heti kun Hänen Majesteettinsa on tehnyt asiassa armollisen päätöksensä, on se minulle laki. Armollista esitystä vastaan esitetyt perusteet ovat, voin sanoa, vanha tarina, ne on myös esitetty Hänen Majesteetilleen armollisesti arvioitaviksi, mutta Hänen Majesteettinsa ei ole katsonut aiheelliseksi ottaa niitä huomioon. Hänen Majesteettinsa on t...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä:

27.5.1867

Oulussa 27.5.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori Herra Senaattorin varastojamme koskeva tiedustelu osoittaa, ettemme me täällä pohjoisessa ole jääneet unohduksiin monista ja tärkeistä valtiopäivätehtävistä huolimatta. Saanen siis jälleen kertoa jotakin oloistamme. Viimeksi tekemälläni [köyhäinhoidon] ruoturasituksen järjestelymatkalla Oulun kihlakunnassa havaitsin murheellisen rehupulan, joka vallitsee läänin muissakin osissa. Metsissä on yhä lunta kyynärän paksuudelta, ja ainoa lohtumme on, että routa ei tänä vuonna ole syvä ja että tuuman mittaista ruohoa nousee siellä täällä hangen a...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Maan kuvernööreille ohjeita kotiteollisuuden edistämiseksi heinäkuussa 1867, konsepti

Päivämäärä:

30.7.1867

Tit. [Titulus, Arvoisa Herra] Kun näyttää täysin selvältä, ettei maatalous pysty edes maan suotuisammissakaan osissa antamaan työläisille työtä koko vuodeksi, olisi mielestäni hyvin tärkeää pystyä löytämään ja käynnistämään kotiteollisuuden muotoja, jotka voisivat antaa väestölle etenkin talvisin jatkuvaa työtä ja raha-ansiota. Tässä asiassa menestymisen edellytyksiä ovat tuotteen myyntikelpoisuus ja aluksi sellaiset työt, joita meidän käsitöitä osaamaton rahvaamme pystyy tekemään. Tällaisia valmisteita ovat yksinkertaiset rohdinkankaat, joiden kutomista on aiemminkin käytetty hätäaputyön...

Asiat:

Senaattori

Kaupankäynti

Teollisuus