Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Tämän lehden rahakriisiä koskevista lausumista

Päivämäärä:

1.12.1859

Helsingfors Tidningar -lehdessä on herra Henrik Borgström artikkelisarjassaan asettunut vastustamaan tässä lehdessä esitettyjä mielipiteitä maan rahaoloista. Tähän on hra B:lle antanut aiheen arviomme hänen esittämistään tiedoista ja vaatimuksista vihkosessa ”Rahatilanne vuonna 1859". Osoitimme nimittäin tämän lehden lokakuun vihkossa, että hra B. oli tuonut tullilaitoksen vientiä ja tuontia koskeviin tietoihin vääriä lukuja, jolloin asia näytti siltä kuin vuosien 1856–57 lisääntynyt tuonti olisi johtunut pelkästään vuoden 1856 kadosta. Oman laskelmamme mukaan hra B. oli mielivaltaisesti li...

Henkilöt:

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Tämän lehden arvoisille lukijoille vuonna 1860

Päivämäärä:

2.1.1860

Vasta pitkän epäröinnin jälkeen tämän lehden julkaisemista jatketaan uudella vuosikerralla. Epäröinnin syyt voivat olla kunnioitetulle lukijalle yhdentekeviä. Riittää, että viittaan viime vuosikerran sisällysluetteloon. Edellisten tavoin se sisältää puolen tusinaa jonkun muun kuin allekirjoittaneen alkuperäisartikkeleita, vielä vähemmän käännöksiä, jotka eivät ole tilattuja ja joiden alkuperäiskäsikirjoitus täytyy toimittaa kääntäjälle. Lukija saa silmiinsä vain kirjoittajan vaivat. Toimittamisen vaatima laaja ja kirjava lukeminen ei tule ilmi. Mutta kuitenkin juuri se vie eniten aikaa. Sen...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä:

2.1.1860

Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...

Henkilöt:

Rousseau, Jean-Jacques

Robespierre, Maximilien François Marie Isidore de

Kant, Immanuel

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?

Päivämäärä:

2.1.1860

Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta. Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan sieltä ostettua tuontitavaraa, täytyy se, mitä puuttuu, maksaa käteisellä. Useimmissa valtioissa on sillä tavoin poistuva raha hopeaa tai kultaa. Mutta esim. niissä valtioissa, jotka kuuluvat Saksan tulliliittoon, joissa Preussin paperiraha on yleisesti käypää, voi hyvin käydä niin, että erotus ma...

Henkilöt:

Borgström, Henrik nuorempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.1.1860

Ett litet ord i stora frågor af A. E. Arppe. Helsingfors 1860. [Pieni sana suurista kysymyksistä, kirj. A. E. Arppe. Helsinki 1860.] Ur dagens frågor, ett vågadt projekt af Fredr. Cygnaeus. Helsingfors 1860. [Päivän kysymyksistä, uskalias hanke, kirj. Fredr. Cygnaeus. Helsinki 1860.] Kotimaisessa kirjallisuudessa on eloa, kuten näkyy. Se on ehtinyt brosyyreiden aikaan. Toisen vihkosen kirjoittaja pitää myös tällaisen lehtisen muotoa selvästi parempana kuin kirjan ja aikakauslehden. Brosyyreillä on kiistatta tätä nykyä myös eurooppalainen merkitys. Mutta pelkäämme kunnioitetun tekijän unoh...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Helsingfors Tidningar nro 19, 14.2.1860: Helsingfors Tidningar -lehden toimitukselle

Päivämäärä:

14.2.1860

Meille lähetettiin tämä rahatilannetta koskevaan kysymykseen liittyvä repliikki: Ottaen huomioon, että alla oleva sisältää ainoastaan eräiden Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistujen väärien tietojen oikaisuja, ja että Litteraturbladet för allmän medborgerlig bildning on levikiltään vähäinen, mikä tekee mahdottomaksi, että näiden oikaisujen julkaiseminen kyseisessä lehdessä toisi ne Helsingfors Tidningar -lehden suuren lukijajoukon tietoon, antanee toimitus hyvyydessään lehtensä palstoilla tilaa seuraavalle lyhyelle varaukselle: Herra Henrik Borgström on sarjassa allekirjoitetulle os...

Henkilöt:

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Mitä tekemistä kansakunnan kielellä on yleisinhimillisen sivistyksen kanssa

Päivämäärä:

1.2.1860

Aiemmin julkaistussa artikkelissa pyrimme osoittamaan, mitä tiede opettaa yleisinhimillisen ja kansallisen sivistyksen välisestä suhteesta. Lukija lienee tästä esityksestä havainnut, että tieteellinen käsitys ankkuroituu lujasti todellisuuteen, jossa ei ole koskaan ilmennyt yleisinhimillistä sivistystä sellaisenaan, vaan ainoastaan erillisiä kansallisia sivistysmuotoja. Pääpaino annettiin sille seikalle, että oikeutta ja vääryyttä on maailmassa ollut ainoastaan sikäli kuin kunkin kansan käsitys oikeasta ja väärästä ilmenee sen tavoissa, laeissa, yhteiskunnallisissa laitoksissa, sisä- ja ulk...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Myös sananen rahakysymyksestä

Päivämäärä:

1.2.1860

Ei hyödytä mitään jatkaa rahakysymyksen polemiikkia hra H. Borgströmin Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistuja kirjeitä vastaan. Hra H. B. huolehtii edelleen siitä, että hänen yleisönsä ei saa tietää, mitä me olemme tästä kysymyksestä tuoneet julki, kun taas hän on nähnyt vaivaa opettaakseen samaiselle yleisölle, että olemme väittäneet koko joukon sellaista mitä emme ole väittäneet. Kysymyksen selvittämisessä ei voiteta mitään senkaltaisella polemiikilla. Onhan selvää, että H. B. ei kykene näkemään niin menetelmänsä kelvottomuutta kuin myöskään lausumiensa mielipiteittensä virheellisyyt...

Henkilöt:

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)

Malmström, Bernhard Elis

Grafström, Anders Abraham

Afzelius, Anders Johan

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Beskow, Bernhard von

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Kullberg, Nils Axel

Harald Kaunotukka (Hårfager)

Bjursten, Anders Herman

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kaarle XI

Hauch, Johannes Carsten

Dietrichson, Lorentz Henrik Segelcke

Richardt, Ernst Christian

Anderson, Anders

Nybom, Johan

Oskar II (Oscar Fredrik)

Strandberg, Carl Wilhelm August

Andersen, Hans Christian

Björnson, Björnstjerne Martinius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Toimituksen huomautus artikkeliin oikeustieteen merkityksestä

Päivämäärä:

1.3.1860

E. S:n luentomuistiinpanoja Historiallisen koulukunnan perusajatus, synty ja kehitys Kunnioitetun kirjoittajan hieman hämärästä ja tieteeseen perehtyneille suunnatusta esitystavasta huolimatta toimitus haluaa uskoa, että nyt päättynyt artikkelisarja voi myös virittää kiinnostusta tiedettä kohtaan. Toimitus saanee oikeustieteeseen perehtymätöntä lukijaa varten lisätä seuraavan: Tämä tiede on viime aikoina jaettu filosofiseen, historialliseen ja dogmaattiseen osaan. Filosofisen oikeustieteen pitäisi johtaa oikeuden käsitteestä kaikki oikeuden erityiset muodot; historiallisen oikeustieteen t...

Henkilöt:

Christiansen, Johannes

Gans, Eduard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies