Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1847: Maanviljelys-kokouksen kysymyksiä

Päivämäärä: 
1.10.1847
Vaikka tämä lyhyt selostus ilmestyy varmaankin liian myöhään toimiakseen vertailukohteena tulevalle Turun maanviljelyskokoukselle, voi kuitenkin olla mielenkiintoista jälkeenpäin verrata ulkomaan mielipiteitä kotimaisten maanviljelijöittemme käsityksiin, varsinkin kun ne tulevat taloudellisilta suhteiltaan niin Suomen kaltaisesta maasta kuin Ruotsi. Ruotsin maanviljelyskokous, joka tänä vuonna pidettiin Tukholmassa 5.–9.7., oli maan toinen ”yleinen” kokous. Sen keskustelut olivat edellisen vuoden kokouksen tavoin mitä kiintoisimpia, sillä ne ilmaisivat vankkaa kokemusta ja lämmintä kiinnost...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1847: Lehdistökatsaus. Toukokuu-syyskuu

Päivämäärä: 
1.11.1847
Jos rakastaa valistusta ja sivistystä, toivottaa jatkuvasti ilmestyvälle lehdistölle hyvää menestystä, nämä ajatustavat ovat meidän aikanamme erottamattomat. Lehdistön tuomitsijat ja vastustajat teeskentelevät turhaan omaavansa jonkinmoista korkeampaa viisautta, joka vaatii heitä pitämään poissa meidän, tietämättömien ja ymmärtämättömien joukkojen, ulottuviltamme niin sanotun väärän valistuksen, mutta sitä vastoin mielellään katselemaan sitä, että meille levitetään tietoa kateederilta ja saarnastuolista – ja ehkä saman viisauden huolenpidon ansiosta myös kirjakaupasta. Kaikissa sivistysmais...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, marraskuu 1847: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1847
Väktaren Tidskrift för Läroståndet, kirjoittajina tohtorit B. O. Lille ja F. L. Schauman, julkaisija tri A. A. Laurell. Vihkot 1 ja 2.   Mistähän johtuu, voisi hyvinkin kysyä, että maan tieteen keskuksesta kohoaa niin harvoin ääni maan kansan valistamiseksi? Onneksi tämä kysymys näyttää sangen pian jäävän epäajanmukaiseksi. Yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on julkaisusarjassa Läkaresällskapets Handlingar jo useita vuosia kertonut toiminnastaan yleisölle ja teologinen on tämän kirjoituksen aiheena olevan aikakausjulkaisun välityksellä aloittanut lupaavasti yleisön tutustuttamisen siih...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, 13 ja 14, marraskuu ja joulukuu 1847: Pariisi ja Lontoo

Päivämäärä: 
1.11.1847
I Silläkin uhalla, että tulee kerrotuksi jo usein kerrottua, rohkenemme saattaa lukijan tietoon muutamia otteita erään matkalaisen näissä kummassakin kaupungissa tekemistä muistiinpanoista siinä toivossa, että jokuset huomiot sentään saattaisivat olla erikoislaatuisia sekä lukijan että kirjoittajan silmissä, koska kummankin katsomuksia yhdistää sama kansallinen leima.   Ranskalaiset ja englantilaiset ovat olleet kilpailijoita valtaa ja mainetta tavoitellessaan Euroopan sivistyksen alkuajoista asti ja jatkavat kilpailuaan luultavasti edelleenkin niin kauan kuin tämä sivistys kykenee kasvatta...

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 14, joulukuu 1847: Johan Robert Tengströmin muistokirjoitus

Päivämäärä: 
1.12.1847
Johan Robert Tengström, professori J. J. Tengströmin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Sophia af Tengströmin poika, syntyi Turussa toukokuun 24. päivänä 1823. Hänen isänsä periaatteista, joissa vallitsi tiukka järjestys, ja niihin yhdistyneestä mitä ennakkoluulottomimmasta ja kaikkeen inhimilliseen lämpimästi suhtautuvasta mielenlaadusta voi jokainen, jolla oli ilo tuntea tämä mies, myös päätellä, että pojan kasvatus oli sekä suunnitelmallista että vapaata pedanttisesta pakosta ja useinkin tavallisista aineellisista etulaskelmista. Niinpä poismenneen samanikäisten toverien kuultiinkin usein puh...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Lukijalle.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Sisällöltään pelkästään opettavainen lehti on isänmaassamme vielä ennakolta tuomittu pikaiseen tuhoon. Kokemus on runsasväkisemmissä ja sivistyneemmissäkin maissa osoittanut, että yhteiskunnan suuret etukysymykset ovat nykyisin niin tavattoman tärkeitä, ettei yksikään suurelle yleisölle suunnattu aikakausjulkaisu voi niitä sivuuttaa. Omalta osaltaan on Litteraturbladinkin toimitus ollut vakuuttunut tämän totuuden pätevyydestä, ja jos näemme lehden vielä tänä vuonna tuottavan sen verran, että painatus- ja paperikulut saadaan maksetuksi, odotuksemme pikemminkin ylittyvät kuin alittuvat. Näide...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1848: Suomalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1848
Lukemisia Suomen Kansan hyödyksi 3, Helsingissä 1847 (15 hopeakop.). Suomen Suuriruhtinanmaan nykynen tilasto. Yritys Alkeis- ja Rahvaan-Kouluin tarpeeksi. Helsingisä 1848.   Vaikka sen lämpimän suhtautumisen suomen kieleen ja kirjallisuuteen, joka on käynyt ilmi nuoremman sukupolven keskuudessa, voitaisiinkin ajatella olevan ohimenevää, kuten moni on ennustanut ja toivonut, se on kuitenkin Jumalan kiitos jo saanut aikaan hengentuotteita, joista monet lienevät sinänsä vähäisiä, mutta yhteen koottuina niin voimakkaita, että ne voivat vuosikymmeniä pitää yllä kansallisen kirjallisuuden tuleva...
Paikat: