Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Turussa 1860 pidetyn opettajakokouksen asiakirjat

Päivämäärä: 
1.3.1861
Tässä ei ole mahdollista käydä läpi niitä 39 kysymystä, joita kokouksessa on käsitelty. Suurin osa niistä on organisaatiokysymyksiä, joihin sisällytämme myös päätökset oppiaineista, oppimääristä, oppikirjoista ym. Kysymyksiä opettajien koulutuksesta, lukujärjestyksestä ja opetusmenetelmästä oli esillä vähemmän, ja selville käy, että niitä on käsitelty pintapuolisemmin. Ne kokouksen äänestyspäätökset, joita mielestämme on ehdottomasti kannatettava, koskevat normaalikoulun perustamista, lukion ja yläalkeiskoulun yhdistämistä yhdeksi oppilaitokseksi, ammattiopintojen siirtämistä pois oppikoulu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Haminassa 1860 pidetyn Suomen viidennen yleisen maata­louskokouksen asiakirjat

Päivämäärä: 
1.3.1861
Kenenkään, joka on kiinnostunut kansansa aineellisesta ja henkisestä edistymisestä, ei pitäisi lyödä laimin maatalouskokousten pöytäkirjoihin tutustumista. Tosin ne koskevat lähinnä maataloutta, mutta maatalous on pysyvästi se luja perusta, jolla Suomen kansan tulevaisuus lepää, maanviljely on pohja, jota vailla tällä kansalla ei voi olla ylimalkaan minkäänlaista viljelyä, kulttuuria. Valtiolaitoksen olemassaolo perustuu maatalouteen; se maksaa valtionkassan kolmen miljoonan tuloista miljoonan maaveroina, suurimman osan 1½ miljoonan tullimaksuista ja lisäksi manttaalimaksut, suurimman osan ...

Jakob Johan Wilhelm Lagukselle

Päivämäärä: 
25.3.1861
25.3.1861   Hyvä Veli.    Jos haluat luovuttaa kiilakirjoitusta koskevan artikkelisi Litteraturbladetissa julkaistavaksi, olisi maaliskuun numerossa sopivasti tilaa, ja pyydän Sinua ystävällisesti antamaan sen lähetille. Numero ilmestyy huhtikuun puolivälissä – ehkä vasta 20. päivän tienoilla. Koska tutkielmasi kuitenkin sopii parhaiten lehden 2. artikkeliksi – sen latomisen pitäisi alkaa viimeistään keskiviikkona. Ystävyydessä veljellisesti Joh. Vilh. Snellman    
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Suuresta maailmasta

Päivämäärä: 
1.4.1861
Yksilön elämässä vuorottelevat toiminta ja lepo. Kansojen elämässä tällaista vuorottelua ei ole. Silloinkin kun toiminnan maailma näyttää olevan jonkin aikaa niiden tavoittamattomissa, olojen pakko kypsyttää niiden keskuudessa oppeja ja vakaumuksia, jotka myöhemmin murtavat itselleen tien vakaaseen todellisuuteen. Perin tavallista on, että hetkellisiä ilmiöitä arvioitaessa unohdetaan niiden näennäisesti merkityksettömään menneisyyteen kätkeytyvä perusta. Etsitään nykyajan lähtökohtia ja koska se todetaan täysin erilaiseksi kuin menneisyys, ei kuvitellakaan että sen juuret voisivat olla siel...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1861
I. Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik. H. 6. II. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. H. 4 [I. Lisiä Suomen luonnon tuntemukseen, kansatieteeseen ja tilastotietoihin. 6. vihko. II. Lisiä Suomen luonnon ja kansan tuntemukseen. 4. vihko].   Vaikka näiden lisätietojen julkaiseminen on sinänsä ansiokasta, sallittaneen kuitenkin huomauttaa, että jaolle kahteen sarjaan ei näytä olevan oikeastaan minkäänlaista perustetta. Saattaisi luulla, että Suomen luonnon tuntemus on samaa, ilmaistaanpa käsite missä muodossa tahansa, ja joskin ”Suomen kansan tuntemus” sisäl...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Ala-alkeiskoulu pohjakouluna

Päivämäärä: 
1.4.1861
Toimituksella ei ole mitään sitä tulkintaa vastaan, jonka kirjoittaja on edellä esittänyt ”pohjakoulua” koskevasta vaatimuksesta. Kaikkien lasten on opittava lukemaan äidinkieltään, ja kun tämä tapahtuu kouluissa, ne ovat todellisia ns. pohjakouluja. Meidän mielestämme ala-alkeiskoulun ei kuitenkaan pitäisi puuttua tähän asiaan. Vaikka se onkin vain kaksiluokkainen, sen on oltava porvarikoulu ja sen opetuksen on tästä syystä oltava sillä tavalla järjestetty, että sen oppikurssi on kokonaisuus. Jos kouluun lisätään kolmas luokka, on opetus suunniteltava laajennetun oppimäärän mukaiseksi. Opp...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Suomen olot ja Ruotsin lehdistö

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kukaan ei nykyisin kiistä sitä, että yleinen mielipide on mahti Euroopassa. Kukaan ei myöskään väitä, ettei yleinen mielipide ilmene tavallisissa oloissa lehdistön välityksellä. Jos sanomalehtiä ryhdytään tarkastelemaan yksitellen, voidaan varmaankin usein olla sitä mieltä, ettei ole juuri syytä arvostaa tätä mielipidettä. Mutta ajatellaanpa tai sanotaanpa yksittäisestä lehdestä mitä tahansa, hallitsijat kuten hallitutkin loppujen lopuksi saavat niistä tietonsa yleisestä mielipiteestä ja toimivat sen mukaisesti. Kiinnostus kohdistuu tietysti suurten lehtien välittämiin tietoihin, ja niitä u...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861.   Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1861: 61038 Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1861
Menskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 4:e delen. 1:a afdelningen [N. I., Ihmiskunnan kehityksen historia. 4. osa, 1. nide]. Tma 1860.   Tämä osa ja nide käsittelee aikaa Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta Kaarle Suureen. Nämä kolme vuosisataa ovat vaihe, joka ei kulttuurihistorian näkökulmasta näytä kovin mielenkiintoiselta. Uudet kansat tuhoavat Roomalle kuuluneiden maiden kaupunkien, kylien ja väestön myötä antiikin sivistyksen jäännökset, eikä niillä ole vielä itsellään omaa kulttuuria, jolla se olisi voitu korvata. Tunnetusti ne olivat jo enimmäkseen kääntyneet kristin...
Paikat: