Sanomalehtimies

Litteraturblad nro1, tammikuu 1859: Vielä rahakriisistä

Päivämäärä:

2.1.1859

Muuan Helsingfors Tidningar -lehden yleisönosaston kirjoittaja on tehnyt pari huomautusta joulukuun 1858 vihkossa otsikolla ”Suomen rahakriisi” esittämiämme mielipiteitä vastaan. Kunnioitettu huomautusten tekijä pitää itse otsikkoa sopimattomana. Hän ei halua kuulla puhuttavan rahakriisistä vaan rahan puutteesta. Emme halua kiistää hänen sanojaan. Mutta jos rahan puute on väliaikaista ja ohi menevää, niin emme voi pitää vääränä, että sitä sanotaan rahakriisiksi. Jos huomautusten tekijä olisi väittänyt ja todistanut, että maassa on vanhastaan puute rahasta, ja että se oli vallinnut ennen yle...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: [Muuan hra von Berg, Saksin kuninkaallinen ylimetsäneuvos]

Päivämäärä:

2.1.1859

Muuan hra von Berg, Saksin kuninkaallinen ylimetsäneuvos ym. on Finl. Allm. Tidningissä suvainnut ryhtyä allekirjoittanutta vastaan vuodatukseen, jota en halua sen oikealla nimellä kutsua. En silti halua lukea hänen viakseen niitä epätotuuksia, jotka hän esittää sen syiksi. Ne lankeavat sen niskaan, joka on tilannut hänen julkaisunsa. Vastaan lyhyesti: En ole koskaan kiistänyt hyötyä siitä, että Suomeen on perustettava järjestetty metsänhoito. Olen päinvastoin yli kymmenen vuotta sitten julkisesti puoltanut sellaista valtion lukuun ja kykyjeni mukaan perustellut tätä puoltoa. Olen vielä sit...

Henkilöt:

Berg, Karl Heinrich Edmund von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Metsänhoito

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa

Päivämäärä:

1.2.1859

Monien mielestä voi kahden seuraavassa esitetyn mahdollisuuden rinnastaminen kylläkin näyttää kovalta puheelta. Selityksen saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin katsoa avoimin silmin. Ja on parempi kohdata tulevaisuus tietäen, mitä se povessaan kantaa, kuin tuudittautua miellyttäviin uniin sen ruusunpunaisesta muodosta. Herra Metropolitanus [J. A. Schauman], uuden Papperslyktan-lehden toimittaja, on kirjeessä ystävättärelleen Rustikalle omistanut leikkivän kynänsä niinkin vakavalle aiheelle kuin ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa. Aiheen tähän hän on ottanut eräältä professori Törne...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Törnegren, Carl Wilhelm

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Haller, Carl Ludwig von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Helsingin ylioppilastalo

Päivämäärä:

1.2.1859

Olisimme jo kauan sitten maininneet ja suositelleet lehden palstoilla tätä hyödyllistä hanketta, ellei maan niin avokätisesti todistettu osanotto siihen olisi tehnyt kaikkea suosittelua turhaksi. Ennakolta voimme hyvin nähdä, että sen toteuttamisesta pyrkisi vallalle eri mielipiteitä, eikä aikomuksenamme ole ollut välinpitämättömänä kuunnella, mitä siitä esitettäisiin. Mutta uskoisimme ajankohdan siitä käytävälle keskustelulle olevan vielä kaukana. Papperslyktan suokoon meille anteeksi, että katsomme kysymyksen sen luomassa valossa tulleen aivan liian aikaisin esille, ja mikä vielä pahempaa...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Fredrika Runebergille

Päivämäärä:

5.2.1859

Litteraturbladetissa on: vuosikerta 1858 – 22 ½ palstaa 1859 – 15 ½ palstaa tai yhteensä 38 palstaa mikä tekee yhteensä 2 ⅜ painoarkkia ”Piirroksia ja Unelmia” -tekstistä. Liitän sopimuksen mukaan palkkion 50 hopearuplaa – ja kiitän sydämellisesti kyseisistä avustuksista lehteni kohentamiseksi. Liikekirjeet eivät koskaan ole pitkiä. Niinpä lisään tähän vain, että tämä tulee ystävältä J. V. S:nilta

Henkilöt:

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjeenvaihto:

Fredrika Runeberg

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1859

Tällä kertaa arvosteltavanamme oleva kirjallisuus koostuu suurimmaksi osaksi koulukirjoista. Lukijalla tuskin on ylipäänsä mitään kiinnostusta tutustua niiden sisältöön, sillä se on tietenkin vanhaa ja hyvin tunnettua. Tässä lehdessä ei myöskään voi tulla kysymykseen mikään valaiseva kritiikki sellaisista kirjoista. Kuten usein on muistutettu, sellaisen voivat laatia vain koulujen opettajat; huolellisempi tarkastelu vaatisi siihen oman lehtensä ja yleisönsä. Silti emme sulkisi lehtemme palstoja muutamalta perusteellisemmalta arvostelulta, jos jotain sellaista sille tarjottaisiin. Syy siihen...

Henkilöt:

Berlin, Nils Johan

Eukleides

Rudenschöld, Torsten

Murman, Johan Wilhelm

Helander, Anders

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad n:o 3, maaliskuu 1859: Pietarsaaren tyttökoulu

Päivämäärä:

1.3.1859

Sattumalta vasta nyt on toimituksen tietoon tullut L. L. Laurénin ”Selvitys Pietarsaaren tyttökoulun ohjelmasta, menetelmistä ja toiminnasta”, vaikka se on ilmestynyt jo 1857. On siis voinut tapahtua, että monella tämän lehden lukijalla on jo kauan tätä ennen ollut ilo tutustua tähän erinomaiseen kirjoitukseen, varsinkin kun se nimiölehden kertoman mukaan on jaettu Wasabladetin mukana. Mutta he varmaan suovat meille anteeksi, että tässä palautamme kirjasen heidän mieleensä; ja ne monet, jotka meidän laillamme saavat siitä uuden tuttavuuden, pitävät toivoaksemme niitä palstoja hyvin täytetty...

Henkilöt:

Laurén, Ludvig Leonard

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Maan ala-alkeiskouluista

Päivämäärä:

1.3.1859

Olemme joskus aikaisemmin kiinnittäneet huomiota siihen, että ala-alkeiskoulut ovat muuttuneet oppikouluiksi, mikä on mielestämme väärin, sen sijaan että ne kuten ennen olisivat tarkoitetut porvarikouluiksi. Berlinin oppikirjan suomennos on saanut ajatuksemme palaamaan tähän asiaintilaan. Aikaisemmin oli maamme joka kaupungissa ns. pedagogio. Näissä kouluissa oli tavallisesti vain yksi opettaja ja yksi luokka, mutta ne olivat varmasti paljon hyödyllisempiä kuin nykyiset ala-alkeiskoulut, joissa on kolme opettajaa ja kolme luokkaa. Sanoimme jokaisessa kaupungissa, koska asia oli niin, että m...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturbladet nro 3, maaliskuu 1859: Eläinsuojeluyhdistykset

Päivämäärä:

1.3.1859

Viittaamme tätä aihetta käsittelevään artikkeliin lehden tammikuun numerossa vuonna 1857, sivu 20. Tarkoituksemme on muutamalla lisätiedolla kiinnittää huomiota siihen ja alamme siksi julkaista tässä lyhyitä käännöskirjoituksia, jotka aikanaan ovat olleet luettavana Augsburger Allgemeine Zeitungissa. Pidämme varmana, että jokainen ajatteleva ihminen mielihyvin myöntää: 1. Että hellä ja säälivä luonteenlaatu voi joskus koitua ansaksi inhimilliselle heikkoudelle; mutta että sen puute on varma lähde sortoon, rikokseen ja kurjuuteen. 2. Että jos sellaista luonteenlaatua ei juurruteta lapseen, s...

Henkilöt:

Perner, Ignatz

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Vastaus Papperslyktanille

Päivämäärä:

1.3.1859

On yhtä mahdotonta kuin hedelmätöntä ryhtyä kiistakirjoitteluun muutaman palstan verran vastustajan kanssa, joka kyseenalaistaa kaiken inhimillisen tiedon – toisin sanoen vaatii kaiken tietämisen tarkistamista perimmäistä pohjaa myöten. Niinpä minulla ei tosiaan ole aikaa eikä tilaisuutta varta vasten Papperslyktanille esittää, mikä on kansakunta. Haluan vain huomauttaa, että sen toimitus on tehnyt väärän sitaatin ”Valtio-opista”. Niin yksinkertaisesti siellä ei puhuta nationaliteetista. Sanan alkuperä ilmaisee jotain syntymisen ja luonnon antamaa. Samoin on kansallisuuden laita. Ihminen sy...

Henkilöt:

Haller, Carl Ludwig von

Bodmer, Johann Jakob

Breitinger, Johann Jakob

Gessner, Salomon

Sulzer, Johann Georg

Zimmermann, Johann Georg von

Lavater, Johann Kaspar

Holbein, Hans nuor.

Euler, Leonhard

Paikat:

Helsinki